Kysely rituaalimagiasta

1. Suoritan tarot-luennan tasaus- ja seisauspäivinä. Suosikkini on 7 kortin Hevosenkenkä. Kelttiläistä ristiä olen harjoittanut joskus syntymäpäivänäni. Ko. päivät ovat minulle erityisiä, koska niiden merkitys perustuu Maan asemaan suhteessa Aurinkoon, siis luonnostaan esille tuleva "juhla" jota ovat erikoisesti merkille panneet jo erinäisten megaliittirakennelmien nyhertäjät.

2. Paikan ei tarvitse olla kuin rauhallinen. En ole nökönuuka.

3. Sekoitan kortit ja levitän ne viuhkaksi. Keskityn. Keskitän energiaa käsiini (tuntuu lämpönä ja kihelmöintinäkin). Valitsen 7 korttia vasemmalla kädellä viuhkasta asettaen ne tietyksi kuvioksi. Suotavaa olisi tietysti myös sytyttää kynttilä, mutta minähän en vuoteeseeni (tyypillisin paikka) palavaa kynttilää tuo.

4. -

5. -

6. a) Tuntuvatko kortit oikeilta. b) Onko tapahtunut, onko nyt ja tapahtuiko sitten myöhemmin kuten ne sanoivat.

Aikoinaan kun asuin tietyssä paikassa tapasin tehdä erinäisiä omasta päästäni revittyjä rituaaleja erään erikoisen kiven kanssa. Kerran heitin siellä jopa loitsun Mustasta Raamatusta. Se toimi, mutta tiedä häntä sitten sattuiko muuten vaan sopiva sauma. (Esitin ettei tiettyyn paikkaan rakennettaisi, ja iski lama ja rakentamista ei suoritettu.)

Lähistölle hautasimme rakkaimman kissani.

- Tämmöistä pikkuväen rituaalimagiaa täällä. Toivottavasti muilla on perkuleen paljon kovempaa matskua... :)

Hyvä aloitus. Vastaan kysymyksiin omasta näkökulmastani, vaikka omien maagisten harjoitusteni kutsuminen rituaalimagiaksi onkin hieman heikolla pohjalla, enkä koskaan kutsu sitä rituaalimagiaksi, ja teen aina eron rituaalimagian ja "vain magian" välillä, mutta koska rituaali sanan määritelmä on nykyisin muutenkin niin leveä, kenties vastaukseni voivat antaa jotakin aiheeseen. Syy miksi vältän sanaa rituaalimagia, johtuu siitä, että nykyisin rituaalit usein käsitetään "vain rituaaleiksi", eikä ymmärretä, että perinteisesti rituaaleissa on aina ollut tekijöillä jalat maassa ja tosi kyseessä, eikä kaikki ole pelkästään symbolista psykodraamaa, kuten postmodernissa satanismi-skenessä ajatellaan.

Rituaali voi olla jopa täysin vailla symbolismia, synkretismiä tai sympateettisuutta, perustuen puhtaaseen konkretiaan karuimmassa muodossaan. Mutta kenties ei ole rituaalimagian syytä, että termi käsitetään nykyisin niin kapea-alaisesti, eikä vähiten kristillisten seremonioitten takia. Rituaalimagia-termiä vielä pahempi on seremoniallinen magia, joka ei anna enää mitään viitettä minkäänlaisesta jalat-maassa-meiningistä.

1. Aika

Tämä riippuu kyseessä olevasta maagisesta operaatiosta (kutsun ns. 'rituaalimagiaani' mieluummin maagiseksi operoinniksi, ollakseni tarkka). Mitään yhtä oikeaa aikaa magian tekemiselle ei ole, vaan oikea hetki riippuu tavoitteesta. Jos esimerkiksi haluan litran jäätelöä keskellä sunnuntaiyötä, on varsin epätodennäköistä, että sitä tulee mistään edes magialla. Sen sijaan päiväsaikaan kaupungissa, jäätelörituaali saattaisi tuottaa litran jäätelöä jonkin merkillisen yhteensattuman kautta. En ole koskaan taikonut itselleni jäätelöä, mutta tämä esimerkki selventänee ainakin yhden kriteerin, jonka mukaan päätän loitsun ajankohdan.

Toinen kriteeri on oma voimantunteeni. Jos olen väsynyt ja vailla tietoista fokusta, ei ole oikea hetki tehdä vaativa rituaalia, vaan sen sijaan vaikkapa vain koettaa kaikin sekä tavallisin, että maagisin keinoin kerätä energiaa, palauttaa voimat ja saada tietoinen fokus. Toinen kriteeri on siis oman olemukseni tila ja sen tarpeet.

Kolmas kriteeri on myyttinen/symbolinen periaate jota sovellan erityisesti theurgisissa riiteissä. Kuinka pitkälle tätä noudatan on aina valinta, ja riippuu sitä mitä myyttejä pidän olennaisina theurgian harjoittamisen kannalta, ja mitä taas puhtaasti taikauskoisuutena tai väärinkäsityksinä. Tässä joutuu väistämättä hämärille vesille, eikä kaikkia valintoja voi aina perustella. Mutta esimerkkinä toimikoon, että jos kutusisin Saturnusta, hyvä aika sille voisi olla aikaisin aamulla lauantaina (Satur(n)day), ja myytit huomioon ottaen esimerkiksi keskellä viljavaa peltoa (Aika Paikka). Astarten tai Kalin invokoinnille puolestaan sopii vaikkapa täydenkuun yö.

2. Paikka

Tässä pätee yllä mainitsemani myyttinen vastaavuus sekä käytännön realiteetit. Paikan valmistelua ei tarvita muuten kuin silloin jos se ei ole optimaalinen tarkoitusta varten. Kotona ollessa voi olla tarpeen himmentää valoja, sytyttää kynttilöitä ja ottaa kaapista esiin asiaan liittyviä taideteoksia tai esineitä, koska päivänpaisteessa hehkuva Philips-televisio tai päivän Hesari eivät välttämättä ole kuin haitaksi useimmissa operaatioissa. Toki ne voivat jossakin asiassa olla juuri se mitä tarvitaan, mutta tämä täytyy vain tietää sen perustella mitä haluaa saada aikaan.

3. Skeemat

Rakenteelliset peruskeemat ovat mielestäni este aidolle maagiselle operaatiolle, joka vaatii herkkyyttä, havaintojen tekemistä ja sopeutumista toimimaan henkimaailman sääntöjen kanssa, joita ei voi tietää muuten kuin törmäämällä niihin vahingossa. Saman litanian lausuminen vaikkapa jonkin okkultistisen seuran kokouksessa, on mielestäni hyvä keino saada aikaan joukkohysteriaa, mutta ei toimivaa magiaa.

Pidän arvossa kykyä harjoittaa magiaa spontaanisesti, säilyttäen silti mielessä koko ajan tietoinen tarkoitus, ja oikea toiminta. Tämä vaatii enemmän keskittymistä kuin jonkin valmiin kaavan mukaan toimiminen, joka on omiaan tuomaan mielen maagiseen transsiin.

Saman kaavankin toistaminen toimii hyvin omalla tavallaan, mutta mielestäni sen huono puoli on, että tuloksetkin ovat aina samoja, eivätkä omat kyvyt välttämättä kehity minnekään sillä tavalla.

Käytännössä rituaaliset menetelmät joita käytän perustuvat puhtaasti siihen, missä maagisen harjoittamisen menetelmissä olen saavuttanut parhaan harjaantumisen, harjoittamiseni kautta. Tämä riippuu siitä mihin luontaisesti kykenen ja missä olen syntyjäni rajoittuneempi. Esimerkiksi mantrojen lausuminen ja laulaminen on menetelmä jota käytän aina kun voin, koska minulla on siihen luontainen taipumus, ja kyky harjaantua siinä nopeammin kuin monissa muissa maagisissa taidoissa.

4. Kieli

Kun rituaaliini kuuluu olemassaolevien sanojen puhuminen ääneen tai äänettömästi, käytän sekä suomen kieltä että englannin kieltä, usein sekaisin. En tiedä miksi, mutta se vain tuntuu parhaalta sillä tavalla. Ehkä jos osaisin lisäksi muita kieliä, käyttäisin niitäkin. Lisäksi saatan käyttää itselleni täysin tuntemattomien kielien outoja sanoja, jos tiedän niiden liittyvän suoraan siihen asiana, jota operaationi koskettaa. Tässä on kuitenkin aina olemassa riski, ettei edes tiedä mitä puhuu, ja sitten vielä ihmettelee miksei tule tuloksia.

Mielestäni on tärkeintä valita oikea sana tarkoittamaan oikeaa asiaa. Minkä tahansa sanan kokee merkitsevän täsmällisimmin jotakin, se on minulle maagisin sana, olipa se mitä kieltä hyvänsä. Esimerkiksi englannin kielessä on sanoja, joille suomenkielestä ei löydy hyvää vastinetta, sekä myös toisinpäin. Ehkä tämän takia juuri käytänkin näitä kieliä sekaisin tehdessäni magiaa, jossa tarkkuuden saavuttamiseen ei aina riitä yksi kieli.

Käsimerkit, eleet tai symboliset teot voivat myös olla kommunikointia maagisessa mielessä, jopa enemmän kuin puhe. Esimerkiksi nyrkissä oleva käsi voi olla vahvempi viesti kuin yksikään sana millään kielellä.

Kommunikaatio on minulle magian ydin, varsinkin koska harjoitan pääasiassa theurgiaa. Puhuminen on kuitenkin vain yksi, ja aika rajoittunut tapa ilmaista itseään, joten otan mielelläni kaikki mahdolliset keinot käyttöön yhtä aikaa, maksimoidakseni tehon.

5. Rekvisiitta

Vältän muuta kuin sellaista rekvisiittaa, joka liittyy suoraan siihen mitä teen juuri sillä hetkellä. Mitään sellaisia esineitä ei ole, jotka kuuluisivat kaikkiin operaatioihin (kaapu ja kynttilä, esimerkiksi), vaan kaikki maailmassa on maagikon käytettävissä, ja erilaisten esineiden hyödyllisyys riippuu puhtaasti asiayhteydestä. Magia ei ole teatteria, joten mitään muuta rekvisiittaa ei tarvita, paitsi mitä oikeasti tarvitaan operaation suorittamiseen fysikaalisesti.

6.

Tulokset, ja vain tulokset puhuvat, jos ovat puhuakseen. Millään muulla tavoin ei voi sanoa onnistuiko jokin "rituaali".

Itse tapahtuman aikana hyvinä merkkeinä pidän muuntunutta tajunnantilaa, tunnetta energian virtaamisesta, hyvää keskittyneisyyttä ja kaikenlaista spontaania inspiraatiota tai oivalluksia, sekä mahdolisia enteitä tai muita merkittäviä yhteensattumia.

Odotan mielenkiinnolla kuinka tulkitset tämän tutkimiesi rituaalimagian perusteiden pohjalta.

Missäs kaikki muut ritualistit, häh???

1. Kuinka valitsette rituaalin ajankohdan?
- Intuitiolla.
Millaisia valintakriteereitä teillä on?
- Tapauskohtaisesti. Riippuu täysin.
Mitkä tekijät vaikuttavat valintaan?
- Syyt miksi rituaali suoritetaan.

2. Mikäli ette suorita rituaalia aina samassa paikassa, niin kuinka valitsette rituaalin toteuttamispaikan ja kuinka valmistelette sen rituaalia varten?
- Heitän helvettiin kaiken häiritsevän krääsän. Esimerkiksi punaiset muoviämpärit.

Jos käytätte samaa paikkaa, niin millaiseksi ja kuinka olette paikan valmistelleet?
- Olen rakentanut taloni puutarhaan ison voimaympyrän. Syksyllä ympäröin sen soihduilla. Joskus naapurit hieman ihmettelee. Siksi toinen paikka on sisällä, takkatulen loimussa. Tuli kulkee kanssani.

3. Mistä rituaalinne koostuu? Jos käytätte rituaalissanne jotakin rakenteellista perusskeemaa, niin mitkä ovat sen pääkohdat?
- Aktivoivan ilmapiirin (tunnelma) luominen. Lähinnä musiikki ja valaistus (mielellään elävä tuli). Soitan usein itse päästäkseni fiiliksiin. Yleensä vongutan skebaa, törisen didgeridoolla tai rummutan.
- Tapauskohtaisesti joko meditoin tai pyrin flow-tilaan musan kautta.
- Keskittyminen ja toimitus.
- "Poispyyhintä" ja unohdus.

4. Mitä kieltä käytätte rituaaleissanne?
- En yleensä höpötä yhtään mitään, se vain rikkoo keskittymisen. Jos kyseessä on vanha perinnerituaali, niin kielenä on "kalevalainen" suomi.

5. Mitä rekvisiitta/välineitä käytätte rituaaleissanne?
- Neljän elementin edustajia.

6. Kuinka arvioitte rituaalinne onnistuneisuuden

a) tapahtumana?
- Nuppituntumalla.
b) lopputuloksen kannalta?
- Se jää nähtäväksi. En aseta odotuksia lopputulokselle. Tulos toteutuu aina.

1. Kuinka valitsette rituaalin ajankohdan?
Millaisia valintakriteereitä teillä on? Mitkä tekijät vaikuttavat valintaan?

Aika osuus sopivasti hollille aina kun vituttaa. Vittuilu alkaa kun joku toimii laukaisevana tekijänä. Pienikin impulssi riittää.

2. Mikäli ette suorita rituaalia aina samassa paikassa, niin kuinka valitsette rituaalin toteuttamispaikan ja kuinka valmistelette sen rituaalia varten? Jos käytätte samaa paikkaa, niin millaiseksi ja kuinka olette paikan valmistelleet?

Oma läävä, PC ja Gates Peto666:n värkit riittävät. Kannattaa olla nälkäinen ja väsynyt.

3. Mistä rituaalinne koostuu? Jos käytätte rituaalissanne jotakin rakenteellista perusskeemaa, niin mitkä ovat sen pääkohdat?

Haetaan joku ihminen jonka kanssa mikään ei ole koskaan kunnolla toiminut, mieluiten niin että melkein toimii mutta ei sitten ihan.

4. Mitä kieltä käytätte rituaaleissanne?

Mahdollisimman assosioivaa ja omintakeista kieltä jota ei ymmärrä Erkkikään.

5. Mitä rekvisiitta/välineitä käytätte rituaaleissanne?

Ei tässä mitään piippahattua tarvitse, menee ihan paljainpäin.

6. Kuinka arvioitte rituaalinne onnistuneisuuden

a) tapahtumana?
b) lopputuloksen kannalta?

a) Ärsyynnynkö itse, ärsyyntyykö toinen. b) Oivallanko jotain, tuleeko kummallekin ottelijalle kliimaksi ja lopulta heureka-fiiliksiä ja katharsis. Onnistunein vittuilumagia putsaa paskat pöydältä ja tuo raikkaita tuulia tullessaan. Mikään ei ole niinkuin ennen, ja tuntee aitoa rakkautta kanssavittuilijoita kohtaan. Tätä ei kuitenkaan tapahdu järin usein... :(