Koti-Kouvolan mahdollisuudet

Tulipa tässä mieleen, jotta mitähän jos ryhtyisimme aprikoimaan ja puntaroimaan myönteisiä mahdollisuuksia. Nämä keskusteluthan näkyvät olevan useinkin luonteeltaan varsin kriittisiä näkökulmiltaan. Siinä mielessä on tavallaan kriittistä tietysti sekin, että minäkin tässä kritisoin kriittisyyden yksipuolista esiintymistä näillä palstoilla. Sinänsä monelta näkökannalta tehty asiallinen arviointi ja myös kriittisyyskin kuuluu yhteisistä asioista huolehtimiseen.

Miten voisimme ja osaisimme tarkastella Koti-Kouvolamme myönteisiä mahdollisuuksia? Uudessa Kouvolassa on väkeä liki 90.000 asukasta. Kyllä sillä porukalla jo pystytään keksimään runsaasti kehittämisen vaihtoehtoja ja tekemään myös käytännössä monenlaista. Vaikka kaikkia ideoita ei tarvitsekaan toteuttaa, niin monia oivallisia asioita varmaankin saataisiin esille, jos ja kun niitä oman kotikaupunkimme väeltä kyseltäisiin.

Kun siinä tunnetussa runossa on kirjoitettu, että suomalainen vastaa, vaikka ei kysytä, niin noudatanpahan nyt minäkin sitä menetelmää. Aakkosjärjestyksessä lueteltuna entisten kunnallisyksiköitten eli Anjalankosken, Elimäen, Jaalan, Kouvolan, Kuusankosken ja Valkelan muodostama uusi kokonaisuus tarjoaa periaatteellisen mahdollisuuden olla enemmän kuin osiensa summa. Tämä mahdollisuus meinaa jäädä hiukan katveeseen täällä paikallisessa julkisuudessa yleisesti esillä olevan kriittisyyden pyörteissä. Ja kuten jo totesin, niin kriittisyyskin on aina paikallaan ja tarpeellista sekin.

Ajatellaanpa Kouvolan rautatieaseman tienoota. Siinä mitä parhaimmalla paikalla on Pohjola-talon ja rautien välisellä alueella vielä toistaiseksi runsaasti "tyhjää tilaa". Nyt ilmeisesti kaupungin päättävissä elimissä lähestyy sen alueen rakentamispäätöksen käsitely. Onko asian yhteydessä perusteellisesti harkittu, mitä kaikkia mahdollisuuksia tuo varsin laaja ja siinä mielessä harvinaiset mahdollisuudet tarjoava alue voisi tarjota? Vai ollaanko vain panemassa toimeen aikaisempaa "pienen" Kouvolan viimeisinä aikoina laadittua rakentamissuunnitelmaa, joka syntyi kilpailutuksen tuloksena? Sen jälkeen on tilanne kuitenkin muuttunut. On syntynyt uusi Kouvola. "Halkotorin tienoon" tyhjän tilan rakentamisen vaihtoehtoja olisi mahdollista tarkastella kokonaan uudesta perspektiivistä. Onko kaupungin päättäjillä kärsivällisyyttä ja kykyä sekä visionäärisyyttä ajatella semmoista mahdollisuutta. Varsinaista kiirettähän ei ole. Mietitäänpä, mitä yli 100.000 asukkaan kaupungin keskeisen paikan eli rautatieaseman, Suomen suurimman risteysaseman äärellä voisikaan olla tarjolla! Mitenkä olisi esim. kongressikeskuksen tekeminen tuolle kaupungin keskeiselle paikalle loistavien liikenneyhteyksien äärelle? Onko semmoista ajateltu?

"Kymijoen kaupunki" -nimikettä on käytetty Kouvolan markkinoinnissa. Missä se Kymijoki näkyy käytännössä? Ideahan on erinomainen, siis Kymijoen hyödyntäminen Kouvolan ilmeen yhtenä olennaisena osana. Kuusankoskesta votaisiin luoda suoranainen Kymijoen helmi jokirantaravintoloineen ja kansan kokoonumispaikkoineen. Voikkaan mahdollisuudet ovat niin ikään erinomaiset. Pitäisi siis nähdä muitakin arvoja kuin arvotonttien myyminen rannoilta. Edelleen Korialla on valmiina siltamaisema ja nyt uuden kuntatilanteen ansiosta siltojen molemmin puolin alueet ovat samaa kunnallista yksikköä. Koriallakin mahdollisuudet luoda uutta ja viihtyisää yhdyskuntarakennetta ovat erinomaiset. Sama jokitekijän hyödyntämisen mahdollisuus on tarjolla pitkälle etelään Anjalan eteläpuolelle asti. Onko jokinäkymiä visioitu kaupungin päätöksenteon elimissä?

Uusia asukkaita varten tarjolla on koko laajan Kouvolan alue vaihtelevaisine maisemineen. Repertuaaria siis riittää. Ymmärtääkseni kaupungin hallinnon taholla onkin ymmärretty moni-ilmeisyyden tarjoamat mahdollisuudet, kun rakentamispaikkoja tarjotaan ja esitellään. Miten sitten siihen näkökulmaan sopii kyläkoulujen raju ja raaka karsinta? Monet uudet asukkaat saattaisivat muuttaa sivukylillekin, jos mm. lasten koulupalvelut olisivat pysyväisesti olemassa uuden asuinpaikan äärellä. Toisaalta ei niinkään kannata tehdä kuten jossain muualla eli ensin houkutellaan lapsiperheitä muuttamaan kuntaan ja sen kyliinkin, mutta sitten uusien asukkaitten yleensä velkarahalla tekemän omakotitalojen rakentamisen jälkeen kunta onkin päättänyt lakkauttaa niitä lähikouluja, joita kunta on käyttänyt täkynä markinoidessaan kuntaa uusien asukkaitten houkuttelemisessa.

Yritän tässä siis suunnata visionääristä katsantosuuntaa kohti tulevaisuutta ja tekemään niitä valintoja, jotka edesauttaisivat uuden Kouvolan väkiluvun kääntämistä kasvu-uralle pysyväisesti. Siitä se kaupungin talouskin kohentuisi pitkän päälle ajateltuna.