Suntti ei toimi

En muuta voi vastauksestasi sanoa. Näen suorastaan punaista tällaiselle ääliömäiselle vastaukselle.

Samanlainen vastaus on °harmiton jännityspäänsärky.
Niin minunkin tyttärelleni kerran vuosia sitten ensiavussa sanoi nuori kovinkin tietäväinen neurologi. Onneksi neurokirurgi heti totesi, ettei shuntti toiminut ja se oli uusittava.

Tiesin kyllä miten suhtautua tällaiseen vastaukseen. Olihan arvostettu turkulainen lastenneurologi hoitanut häntä kaksi vuotta migreenipotilaana, vaikka paine päässä oli niin kova, että kun hän lopulta pääsi tietokonetomografiaan, niin pääkallon saumat olivat auki ja tyttö oli sentään jo 12-vuotias.
Ja neurologilla oli niin paljon tietoja, että hänen kokemuksensa perusteella olisi pitänyt ymmärtää, että tyttö oli kuolemanvaarassa.

Edellinen oli siis tarkoitettu huolestuneelle äidille

otin yhteyttä ko. neurologiin ja kysyin, onko tätä SLIT-oireyhtymää otettu huomioon. Hän sanoi, että tytön aivokammiot ovat kuvissa ihan normaalinkokoiset, joten ei mitään alipainetta pitäisi olla. Töölön neurokirurgit sanoivat konsultaatiossaan, että pitää vaan seurata tajunnan tasoa. Suntti voi kuulemma alkaa taas itsekseen toimimaan, jos vaikka on vain "törmännyt" seinämään, eikä siksi toimi normaalisti. Sunttia ei mennä helposti vaihtamaan...
Tätä on nyt kestänyt 2 viikkoa ja neurologi sanoi, että jos kolmas viikko vielä menee ilman tilan kohenemista, pitää palata asiaan - ja varmasti parin päivän sisällä otankin yhteyttä ja vaadin lisätutkimuksia!
Neurologin vastaus: "Jos päänsärky sitkeästi jatkuu, pitää kaikesta huolimatta tuohonkin asiaan palata. Töölö suhtautui aiheeseen soittojení yhteydessä kyllä kovin penseästi. Vaarallinenhan se ei ole ja usein laukeaa itsestään.
Ottanette yhtyttä, jos ps on olennainen pulma vielä esim. vk kuluttua!"

Töölössä on lähin paikka, jossa on neurokirurgit (jotka kyllä osaavat hommansa, se tuli todistettua, kun pelastivat tyttäreni hengen aikoinaan lukuisilla aivoleikkauksilla), mutta kun he eivät ota "liian tervettä" potilasta vastaan. Pitäisi varmaan taju ensin mennä!

Todella kummallista olikin tuo "jännityspäänsärky"-diagnoosi, koska kuitenkin neurologi totesi, ETTEI SUNTTI TOIMI! Päänsärky ei helpota makuullakaan, vaan joka yö tyttö herättää minut tuskissaan, kun päätä särkee, pyytää uutta kylmäpussia turruttamaan kipua.

Kamala tilanne teillä. Aika voimaton tavallinen maallikko tällaisessa tilanteessa on. Voin tietenkin olla väärässäkin, mutta väkisinkin tulee mieleen, että kyllä se shuntti lopulta on vaihdettava.

Minun tyttärelleni on tehty shunttileikkaus neljä kertaa ja kerran kystan endoskooppinen leikkaus.

Aivopaine on kuitenkin aina shunttileikkauksissa ollut koholla. Viidentenä endoskooppisena leikkauskertana ei kuitenkaan ollut, koska shuntti oli vain n. vuoden vanha ja toimi hyvin.

Tilanne oli sellainen, että edellisen shunttileikkauksen tilalle lähes 9 v sitten syksyllä, olisi tehty endoskooppinen leikkaus, jolloin olisi ehkä säästytty yhdeltä shunttileikkaukselta, mutta tästä leikkauslaitteesta oli muistaakseni joku osa epäkunnossa, eikä uutta osaa voitu jäädä odottamaan. Tehtiin sitten shunttileikkaus päivystyksenä.

Tarkoitus oli tehdä se endoskopia seuraavan kesän alussa, koska sitä ei voitu tehdä ennenkuin shunttileikkauksen haavat ym. olisivat parantuneet.
Sitten ilmoitettiin leikkauspäivä ja kellonaika sairaalaan saapumiselle. Se oli aamupäivällä.
Tietenkin jännitimme aika paljon, koska sellaista toimepidettä ei ennen oltu tehty.
Kaikki oli kuitenkin valmiina sairaalaan lähtöä varten, kun 2 tuntia ennen tuli puhelinsoitto, että laitteessa oli muistaakseni taas jotain vikaa, joten leikkausta oli siirrettävä.

Niinpä niin. Kesä vastassa ja kesälomat, mutta emme hermostuneet, koska uusi shuntti toimi hyvin.
Odottelimme uutta kutsua koko kesän, mutta mitään ei kuulunut.

Alkusyksystä otin yhteyttä sairaalaan ja tiedustelin joko leikkausajankohta oli selvillä.
Yllätys, yllätys papereita ei löytynyt mistään.
Puhelimessa oli joku osastoavustaja tai osastosihteeri, en muista enää, mutta nostin kissan pöydälle ja vaadin etsimään paperit.
Vastaus oli, että siellä ne paperit ovat jonkun lääkärin korin pohjalla, eikä hän (siis osastoavustaja tai mikä nyt olkin), voi mennä sinne tonkimaan.
Silloin olisin mennyt läpi lankojen, jos olisi ollut mahdollista, mutta koska ei ollut, vaadin saada puhua jonkun lääkärin kanssa.
Onneksi paikalla oli lääkäri, jolla oli mahdollisuus todella puuttua asiaan. Hän muisti heti tapauksen ja sanoi, että sehän olikin se nesterakkula, mikä piti operoida.
Tyttäreni oli ollut osastolla jo niin monta kertaa leikkausten ja mm. kaatumisesta johtuvan aivoverenvuodon vuoksi, ettei ollut ihme, vaikka lääkäri hänet muistikin.

Joka tapauksessa tämä lääkäri sanoi hoitavansa asian välittömästi ja niin hoitikin. Soitin torstaina iltapäivällä ja maanantaina tuli uusi leikkausaika kahden viikon kuluttua.

Neurokirurgi oli taitava ja leikkaus onnistui. Muutaman kuukauden kuluttua kuitenkin tytär alkoi nähdä kaiken kahtena. Onneksi silmälääkäri määräsi prismalasit, jotka auttoivat ja ovat edelleenkin käytössä.
Tosin kaatumisen vuoksi uusittuina.

Tänä päivänä ei ole tietoa tarvitseeko tyttäreni shunttia, mutta itse ajattelen, että ehkä shuntin ja endoskopialeikkauksen yhteispelillä on selvitty tähän asti.
Kysta ei ole hävinnyt, mutta on vähemmän expansiivinen (turvonnut sanoi ystäväni, joka on sairaanhoitaja) kuin ennen leikkausta, Tosin monenlaisia vaikeuksia on ja mm. tasapainovaikeudet ovat pahentuneet vuosien mittaan, samoin muistivaikeudet.
Viime kesänä todettiin osteoporoosi, johon määrättiin lääkitys. Pieni prolaktiinin liikatuotanto on myös seurausta kaikista em. jutuista ja aiheuttaa hormoonihäiriötä ja lääkitystäkin, joten jos jotain ilmenee, niin sekin nuorten naisten kannattaa tutkituttaa. Tyttärelleni sekin on aiheuttanut parinkymmenen vuoden sairaalaseurannan.

Päänsärkyä ei kuitenkaan ole ollut oikeastaan ollenkaan ja jos sitä tulee, niin hälytyskellot alkavat soida.

Toivon todella, että tilanteenne selviää. Olisi mielenkiintoista kuulla mihin tyttäresi kohdalla päädytään.