Puoli vuotta sitten jouduimme lopetuttamaan pahasta kasvaimesta kärsivän 8-vuotiaan amerikancockerimme ja nyt kaipaisimme jo uutta koiraa seuraksi ja lenkkikaveriksi. Seropiakin jo harkittiin mutta sopivan sekoituksen löytäminen tuntuu aika vaikealta. Viitsisikö joku asiantunteva antaa rotusuosituksia. Amerikancockeri lyhytkarvaisena olisi ihanne. Itse pitäisin esim kääpiöpinseristä (luonne?) ja vaimo ehdotti kääpiösnautseria. Tarpeet olisi seuraavanlaiset.
- seurakoira (ei näyttelyitä ym.)
- pienikokoinen (alle 45cm)
- ei pitkäkarvainen
- ihmisrakas luonne, hyväksyy lapset (kyläily)
- rauhallinen ja vähän haukkuva
- pärjää lyhyemmälläkin lenkillä (15-30 min
aamulla ja iltapäivällä) mutta jaksaa
pitemmänkin lenkin (1/2 - 1 tuntia illalla)
- pärjää työpäivän yksin, 8-9 tuntia
- rivitaloon, 40 m2 aidattu piha
Ja sitten vielä, saako kasvattajilta yleensä halvemmalla sellaisia yksilöitä, jotka ei kelpaa näyttelyihin (esim. värivirhe)?
- seurakoira (ei näyttelyitä ym.)
- pienikokoinen (alle 45cm)
- ei pitkäkarvainen
- ihmisrakas luonne, hyväksyy lapset (kyläily)
- rauhallinen ja vähän haukkuva
- pärjää lyhyemmälläkin lenkillä (15-30 min
aamulla ja iltapäivällä) mutta jaksaa
pitemmänkin lenkin (1/2 - 1 tuntia illalla)
- pärjää työpäivän yksin, 8-9 tuntia
- rivitaloon, 40 m2 aidattu piha
Ja sitten vielä, saako kasvattajilta yleensä halvemmalla sellaisia yksilöitä, jotka ei kelpaa näyttelyihin (esim. värivirhe)?
Vastaukset 13
Vanhimmat
On kyllä eläinrääkkäystä ottaa koira rivitaloon.
Kerrostalosta puhumattakaan.
Hommaa ensin kunnon asunto ja sitte se koira.
"On kyllä eläinrääkkäystä ottaa koira rivitaloon.
Kerrostalosta puhumattakaan. "
Kuvitteletko, että koira ymmärtää eron omakotitalon, kerrostalon ja rivarin välillä? Onko sillä koiralle mitään väliä missä se asuu??
Koiratarhalta, josta oman koirani ostin, annetaan koira mieluummin kerrostaloon kuin omakotitaloon... hmmm, tuskin näin tehtäisiin jos kyseessä olisi eläinrääkkäys.
olet aivan oikeassa, koiralla ei ole väliä asuuko se omakotitalossa vai rivitalossa, sillä koira tarvitsee lenkkeilyä eikä se tarvitse 100 neliön omakotitaloa makaamiseen ja leikkimiseen.
itselläni on koira ja asumme omakotitalossa.
mutta eiköhän kannattaisi vähän harkita, koira on siis 8 tuntia yksinään kotosalla. Eli jos haluaa naapurisovun säilyvän niin en kyllä suosittele, koirahan voi ulista asunnossa päivät pitkät seuran perään...
Ja eihän se koira tosiaankaan erota onko kyseessä 100neliön omakotitalo vai kerrostaloasunto... mutta omakotitalossa on mahdollisuus tehdä koiran olo paremmaksi. Esim. ulkohäkki johon on käynti suoraan sisältä ym ym...
Vaikea uskoa että koiratarha antaisi koiran ennemmin kerrostaloon kuin omakotitaloon... eli olisikohan heidän toiminnassaan jotain vialla ?
"mutta eiköhän kannattaisi vähän harkita, koira on siis 8 tuntia yksinään kotosalla. Eli jos haluaa naapurisovun säilyvän niin en kyllä suosittele, koirahan voi ulista asunnossa päivät pitkät seuran perään..."
Juuri siksihän tässä neuvoja kyselläänkin, ettei tulisi otettua sellaista koiraa joka ei osaa olla yksin. Varmasti roduissa on eroa tässä suhteessa. Edellinen koiramme (amerikancockeri) osasi olla niin nätisti yksin työpäivän ajan, seinänaapuri sanoi, ettei koskaan kuulunut inahdustakaan.
Tätä palstaa lukeneena arvelinkin, että näin tässä käy, jos alkaa neuvoja kyselemään. Oikeita vastauksia ei tule mutta sensijaan kaikenlaista muuta, älä ota koiraa ym.
Se koiratarha jolta koirani ostin; he antavat koiran mieluummin kerrostaloon siksi, että kerrostalokoira_on_pakko_viedä lenkille, se siis saa tarvitsemansa liikunnan. Omakotitalossa taas koira (heidän mukaansa) pistetään narun nenään pihalle, liikkukoon sitten siinä muutaman neliön alueella ilman seuraa ja ilman virikkeitä? Kumpi koira on onnellisempi? Kaipa nuo tarhalla asiansa tietävät, kerran eläinsuojeluyhdityksen tarha on ja heille tulee myös huostaanotettuja tapauksia.
Ja tiedoksesi vielä; koira on peto, laumassa saalistava peto. Kun lauma ei saalista, nämä pedot nukkuvat; normaali koira nukkuu noin 16 tuntia vuorokaudessa eikä ulvo yksin kotona. Se nukkuu.
koira pärjää ihan hyvin rivitalossa, niin kuin se pärjää kerrostalossakin. ja mikäli haette pientä koiraa ja teillä on aidattu piha niin rivitalo on ihan sopiva.
kysynykseen voin antaa vastauksen, kyllä kasvattajalta saa halvemmalla ja joskus jopa hyvinkin halvalla pennun joka ei täytä näyttely kriteereitä.
Ei ikään enää palvelukoiraa!! On siitä niin kauhea luopua. Siitä kärsii koko perhe! Nähdä se tuska joka koiralla on ennen viimeistä. Siksi raaka olin, että päästin Hänet vanhuuden lepoon omalla kädellä eli haulikolla ilman sen kummempia tuskia Hänelle tuottaen.Arvakkaapa oliko kovapaikka roopata muovisäkissä monivuotista mettäkaveria?
Hei! Meidän 12-vuotias amerikancockeri-herra lopetettiin eilen sairauden takia... Ikävä on kova, mutta eteenpäin on mentävä.
Miksi ette ottaisi uutta jenkkiä? Meidän koiran turkki leikattiin lyhyeksi aika ajoin, jolloin koira ei kärsinyt kuumuudesta ja se helpotti myös puhtaanapitoa (koira oli tavallinen kotikoira). Rodun luonne on mitä loistavin, vaikkakin sairauksia tuntuu tulevan suht helposti (esim. korva, silmä). Itse en vielä harkitse uuden koiran ottamista, saa nähdä sitten kun aikaa kuluu. Vielä nyt haluan muistella niitä ihania hetkiä, joita jenkkipoikamme meille antoi!
Toivottavasti löydätte jonkun sopivan koirarodun, jollette päädy jenkkiin :)
Meidän koira maksoi vain puolet "oikeasta" hinnasta, koska sillä ei ollut toinen kives laskeutunut. Eikä se asia sitä koskaan näyttänyt vaivaavan ;) Eli kyllä kasvattajilta saa edullisemmin "virheellisiä" yksilöitä.
on kyllä todella ihana koira luonteeltaan mutta me olemme olleet siinä turkin hoidossa vähän laiskoja ja päätimme ottaa jonkin lyhytkarvaisen rodun.
Kyllähän ne ensimmäiset viikot koiran menetyksen jälkeen olivat jotenkin tyhjiä mutta kyllä se siitä sitten. Koitahan nyt jaksella ilman jenkki-herraa.
Eiköhän tästä surusta ajan kanssa yli pääse... Itsellä ei ole kokemuksia muista koiraroduista, joten en voi antaa vinkkejä sen enempää. Iloa uuden hauvan etsintään!