Kumpi on toimintavarmempi ympärivuotisessa ajossa, napa vai ketjuvaihde? Lisäksi haluaisin tietää onko napavahteellisen takarenkaan pyörän irroitus ja takaisin laittoruljanssi hankalmpi operaatio kuin ketjuvaihteisessa? Tarkoitus olisi hankkia pyörä ynpärivuotiseen työmatka-ajoon kaupunkiolosuhteissa ja lyhyeen sellaiseen eli noin 8 km /pv.
napa vai ketjuvaihde
54654
2210339
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Talvella vaihteiden toimintahäiriöt liittyvät yleensä vaijerinkuorien jäätymiseen. Se haittaa yhtä lailla avo- kuin napavaihdettakin. Toiminnan kannalta molemmat toimivat pakkasessa yhtä hyvin kuin lämpimässäkin. Huollettuna siis.
Jos vaihteita ei huolleta, napavaihde on parempi. Se kestää huonompaa kohtelua pidempään.
Irrottamisessa on vain vähän eroa. Napavaihteisessa joudut avaamaan pari ruuvia enempi, mutta sen jälkeen rengas lähtee helpommin kuin avovaihteisesta. Sitä kun ei tarvitse taivutella vaihtajan ohi enää, nostaa vain ketjun pois lopuksi.
Kiitos tiedosta. Vielä kysyisin onko napavaihteinen raskaampi poljettava?
Jostain luin, että napavaihteiden hyötysuhde on 92% ja ulkoisissa vaihtajissa 98%.
Eli sillä ei ole käytännössä mitään merkitystä.
Oman vähäisen kokemuksen perusteella tuo hyötysuhde napavaihteisissa vaihtelee aika paljon, jotkut tuntuvat todella raskaalta polkea, kun taas hyväkuntoisella ja -laatuisella napavaihteella eroa ulkovaihteelliseen ei huomaa lainkaan.
Napavaihteisista parhaat (lue Rohloff) lähestyvät ketjuvaihteita. Normaali napavaihteista olen nähnyt mm. lukuja 60%! Napavaihde on niin paljon hankalampi huollettava, että sen takia juuri ympärivuotiseen käyttöön kannattaa ottaa sinkula tai ketjuvaihde.
Lukuja on joka lähtöön. Käy kokeilemassa liikkeessä ja päättele itse.
Taas muistutan, että huollettuna kummankintyyppinen vaihteisto toimii ja kestää.
Ja kuten "Korjailija" tuossa alempana todistaa, ohjekirjan kanssa pärjää itsekin pikkukorjauksia tehdessä. Palstan "asiantuntijat" eivät tarvi ohjeita eivätkä suostu napavaihteisiin pyöriin koskemaan.Tavallisen pyöräilijän tilanne on kuitenkin vähän eri. Jos ei aio ostaa viittä pyörää eri käyttötarkoituksiin...
Noin lyhyellä matkalla sinkula voisi olla fiksuin valinta.
Nimenomaan, jos on vartsua insvestoida Rohloffin napavaihteeseen, niin sen häviöt ovat samaa luokkaa kuin esim. Campagnolan liki parhaimpien ketjuvaihteiden (ja ylittää monen monet Shimanon sarjat mennen tullen). Ainoa ikävä puoli tuossa on se, että ne huippu Rohloffit kustantavat sitten yli sen 1000 euroa!
Missä pyörissä on ko.vaihteet?
http://www.pyorahuolto.com/
Tekee varmasti juuri sellaisen pyörän tuon vaihteiston ympärille kuin haluat.
Mistä olet saanut tietosi noista tehohäviöistä? Taidat olla rofflohvi kauppias.
Mikä on ketjuvaihde? Vastaa vielä kerran.
Yleisesti käytetty termi ulkoisista rataspakkavaihteista.
Mulla oli sama probleemi ja pähkäilin useamman vuotta tuon napavaihteisen takarenkaan irrotuksen (ja jopa ketjun kiristyksen!) kanssa, kunnes eräs kaverini neuvoi miten homma hoituu. Ketjun kiristys oli äärimmäisen helppo, samoin kuin sinkulassa mutta piti hieman lypsää vaihdekaapelia myös taaksepäin, mutterit kiinni ja menoksi. Pari viikkoa sitten vaihdoin uudet ulkorenkaat ja siinä piti sitten tietysti ottaa se vaihdevaijeri irti, ohjeet löytyivät pyörän mukana tulleesta Shimanon ohjevihkosesta. Vaihdevaijeriakaan ei välttämättä tarvitse irroittaa, jos saa esim. renkaan pois toiselta puolelta.
Eli ohjeista katsomalla ja/tai kaverilta kysymällä pääsee pitkälle, tosin pelkät ohjeet eivät kenestäkään mestaria tässäkään asiassa.
Ennen käytin ketjuvaihteista pyörää, joka rullasi ja kulki paremmin, tosin nykyisessä pyörässä on Shimano Inter 7-napavaihde ja edessä napadynamo, jotka lisäävät vastusta. Jalkajarru tuntuu luotettavammalta kuin pelkät käsijarrut. Napavaihteen aiheuttama vastus on käsittääkseeni suoraan verrannollinen sen huoltotiheyteen/rasvojen kuntoon. Pitäis vissiin käyttää tuota joskus napahuollossa...
Noh, kunto vaan kasvaa kun polkee tuolla "kuntopyörällä", mut ihan tyytyväinen olen pyörääni muutoin.
Muistaakseni ketjuvaihteisella pyörällä ajaessani monet housujen lahkeet likaantuivat, mitä ongelmaa nyt ei napavaihteisen kanssa ollut. Ketjuvaihteisen takvanteen irrotuksessa ja kiinnityksessä lensi useampikin perkele, samoin kädet likaantuivat huomattavasti enemmän kuin napavaihteisen kanssa, jossa on siis vain yksi ratas takana.
pyörässä takavannetta irrottaessa / kiinnittäessä ei tarvitse koskea ketjuun !!!!! Vaihde suurimmalle välitykselle-työnnetään kiekko pois paikaltaan. Takaisinpäin-laitetaan ketju rattaalle ja vedetään paikalleen. Koko aikana ei tarvitse ketjuun koskea !!
"...Jalkajarru tuntuu luotettavammalta kuin pelkät käsijarrut..."
Periaatteessa käsijarru on turvallisempi kuin jalkajarru. Reaktioaika on lyhyempi, eikä jarrutus ole riippuvainen kampien asennosta. Opetteluun menee tietysti muutama viikko, mutta turvallisuuden takia kannattaa esimerkiksi lastenpyörät ostaa jo varhaisessa vaiheessa vain käsijarrullisina.
Kejuvaihde ehdottomasti, helpompi säätätä ja vaihtaa rengas. Napavaihteisessa joutuu enemmän säätämääm vaihdevaihejeria uudelleen kiinnitettäessä. Yhdelle napavaihdepyörälle kävi niin että vaihdekappa ruostui kun pyörää oli kuulemma seisotettu ulkona sateeessa. Kokos sisuskalut uusiksi (Shimano). Ketjuvaihe kestää paremmin säätä.
Vaan toisin olin vanhassa kolmivaihteisessa Sturmey-Archerissa...
Sturmey-Archer tekee muuten vieläkin sitä klassista 3-vaihteista takanapaa isolla rumpujarrulla. Tosin nykyään tekevat myös 5- ja 8-vaihetisia takanapoja. Myös ne vanhat rumpujarrulliset etunavat ovat edelleenkin ohjelmassa.
- jalkajarru jarruttaa yhtä tehokkaasti riippumatta sataako vettä vai ei
- jalkajarruista ei leviä sitä mustaa möhnää joka paikkaan vanteille ja vaatteille
- ex-pyörässäni käsijarruvaijeri katketa napsahti poikki alamäessä, onneksi toinen oli vielä ehjä ja niissä oli toimintahäiriöitä talvisin, luultavasti jäätyneestä vedestä johtuen.
- etukäsijarru on jokseenkin käyttökelvoton liukkaaseen vuodenaikaan (ellei venytä vanteelle nastallista nastakumia).
Onhan noita napavaihteellisia pyöriäkin, joissa on pelkät käsijarrut. Olen siis suht'koht' tyytyväinen omaan napavaihdepyörääni, jalkajarru on nyt kokeiltavana tässä mallissa, saa nähdä millainen seuraava pyörä sitten on, voihan sekin olla vaikka käsijarrullinen. Etukäsijarrusta on iloa ainakin liikennevaloissa odoteltaessa. Napavaihde on kyllä hiukan raskaahko polkea mutta olen havainnut että kaloreita on hävinnyt aina muutaman kilon verran lenkin jälkeen. Itse arvioisin että max. päivittäinen työmatka voisi olla n. 5 kilsaa suuntaansa että tuolla viitsii polkea. Itse käytän pyörääni kun käyn kaupassa ostamassa ruokaa, ajan mieluummin pyörällä kuin autolla. Vaikka napavaihteisella.
Turvallisia pyöräilyreissuja kaikille tasapuolilsesti pyörä-, vaihde- tai jarrutyyppiin katsomatta!
Käsijarru on turvallisempi kahdesta syystä:
- reaktioaika lyhyempi ja
- jarrutuksen aloittamienn ei riipu kampien asennosta.
Molemmat jarrutyypit tulee huoltaa säännöllisesti. Käsijarrujen huoltaminen on ehkä aavistuksen helpompaa, mutta takanapa tulee kuitenkin huoltaa säännöllisesti, joten jarru menee siinä samassa.
Osien laatuun kannattaa kiinittää huomiota. Ihan kaikkein huonoimpia Shitmanoja ei kannata ostaa ympärivuotiseen käyttöön.
Kuinka kaloreita häviää muutaman kilon verran lenkillä? Käsittääkseni niitä ei voi mitata painon mittayksiköllä. Nimim.saivar,saivar.