Oli lamasfarmi, missä oli kaikenlaisia lampaita. Mustia ja valkoisia. Ne olivat aitauksessa farmarin tiukassa vartioinnissa. Farmari rankaisi heti lammasta jos se haukkasikin ruohoa aidan raosta toselta puolelta, ja laittoi erehtynen lampaan tiuhkempaan karsinaan. Kaikki lampaat olivat peloissaan isänän ankaruudesta, ja niiden villa muuttui takkuiseksi. Pässi puskivat farmaria aina kun se tuli aitaukseen. Kuka ties, se käytti myös näitä lampaitakin kaikella lailla hyväkseen.
Kerran eräs mustalammas pääsi karkaamaan portin raosta jonka farmari oli pienessä sievässä vahingossa jättänyt raolleen. No. tämä musta lammas ilostui suuresti vapaudestaan, ja pomppi metsään. Aikanasa metsässä oltuaan, sitä tuli vastaa mökin mies. Miehellä tuli sääliksi määkivää lammasta ja hän päätti viedä sen mökkinsä joka oli metsän toisesa reunassa. Hän antoi lampaalleen heiniä ja vihanneksia omasta vaatimattomasta varastostaa.
Meni aikaa, ja lampaan villa kasvoi, niin että mies päätti keritä sen. Saisihan vaimo siitä kehrätä lankaa ja kutoa sukkia. Kun hän oli kerinnyt lampaan, niin silloin hän huomasi, että mustanvillan alta alkoi kasvaa vitivalkoista villaa. Mies hankki toisenkin lampaan ja alkoi kasvattaa niitä. Kohta niitä oli kokonainen lauma.
Miehen ei tarvinnut paimentaa lampaitaan, eikä aidata niitä. Ne olivat aina mökin ympärillä lihoivat ja antoivat villaa mökin vaimolle.
Kerran eräs mustalammas pääsi karkaamaan portin raosta jonka farmari oli pienessä sievässä vahingossa jättänyt raolleen. No. tämä musta lammas ilostui suuresti vapaudestaan, ja pomppi metsään. Aikanasa metsässä oltuaan, sitä tuli vastaa mökin mies. Miehellä tuli sääliksi määkivää lammasta ja hän päätti viedä sen mökkinsä joka oli metsän toisesa reunassa. Hän antoi lampaalleen heiniä ja vihanneksia omasta vaatimattomasta varastostaa.
Meni aikaa, ja lampaan villa kasvoi, niin että mies päätti keritä sen. Saisihan vaimo siitä kehrätä lankaa ja kutoa sukkia. Kun hän oli kerinnyt lampaan, niin silloin hän huomasi, että mustanvillan alta alkoi kasvaa vitivalkoista villaa. Mies hankki toisenkin lampaan ja alkoi kasvattaa niitä. Kohta niitä oli kokonainen lauma.
Miehen ei tarvinnut paimentaa lampaitaan, eikä aidata niitä. Ne olivat aina mökin ympärillä lihoivat ja antoivat villaa mökin vaimolle.
Vastaukset 11
Vanhimmat
mikä viesti tällä "tusitarinalla" oli tälle lestadiolaispalstalle.
Se piti alkaa KOOLLA!
miten sinä sellaista ajattelet, tuli varmaan vika saitille. Nii se ekakirjain piti olla K.
montako lammasta tällä miehellä on nykyään? onko enään elossa?
Et sanonut sitä , keskityi vain lampaaseen ja emäntään .
Ps. mistä ne villat valkeiksi tuli , saiko hän jossakin vaiheessa synnit anteeksi,
niin farmarilla kuin hyvällä isännällä on vielä lampaita ja pässejä. Farmarin pässit ovat vaan käyneet äkäisikssi ne puskevat kaikkea mikä eteen tulee. Lisääntyneet ovat hauheesti. Aktiivisten pässien vuoksi.
On tällä hyvällä isännälläkin on lampaita. Kaikki vain valkoisia. Pässit on kesyjä. Antaa päivää, eli sorkkaa kaikille vastaantulijoille. Ne lampaat ovat vähän pahoillaan kun farmarin pässit määkivät että mettä raikuu. Niillä luultavasti on joku hätä. Nälkäköhän vai muuten itseensä kyllästyneitä.
että kyl farmari emäntänsäkkin hoitaa, mutta kerran vuodessa kun emäntä on ns. viimeisillään, nii silloin farmari on lampaiden karsinassa, ollut jo kahden kymmenen vuoden ajan.
Joko kerroin että lampaat tulivat valkoisiksi niiden hyvän kohtelun vuoksi. Ei pelätty enää riihen uuniin laitosta.
Tällä tarinalla ei ole mitään tekemistä lestaadiolaisuuden kanssa, tuli vain tarinoitua vikaosastolle.
Näista lampaista, niin Farmarin kuin hyvän isännän, niistä jouduttiin lopettamaan vanhempia. Nyt kävi niin, että juhlapöytiin kelpasivat vain hyvän miehen lampaiden lihat, kun niissä ei ollut ruoskan jälkiä, Mutta farmarilla oli huonompi onni, hänen lampaan lihansa myytiin toreilla huutokaupalla, osaksi mutta ei kaikki loput vietiin haaskalle.
Vielä kerran, tällä tarinalla ei ole mitään tekemistä lestaadiolaisuuden kanssa.... nii joku voi niinkin vahingossa ajatella.
Tämä on vika osasto , kyllä täällä yks tommonenkin menee ,
eikä sitä tiedä vaikka saisit evastä matkaasi.
Olipa hienosti kerrottu tositarina esikoislestadiolaisuuden tilanteesta noin 20 viimeksi kuluneen vuoden ajalta.
Mistä huomasit ? Että juuri 20 vuoden ajalta eiköpä meillä ole ollut voimalliset vanhimmat n. 20 vuotta.