tilanne on tämä: olen sinkku äiti. tapasin vuosi sitten miehen ja harrastimme seksiä. mies häipyi kuvioista sen tapaamisen jälkeen. myöhemmin huomasin olevani raskaana. otin yhteyttä mieheen ja kerroin olevani raskaana. hän ei uskonut. jankutin asiaa monta kuukautta, kunnes hän lopulta uskoi, mutta silti epäili vahvasti sitä, että vauva ei olisi hänen.
lapsen synnyttyä menimme isyystestiin, jonka tulos osoitti, että hän todellakin on lapsen isä. lastenvalvojan kans jutellessa, hän sanoi, että minusta tulee automaattisesti yksinhuoltaja, eikä isä voi siihen puuttua, koska emme ole koskaan seurustelleet, emme ole asuneet yhdessä, emmekä tule asumaankaan yhdessä, ei olla edes tavattu kertaakaan tytön syntymän jälkeen.
nyt mies on saanut päähänsä, että aikoo hakea yhteishuoltajuutta vaikka ei ole edes vielä nähnyt tytärtämme eikä ilmaissut haluansa nähdä häntä. hän uhkaili myös oikeusjutulla.
miten teillä, joilla on OMAKOHTAISTA KOKEMUSTA ASIASTA, on asia ratkennut? voiko isä todellakin saada yhteishuoltajuuden vaikka äiti ei sitä halua?
lapsen synnyttyä menimme isyystestiin, jonka tulos osoitti, että hän todellakin on lapsen isä. lastenvalvojan kans jutellessa, hän sanoi, että minusta tulee automaattisesti yksinhuoltaja, eikä isä voi siihen puuttua, koska emme ole koskaan seurustelleet, emme ole asuneet yhdessä, emmekä tule asumaankaan yhdessä, ei olla edes tavattu kertaakaan tytön syntymän jälkeen.
nyt mies on saanut päähänsä, että aikoo hakea yhteishuoltajuutta vaikka ei ole edes vielä nähnyt tytärtämme eikä ilmaissut haluansa nähdä häntä. hän uhkaili myös oikeusjutulla.
miten teillä, joilla on OMAKOHTAISTA KOKEMUSTA ASIASTA, on asia ratkennut? voiko isä todellakin saada yhteishuoltajuuden vaikka äiti ei sitä halua?
Vastaukset 8
Vanhimmat
"miten teillä, joilla on OMAKOHTAISTA KOKEMUSTA ASIASTA, on asia ratkennut? voiko isä todellakin saada yhteishuoltajuuden vaikka äiti ei sitä halua?"
Miksei voisi? Lapsen hankinta on aina kahden kauppa. On äiti ja on isä, ja molemmilla on yhtäläinen oikeus lapseensa. Ratkaisevaa ei todellakaan ole se että "äiti ei halua..."
Minulla oli hieman samankaltainen tilanne. Sain yksinhuoltajuuden, eikä Isällä ollut siihen mitään sananvaltaa. Äidin tahdon mukaan toimitaan. Täytyy olla erittäin pätevä perustelu, että Isä saisi yhteishuoltajuuden.
puhetta lapsenvalvojan suusta..
"..lastenvalvojan kans jutellessa, hän sanoi, että minusta tulee automaattisesti yksinhuoltaja, eikä isä voi siihen puuttua, koska emme ole koskaan seurustelleet, emme ole asuneet yhdessä, emmekä tule asumaankaan yhdessä, ei olla edes tavattu kertaakaan tytön syntymän jälkeen.."
Ei tuo vaikuta koko asiaan onko, asunut tai edes seurustellut. Jos hän on lapsen isä ja se todistettu niin hänellä on oikeus siihen! Ei tuo jos sä et halua yms ole mikään peruste sille etteikö saisi yhteishuoltajuutta. Minulla on lapseeni yhteishuoltajuus ja sovitut ajat milloin olen hänen kanssa ja skidin äiti tuli raskaaksi pari päivää meidän eron jälkeen, eikä mekään oltu koskaan asuttu virallisesti yhdessä. Oletko ihan varma että lastenvalvoja sanoi noin vai halusitko vain kuulla noin? Lapsen isällä on oikeus olla lapsensa kanssa ja sitä et sinä voi kieltää jos mies on kunnollinen ei mikään nisti tai juoppo..
Tapasin netin kautta yhden naisen ja tavattiin siis yhden kerran livessä.
Hän tuli raskaaksi ja synnytti pojan.
Kävin testeissä hänen pyynnöstään ja mut todettiin isäksi.
Olisin halunnut yhteishuoltajuuden, muttta lapsen äiti ei.
Äiti sai yksinhuoltajuuden kokonaan itselleen.
Saan kylläkin tavata lasta halutessani.
Syynä yksinhuoltajuuteen äidille oli se, että hyviä perusteluja yhteishuoltajuuteen meillä ei ollut minun osaltani. Syyksi ei riitä se, että olen isyystutkimuksessa todettu lapsen isäksi.
Kävin tänään oikeusaputoimistossa lakimiesta tapaamassa ystäväni (lapsen isä) asialla. Hänellä on alle vuoden ikäinen lapsi. Äiti oli päättänyt, ettei lapsen isyyttä vahvisteta lastenvalvojalla. Isä meni tapaamaan lastenvalvojaa ja halusi tunnustaa isyytensä. Lapsen äitiin ei saatu yhteyttä, joten hänen kuulemisensa on pitkittynyt kuukausitolkulla. Sitä saa edelleen odottaa. Äiti ei halua isää lainkaan kuviohin mukaan, joten tekee kaiken kommunikoinnin mahdottomaksi. Lakimiehen mukaan tällä strategialla hän saa yksinhuoltajuuden. Jos vanhemmat eivät kykene yhteisesti neuvottelemaan asioista, myöskään yhteishuoltajuuteen päätyminen ei ole todennäköinen.
Käytäntö Suomessa rikkoo YK:n tekemää sopimusta lasten oikeuksista, jonka Suomikin on allekirjoittanut. Tässä tapauksessa lapsen äiti, puhtaasti omista motiiveistaan, on päättänyt, ettei lapsi saa tietoa biologisesta taustastaan ja isällä ei ole mahdollisuutta yhteishuoltajuuteen. Tapaamisoikeuksiakin hän voi helposti ajallaan hankaluttaa. Helppoa, kun osaa olla tarpeeksi ilkeä.
Ja syitä ei todellakaan ole, isä on on kaikinpuolin kunnollinen ja haluaa vain olla osana lapsensa elämää. Systeemi rikkoo myös YK:n tasavertaisuuden lakia. Sitä kärsimystä, jota tämä äiti on lapsensa isälle aiheuttanut on ollut murheellista seurata.
Ajatustapa tulisi nyt muuttaa samaksi mitä viranomaisillakin on,eli ;" Lähtökohta ei ole siinä mitä äiti tahi isä haluaa,vaan mikä on LAPSEN etu.
Lapsella aina oikeus kumpaankin vanhempaansa.Jollei ole erittäin ratkaisevaa syytä (alkoholismi,Huumeriippuvuus,Väkivaltaisuus) tapaamisoikeus myönnetään.Tapaamisoikeuden voi myös saada ns valvottuna tapaamisena,jolloin aina paikalla joku ammattilainen (Tapaaminen tapahtuu yleensä silloin jossakin laitoksessa (Lastenkoti).Huoltajuudessa on myös aina kyseessä velvoitteista,ei yksistään oikeuksista.
Viittaan edelliseen kirjoittamaani tekstiin. Äidillä on käytännössä valta ratkaista huoltajuus olemalla tarpeeksi hankala. Siihen murenevat ne lasten oikeudet ja viranomaisten mielipiteet lasten eduista.