Julkisuudessa kirjoitetaan ja puhutaan hämärästi "toisesta" kotimaisesta kielestä. Todellisuudessa kysymys on pakkoruotsista, joka on melkein yhtä kotimainen kuin venäjän kieli. Siitä on yli 200 vuotta, kun Suomi oli Ruotsin siirtomaa. Venäjän vallasta on aikaa vain runsaat 90 vuotta. Se siitä "kotimaisuudesta".
"Myös 7. - 9. luokkien oppilailla englannin ja *toisen kotimaisen* kielen jälkeen suosituin vieras kieli oli saksa. Sitä opiskeli 11,2 prosenttia oppilaista."
http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/05/englanti_pitaa_pintansa_peruskoulussa_1710625.html
.
"Myös 7. - 9. luokkien oppilailla englannin ja *toisen kotimaisen* kielen jälkeen suosituin vieras kieli oli saksa. Sitä opiskeli 11,2 prosenttia oppilaista."
http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/05/englanti_pitaa_pintansa_peruskoulussa_1710625.html
.
Vastaukset 6
Vanhimmat
tuota pohdin osittain minäkin kirjoituksessani, joka sitten nähtävästi jostain syystä poistettiin tältä palstalta. Asia on varsinainen kuuma peruna ja kaipaisi käsittelyä ihan ylemmälläkin taholla :/ Olisi ihan mukavaa tietää rikkoiko se joitaikin keskustelunormeja vai häiritsivätkö faktat sitten ylläpitoa.
Nuoret eivät tunnusta tarvitsevansa ruotsia yhtä paljon kuin esimerkiksi saksaa tai englantia, vaikkakin ruotsinkieli on merkittävä osa Pohjoismaista yhteistyötä. Venäjän kieli maistuu sen eksoottisuudesta ja venäjän työmarkkinoiden toivossa.
On myös mahdollista, että isänmaallisuus on myös yksi syy ruotsinkielen vieroksumiseen. "Toinen kotimainen kieli" saa helposti ajattelemaan Ruotsilla olevan edelleenkin vaikutusta Suomeen jollakin tapaa.
Tästähän käytiin se kielisota ja ruotsinkiel. ja suomenkiel. tyydyttämiseksi molemmat pääsivät sitten Suomen virallisiksi kieliksi.
"Tästähän käytiin se kielisota ja ruotsinkiel. ja suomenkiel. tyydyttämiseksi molemmat pääsivät sitten Suomen virallisiksi kieliksi."
Tämäkin asia on kierretty eli Suomessa ei ole yhtäkään "virallista" kieltä vaan kaksi "kansalliskieltä", joista muuten kumpikaan ei ole saame, joka on Suomen alkuperäiskieli.
"Kansalliskieli" -nimitys tuli juuri sen vuoksi, että Suomen johtajat (mukana myös ruotsinkielisiä) eivät hyväksyneet ruotsia "viralliseksi" kieleksi 1918-1920.
Naurettavia kaikki ruotsin opettelua vastustavat paskat. Ruotsissa ei ole mitään vikaa (toisin kuin suomenruotsalaisissa)...!
toisesta kotimaisesta, siksi että Suomessa on ihmisiä, jotka äidinkielenään puhuvat ruotsia. Silloin tämä "toinen kotimainen" onkin suomen kieli. Monet ruotsinkielisillä seuduilla asuneet vanhukset voivat olla ummikkoja, eivät siis osaa suomenkieltä ollenkaan.
Kaverini kertoi, ettei oppinut suomea koulussa, vaan vasta kun meni ammattikouluun ja muutti Etelä-Suomeen. Kertoi, että törkeimmin hänen suomenkieltään ovat arvostelleet juuri ruotsinkieliset. Oli tavatessamme todella "hoono soomi", mutta nyt puhuu ihan hyvää suomea.
Kunnat määritellään suomen-, ruotsin- tai kaksikielisiksi sen mukaan kuinka paljon suomen- tai ruotsinkielisiä asuu kunnassa.
Saami on myös virallinen kieli Suomessa.
Hyvältä näyttää kielirasismin vastaisessa taistelussa:
RKP 3,7 % ja PerusSuomalaiset 9,6 %.
PerusSuomalaiset ovat ainoa puolue, mitä ei ole johdoltaan "ruotsitettu" eikä vanno "vahvan ruotsalaisuuden" nimeen.
Pian RKP joutuu ikuiseen oppositioon ainoana suomalaisena rasistipuolueena!
Katsokaapa, miten lahjakkaasti yliopistotasolla poliittisesti sekoillaan oppiaineissa eikä vain kouluissa.
Helsingin yliopistolla ei voi opiskella ruotsia eikä edes pakkoruotsia, vaan oppiaineen nimi on "Pohjoismaiset kielet (toinen kotimainen kieli)".
https://oodi-www.it.helsinki.fi/hy/frame.jsp?avattavaSivu=vl_kehys.jsp&Opas=1447
Kuinka oppiaineen nimenä voida käyttää poliittista termiä "toinen kotimainen"? Kieli on kieli, jos tarkoitetaan ruotsia, niin silloin se on ruotsi eikä mikään "toinen kotimainen". Aika järkyttävää politikointia tämä koko touhu HY:ssa.