Vähän taustaa ennen överiavautumista, eli ollaan kaverin kanssa polteltu muutaman kerran LR#2 uroslehtiä uroskukintoa. Itselläni tuo on toiminut hyvinkin helposti, parhaimmillaan 2/3 pienestä jointista mutta kaveri ei ole saanut juuri minkäänlaisia vaikutuksia samoista määristä, lisäksi hän ei siedä savun hengittämistä joten ei ole oikein innostunut enempiä polttamaan.
Noh, tyttökasvitkin saatiin vihdoin kukitettua & kuivattua ja päätin että nyt on aika kokeilla että onko tyyppi suorastaan immuuni vai mikä on homman nimi. Yhden LR#2 minifenon koko kukinto oli pussissa kuivana murskana ja keittiövaa'alla arvioin että sitä olisi n. 3g. Jostain luin että sopiva määrä kaakaoon olisi 2-3 grammaa hyvälaatuista kannabista. Suunnilleen nollatoleilla kun oltiin niin päätin ottaa vain reilun puolet pussin sisällöstä (kukkurainen ruokalusikallinen) eli ehkä 1.5 - 2g, ja sekoitin sen kattilassa kevytkerma-kevytmaitoseokseen. Keittelin 45min, sitten siivilöin murut pois, maustoin kaakaojauheella sokerilla ja annoin kaverille juotavaksi. Söin samalla itse maidonsekaiset kukanmurut kunnon yrttikerroksena leivän päällä (yllättäen ihan kiva maku).
Tunnin päästä alkoi kaverilla toimia, ensin ihan positiivisella mielellä mutta sitten kuulemma alkoi näköhäiriöt mennä ikäviksi ja raajat tuntui kummallisilta. Ihan muutamaa minuuttia myöhemmin kaveri alkoi spontaanisti itkeä ja kaatua sohvalla sivullepäin jolloin tajusin että voi räkä, nyt meni överiksi. Olin onneksi lukenut asiasta hieman etukäteen joten tiesin miten suhtautua. Lihasten toiminta lakkasi täysin mutta puhetta tuli vielä...toisteli vain että "en haluu kuolla", "älä anna mun kuolla", pyysi etten lähtisi pois ja jotain ambulanssin soittamisesta. Mä istuin vieressä ja yritin rauhallisesti jutella että ei tässä mitään hätää, ei siihen voi kuolla, lepää vaan jonkun aikaa niin tulee parempi olo. Ehkä puolen tunnin jälkeen se sammui ja mulla alkoi vähitellen tuntua se syöty kukkamössö.
Tuntia myöhemmin kaveri heräsi ja oksensi tyynylle, jalkarahille ja matolle. Taas tunti tajuttomuutta sohvalla (lapioin tällä aikaa oksennusta puurokauhalla kattilaan) ja sen jälkeen pääsi jo talutettuna vessaan asti puklaamaan. Vein överikaverin vielä pariksi tunniksi sänkyyn nukkumaan ja vasta silloin taisi itselle tulla vaikutusten "huippukohta" kuumotusten muodossa, kävin n. 4 minuutin välein tarkistamassa että vieläköhän se hengittää ja välillä kuulin selvästi oksentamisen ääntä sängyn suunnalta, mutta tarkistus paljasti että kuvittelin koko jutun. Mietin myös että mitä jos se ei tuosta selviä ollenkaan vaan on vielä huomenna ja ensi viikollakin aivan muissa maailmoissa...henkilökohtaisten fiilisten lisäksi pelotti että olinko aiheuttanut Suomen ensimmäisen pysyvän kannabispsykoosin tms.
Positiivisempana, ja tähän mennessä itselleni syvällisimpänä pilvikokemuksena pystyin näkemään musiikkivideoita katsellessa artistin kasvojen "taakse" jonkinlaiseen kauniiseen sisukseen että minkälainen persoonallisuus siinä ihmisessä oikeasti oli, ja yhdestä muusikosta mietin jotain että jos kaikki näkisivät samalla tavalla niin eivät sitä ihmistä niin paljon kritisoisi. En tosin enää muista kuka se oli...
Vihdoin puolen yön aikaan kaveri heräsi koomastaan ja söi vähän. Tunnelma oli aivan toisenlainen, naureskeli ja katseli telkkaria jonkin aikaa mutta meni kuitenkin melko pian takaisin nukkumaan. Itse fiilistelin musiikkia vielä pari tuntia.
Koko sunnuntaipäivä meni minulla vielä pilvessä, vasta n. 20 tuntia hampun syömisestä (parin tunnin iltapäivätorkkujen jälkeen) alkoi tuntua samalta kuin normaalisti iltajointtia seuraavana aamuna, eli hidas, miellyttävä ja rauhallinen mutta ei enää "high" fiilis. Kaveri selvisi puklaamisten takia nopeammin eikä tainnut sunnuntaina olla juurikaan pilvessä enää, vähän jumitteli vain. Syömällä ei ihan pian tule enää hamppua käytettyä, öveririskin lisäksi sen takia että tuollainen lähemmäs vuorokauden kestävä pilvi on ihan liian pitkä useimpiin tilanteisiin. Täällä on monet muutkin tästä varoitelleet joten liityn kuoroon: varo hamppua syötyna, ja jos syöt niin teelusikallinen kuivaa kukkamurskaa luultavasti riittää yhdelle.
Noh, tyttökasvitkin saatiin vihdoin kukitettua & kuivattua ja päätin että nyt on aika kokeilla että onko tyyppi suorastaan immuuni vai mikä on homman nimi. Yhden LR#2 minifenon koko kukinto oli pussissa kuivana murskana ja keittiövaa'alla arvioin että sitä olisi n. 3g. Jostain luin että sopiva määrä kaakaoon olisi 2-3 grammaa hyvälaatuista kannabista. Suunnilleen nollatoleilla kun oltiin niin päätin ottaa vain reilun puolet pussin sisällöstä (kukkurainen ruokalusikallinen) eli ehkä 1.5 - 2g, ja sekoitin sen kattilassa kevytkerma-kevytmaitoseokseen. Keittelin 45min, sitten siivilöin murut pois, maustoin kaakaojauheella sokerilla ja annoin kaverille juotavaksi. Söin samalla itse maidonsekaiset kukanmurut kunnon yrttikerroksena leivän päällä (yllättäen ihan kiva maku).
Tunnin päästä alkoi kaverilla toimia, ensin ihan positiivisella mielellä mutta sitten kuulemma alkoi näköhäiriöt mennä ikäviksi ja raajat tuntui kummallisilta. Ihan muutamaa minuuttia myöhemmin kaveri alkoi spontaanisti itkeä ja kaatua sohvalla sivullepäin jolloin tajusin että voi räkä, nyt meni överiksi. Olin onneksi lukenut asiasta hieman etukäteen joten tiesin miten suhtautua. Lihasten toiminta lakkasi täysin mutta puhetta tuli vielä...toisteli vain että "en haluu kuolla", "älä anna mun kuolla", pyysi etten lähtisi pois ja jotain ambulanssin soittamisesta. Mä istuin vieressä ja yritin rauhallisesti jutella että ei tässä mitään hätää, ei siihen voi kuolla, lepää vaan jonkun aikaa niin tulee parempi olo. Ehkä puolen tunnin jälkeen se sammui ja mulla alkoi vähitellen tuntua se syöty kukkamössö.
Tuntia myöhemmin kaveri heräsi ja oksensi tyynylle, jalkarahille ja matolle. Taas tunti tajuttomuutta sohvalla (lapioin tällä aikaa oksennusta puurokauhalla kattilaan) ja sen jälkeen pääsi jo talutettuna vessaan asti puklaamaan. Vein överikaverin vielä pariksi tunniksi sänkyyn nukkumaan ja vasta silloin taisi itselle tulla vaikutusten "huippukohta" kuumotusten muodossa, kävin n. 4 minuutin välein tarkistamassa että vieläköhän se hengittää ja välillä kuulin selvästi oksentamisen ääntä sängyn suunnalta, mutta tarkistus paljasti että kuvittelin koko jutun. Mietin myös että mitä jos se ei tuosta selviä ollenkaan vaan on vielä huomenna ja ensi viikollakin aivan muissa maailmoissa...henkilökohtaisten fiilisten lisäksi pelotti että olinko aiheuttanut Suomen ensimmäisen pysyvän kannabispsykoosin tms.
Positiivisempana, ja tähän mennessä itselleni syvällisimpänä pilvikokemuksena pystyin näkemään musiikkivideoita katsellessa artistin kasvojen "taakse" jonkinlaiseen kauniiseen sisukseen että minkälainen persoonallisuus siinä ihmisessä oikeasti oli, ja yhdestä muusikosta mietin jotain että jos kaikki näkisivät samalla tavalla niin eivät sitä ihmistä niin paljon kritisoisi. En tosin enää muista kuka se oli...
Vihdoin puolen yön aikaan kaveri heräsi koomastaan ja söi vähän. Tunnelma oli aivan toisenlainen, naureskeli ja katseli telkkaria jonkin aikaa mutta meni kuitenkin melko pian takaisin nukkumaan. Itse fiilistelin musiikkia vielä pari tuntia.
Koko sunnuntaipäivä meni minulla vielä pilvessä, vasta n. 20 tuntia hampun syömisestä (parin tunnin iltapäivätorkkujen jälkeen) alkoi tuntua samalta kuin normaalisti iltajointtia seuraavana aamuna, eli hidas, miellyttävä ja rauhallinen mutta ei enää "high" fiilis. Kaveri selvisi puklaamisten takia nopeammin eikä tainnut sunnuntaina olla juurikaan pilvessä enää, vähän jumitteli vain. Syömällä ei ihan pian tule enää hamppua käytettyä, öveririskin lisäksi sen takia että tuollainen lähemmäs vuorokauden kestävä pilvi on ihan liian pitkä useimpiin tilanteisiin. Täällä on monet muutkin tästä varoitelleet joten liityn kuoroon: varo hamppua syötyna, ja jos syöt niin teelusikallinen kuivaa kukkamurskaa luultavasti riittää yhdelle.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.