Ruoka-aiheinen aloitus näin viikonlopun alkaessa!
Oletteko koskaan tehneet rosvonpaistia?
(Eli maahanhaudattua isoa lihaklönttiä, joka kypsyy koko päivän)
Meillä yksissä sukujuhlissa tehtiin sellainen. Kokki kääri mielestäni sianlihan virheellisesti folioon!
Lihasta tuli harmaata ja höyrystynyttä. Sama kuin olisi kattilassa keittänyt!
Ootteko onnistuneet paremmin?
Oletteko koskaan tehneet rosvonpaistia?
(Eli maahanhaudattua isoa lihaklönttiä, joka kypsyy koko päivän)
Meillä yksissä sukujuhlissa tehtiin sellainen. Kokki kääri mielestäni sianlihan virheellisesti folioon!
Lihasta tuli harmaata ja höyrystynyttä. Sama kuin olisi kattilassa keittänyt!
Ootteko onnistuneet paremmin?
Vastaukset 9
Vanhimmat
kasvissyöjä.
En ole tuolla nimenomaisella reseptillä, mutta sen sukulaista, kreikkalaista kleftikoa kyllä, uunissa. Alkuperäinen kleftikokin tehdään maakuopassa.
Sekä Huovisen kirjassa Lampaansyöjät että kreikkalaisissa keittokirjoissa rosvopaisti tehdään lampaasta, ei siasta.
paisteta vartaassa maan pinnalla, nuotion loimussa?
muutaman kerran rosvopaistia. Porosta ja naudasta. Kyllä mekin käärittiin liha folioon. Se saattaa olla väärin toimittu, mutta olisi kiva tietää miten sille hirmu kalliille paistille käy jos käärii vain paperiin. Itseä on pelottanut että se palaa pilalle.
Muutenkin on toimittu varmasti ihan väärin sen paistin kannsa: tökitty poronpaistin pintaan tuhottomasti valkosipulia ja vuorattu se ehdalla voilla läskin sijasta. Voi voi... mutta kun ei olla kulinaristeja, niin hyvillä mielin on pistetty poskeen.
Takapihamme oli savimaata joka sinänsä ei ole ko. tarkoitukseen sopivaa.
Vuorasin montun tiilillä, joukossa muutama käytetty tulenkestäväkin.
Varsinainen rituaalihan on notskin polttaminen ja hiilloksen saaminen rosvokuntoon.
Lampaan koipien (yksi /kerta) kaveriksi laitoin folioon tietysti valkosipulia sekä kevätsipulia, lanttua ja porkkanaa.
Rutkasti märkää paperia ympärille ja ja nyytti katiskaverkossa monttuun sekä hiillos päälle.
Odotustunteina ( pieni lihamäärä), vain muutama, on tärkeää pysyä naukkailun ohessa seurustelukunnossa.
Kyllä se itsehillintää kasvattaakin.
Koukuilla nyytti ylös ja aukomaan.
Tuoksu on mahtava.
Tiilivuorauksen hyvänä puolena hiekkamaahan verrattuna on mielstäni se ettei purun yhteydessä tarvitse vvaroa hiekanjyviä.
käsitystäsi rosvopaistin syvimmästä olemuksesta, joka tosiaan on se tulen ylläpito ja vartiointi, joka vastuullisena tehtävänä on varttuneiden miesten puuhaa. Tulta vartioidaan huolella ja puhutaan tarkeitä asioita virkistäen samalla itsekunkin sielua ylösrakentavilla juomilla.
Rosvopaistin ja syömisen suhde on vähän samanlainen kuin saunomisen ja puhtauden.
En ole maahan haudannut lammaspaistia, mutta jälkilämmöllä puu-uunissa on tullut tehtyä. Sama kai se on kun nuotion allekin haudattu.
Elikkäs muutama valkosipulin kynsi murskataan ja sotketaan ruisjauhoihin, sekä reilusti suolaa ja hiukan pippuria. Sekoitetaan ja lisätään siihen litra appelsiini tuoremehua ja tehdään siitä taikina jolla päällystetään lammaspaisti joka kääritään vielä folioon. Hitto tuli nälkä jo pelkästään ajatuksesta ja edellisetä kerrasta kun sitä tein on jo vuosia.
maku, ja kypsyys on rosvopaistissa pääasia, ei niin kään väri.
ei enää ole mahdollinen.
Kaikki elukat on jalostetu liian rasvattomiksi.
Jos haluaa "mehukkaan" lihan, on se käärittävä folioon.
Ja niin se mehukkuus on pelkkää vettä.
Muinoin laitoimme kuopan jonka pohjalla oli kiviä, ja päällä tuoreita havuja.
Kun nuotiota oli poltettu tarpeeksi, laitoinne kuoppaan puolikkaan Lampaan, ja kiviä päälle.
Silloin poistui vesi, mutta rasva jäi, Pohjakivet siksi että ei tarttuisi hiekkaa.
Havut auttoivat ilman kiertoon.
Ja puolikas Lammas siksi, että pienet lihanpalat kuivuvat korpuksi.
Aidossa Rosvopaistissa pitää rasvan valuaa leukapieliin.