Koska täällä pitäisi mielestäni keskustella magiasta, eikä tapella jostain henkilöristiriidoista ja vatvoa vaan loputtomiin jotain "päänsisäisiä paskuuksia", elleivät ne erityisesti liity jotenkin magiaan ja sen harjoittamiseen... niin minä tiedän hyvän paikan, missä tappelunhaluiset voivat selvitellä välejään ja harjoittaa kaksintaisteluita reilussa hengessä. Osoitteessa www.aapeli.com (löysin linkin Suomi24:n etusivulta) voi haastaa yhden tai usampia pelaajia taistelemaan kanssaan esimerkiksi minigolfissa, tykkipelissä ja biljardissa. Suosittelen lämpimästi kaikille, joiden henkinen hyvinvointi vaatii jatkuvaa voittajana paistattelua ja oman paremmuutensa (tai huonommuutensa) todistelua. Peli on mahdollista suojata myös salasanalla, jos haluaa pelata vain joitakin tuntemiaan kavereita vastaan.
Voitaisiinkin joskus järjestää vaikka joku magia-palstan virallinen internet-minigolf ottelu, jossa pelattaisiin joku hitonmoinen 24 kentän tuplakierrosmaratoni. Miltäs tämä kuulostaa? Jos kerran ollaan internet-adepteja ja tietokonetuolimaagikkoja, niin ollaan sitten kunnolla! 24 kenttää eikä yhtään vähempää, ja se joka voittaa, saa palkinnoksi "koskemattomuuden" listalla koko viikoksi, aivan kuten Suomen Robinsonissakin. Eli viikon ajan häntä ei saa kukaan listalla dissata, kurmoottaa taikka kyseenalaistaa hänen näkemyksiään. Se on reilu peli!!! =)
Voitaisiinkin joskus järjestää vaikka joku magia-palstan virallinen internet-minigolf ottelu, jossa pelattaisiin joku hitonmoinen 24 kentän tuplakierrosmaratoni. Miltäs tämä kuulostaa? Jos kerran ollaan internet-adepteja ja tietokonetuolimaagikkoja, niin ollaan sitten kunnolla! 24 kenttää eikä yhtään vähempää, ja se joka voittaa, saa palkinnoksi "koskemattomuuden" listalla koko viikoksi, aivan kuten Suomen Robinsonissakin. Eli viikon ajan häntä ei saa kukaan listalla dissata, kurmoottaa taikka kyseenalaistaa hänen näkemyksiään. Se on reilu peli!!! =)
Vastaukset 37
Vanhimmat
Ei se oo maagikolle reiluu pelii, jos ei saa muuttaa sääntöi koko ajan niinku ittelleen parhaiten sopii. Haloo!
Tuo on vain teidän illusionisti-maagikkojen näkökulma. Itse olen anti-illusionisti-maagikko, joten olen täysin eri mieltä.
Mutta mitä mieltä olet minigolf-turnauksesta?
Minigolf on Illusionistin mielestä tylsää ja epäviihdyttävää viihdettä.
Anti-illusionistin mielestä Minigolf, Demonologia, Työ, Toiseksituleminen, Jumalanaolemminen jne. ovat Tärkeää ja Mielenkiintoista Viihdettä.
On meitä niin moneksi.
>tapella jostain henkilöristiriidoista ja
Yritän välttää.
>vatvoa vaan loputtomiin jotain "päänsisäisiä paskuuksia", elleivät ne erityisesti liity jotenkin magiaan ja sen harjoittamiseen...
Päänsis. pask. epää etevästi magian harjoittamisen, joten tottakai se liittyy magiaan negatiivisena ilmiönä. Mutta ei siitä toki tarvitse jatkuvasti jauhaa. Enkä mielestäni jauhakaan 100 % ajasta, joten en lähde Siperiaan golfaamaan, kiitos kuitenkin.
Jäin jotenkin ihmettelemään että miksi tämän Magia-foorumin sisältö on sinulle niin kauhean tärkeä juttu. Jos ajattelee tätä (suureellisesti) koko Suomeen verrannollisena pienoismaailmana, niin tännehän mahtuu yhtä montaa ajatustyyliä kuin on tänne kirjoittavaakin, miksi olisi niin KAUHEAN TÄRKEÄÄ ohjailla sitä jatkuvasti? Miksi tuo kauhea vastuu niskassasi tämän osaston toiminnasta? Tämähän kuitenkin on, herranjestas, vain sitä mitä tämä on. Pelkkää ajankuluketta, sillä todellinen elämä on tuolla jossakin. Agwékin sanoi että on tyytyväinen vasta sitten kun ihmiset eivät enää kirjoita.
JOS ajatellaan että tässä olisi ihan oikeasta maagisesta työskentelystä kyse, niin voihan olla että me kaikki työskentelemme, kyllä, mutta eri tavoin! Se ettei kaikki mene aina sinun pirtasi mukaan ei tarkoita että joku täällä teutaroi työskentelyä vastaan, tai sinuakaan. Toki myönnän että henk.koht. minua self made auktoriteetit ärsyttävät, ja jotenkin koen helpommaksi vaihtaa ajatuksia esim. Rödiksen tai jopa Babsin kanssa. Vaikka en oleta olevani heihin verrattuna paljon paskaakaan, koen silti eräänlaisen tasa-arvon fiiliksen. Sinun kanssasi sitä ei tule esille, koska huomaan jatkuvasti jääväni altavastaajaksi taistelemaan minuun iskemääsi masokisti-leimaa vastaan. Masokisti ei saa mitään aikaiseksi, koska nauttii kurjasta tilanteestaan. Tajuan kyllä miten olet sellaiseen osaltani päätynyt, mutta ymmärrätkö myös miten tuollainen leima voi hidastaa minun kehitystäni kun sitä jankataan ja paukutetaan päivästä toiseen? Ja tuossa uudessa aloituksessasi, vaikka Agwé on kuollut, asia on taas esillä: menkää golfaamaan ja todistakaa sitä tai tätä. Miksi??? Miksi pitää todistaa tai vahvistaa jotakin?
Nämä ajatukseni esitän täysin vilpittömässä ja avoimessa yhteistyöhengessä toivoen että ymmärrät ettei minkään yhden ja saman levyn vinguttaminen päivästä toiseen hyödytä ketään pätkän vertaa. Ei siihen auta edes näemmä kuolemakaan, että jokin iskostunut näkemys toisesta olennosta vihdoin viimein voisi hieman muuttua.
Itsehän en voi olla helposti koko ajan vertaamatta Agwé-ressukkaa omaan kumppaniini, joka - joskin vain nouseva Leijona - tuntuu kantavan koko maailmaa harteillaan ja olevan vastuussa jokaikisestä pöljäkkeestä joka esim. keksii hortoilla huhtikuussa heikoilla jäillä hänen silmänkantamansa ulottuvilla jossakin km päässä, jonne ei ehtisi ennenkuin ukkorähjä on jo hukkunut...
Ei, kyllä me jokainen olemme vastuussa itsestämme, ja joskin neuvot ovat aina hyviä ja erinäiset ideat tervetulleita, kovin pitkälle ei meidän tule toisiamme ohjailemaan pyrkiä. Mielestäni tälle foorumillekin pitäisi itsekunkin mahtua höperöine ajatuksineen vaikkapa siten, että jokaikiseen juttuun ei ole aina pakko reagoida - säätöä ja suodatusta voi suorittaa. En olisi tähän golfailuunkaan reagoinut tällä erää, mutta a) mainittu pään paskuus viittaa niin selkeästi meikäläiseen että kai siihen jotain piti inahtaa ja b) tämä tässä mitä juuri kirjoitan on jotain mikä on ollut ideana kehittymässä PIIIIIIIIITKÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄN aikaa! Tämä ei ole tappelua, jäkätystä, ei edes kritiikkiä. Tämä on avointa ajattelua ja halu selvittää omalta kannalta jotain mikä on aina rassannut täällä ja ihmetyttänyt että miksi.
En ole niin yksiulotteinen ihminen kuin täällä voi esille tulla. En oleta sitä muistakaan, vaikka erittäin helposti siihen harhautuu!
Toivottavasti en kuulostanut kovin aggressiiviselta, sillä se ei suinkaan ole nyt fiilis eikä tarkoitus. En ole kovin hienostunut ihminen, en osaa kirjoittaa kepeästi kuin perhonen. :P
>> En ole kovin hienostunut ihminen, en osaa kirjoittaa kepeästi kuin perhonen. :P >>
Se on hyvä, en itsekään ole perhoskirjailija. Kuitenkaan, en oikein saanut otetta viestistäsi tai ymmärrä mitä oikeastaan tarkoitat sanoa. Mikä nyt siis on ongelman ydin, ja mitä minä voin tehdä tai jättää tekemättä?
Tästä masokismiasiasta: Väität että masokistiteoriani kahlitsee sinut ja tekee sinusta väkisin masokistin, vaikka et sellainen ole. Se on vain minun näkemykseni, joka perustuu kirjoittamiisi viesteihin ja omaan näkökulmaani. Kuinka minun näkemykseni todellisuudessa rajoittavat sinua?
Onko minulla mitään valtaa sinun ylitsesi? (ei)
Olenko käskenyt pitämään minua auktoriteettina? (en)
Ei sinun tarvitse välittää näkemyksistäni, jos olet niistä eri mieltä. Samoin minä en aivan kaikkia sinun syytöksiäsi hyväksy, enkä niistä piittaa.
Olet itse kerjännyt analyysejä itsestäsi kirjoittelemalla tänne henkilökohtaisia asioitasi, jopa kuukautisistasi jne. Jos et sitten kestä sitä, että sinua analysoidaan, kannattaisi ehkä kirjoittaa vähemmän henkilökohtaisesti? Tämähän on vain sinusta itsestäsi kiinni. Et voi tulla tänne alasti hillumaan ja sitten pyytää muita pitämään silmiään kiinni ja välttää tekemästä johtopäätöksiä sen suhteen minkänäköinen ihminen sinä olet.
Koeta nyt ymmärtää, että minä olen Fanaatikko. Se on minun valintani. Sinun ei tarvitse olla fanaatikko. Rödiksen ei tarvitse, eikä kenenkään muunkaan. Mutta minä olen, ja kirjoitan sen mukaisesti.
Jos et halua pelata minigolfia niin en minä siitä suutu. Se oli minun fanaattinen mielipuolinen ideani, johon sinulla ei ole mitään velvollisuutta osallistua. En minä pommita taloasi jos et halua pelata.
Väität että minä otan tämän listan liian vakavasti. Mutta jos ottaisin, ehdottaisinko jotakin minigolfin pelaamista, häh?
Ja vielä, jottei tyyli luisu liian asialliseksi: Jos kirjoitukseni ovat mielestäsi asiattomia, ilmoita ylläpidolle!
F A N A A T I K K O
Ei todellakaan tainnut viestini mennä perille... Taidan melkein luovuttaa. Mutta ei se mitään. Ymmärrän että on asioita joissa emme voi toisiamme ymmärtää, sekin voi olla jo jotain!
Minullakin on itselläni eräs fanaattinen piirre: haluan jatkuvasti osua äärimmäiseen ytimeen, selvittää asioista sen perimmäisen sopukan, kääntää sen yli ja ympäri ja tuoda päivänvaloon. Ehkäpä siksi vaikutan kovasti "hilluneen" täällä alasti. Ehkäpä vaadin liikoja, kun odotan että siitä ei tehdä muuta johtopäätöstä kuin että etsin ydintä.
Koska olen kuin virtaava vesi, ei mitään pysyvää tule ikinä löytymään, ja sen vuoksi en kykene jäämään johonkin tiettyyn olotilaan, ja sanon mielelläni muille että älkää tekään sitä minulta vaatiko. Ja kuitenkaan en voi olla tonkimatta atomeitakin hajalle, koska se on minun petomainen luontoni, enkä siitä edes halua luopua. Joissakin asioissa se voi olla hyödyksi.
Oliko itsensä ja asioiden perimmäisen ytimen selvittäminen masokismilta kuulostavaa? En ole ikinä osannut jättää mitään enkä ketään, enkä varsinkaan itseäni rauhaan, jos koen että jokin asia on mielenkiintoista selvittää pohjiaan myöten. Useimmat asiat eivät sitä ole. Valitettavasti myös useimmat ihmisetkään eivät ole. He saavatkin sitten olla minulta rauhassa.
EN
- kuvittele sinulla olevan valtaa minun ylitseni
- oleta että yrität tietoisesti olla aukt.
Kun oikein hiuksenhienoissa nyansseissa liikutaan, ovat edessä helposti suurimmat väärinkäsityksetkin. En odota täältä mitään tyhjentävää analyysia itsestäni muilta kuin ITSELTÄNI, ja siihen otan tai olen ottamatta avuksi muiden ajatuksia. Huomaa erityisesti sana "tyhjentävä", joka tässä rassaa. Monella kirjoittajalla on se ongelma että he luulevat voivansa määritellä kanssakirjoittajan parilla hassulla sanalla.
Emme kuitenkaan ole mitään Hullunkurisen Perheen pelikortteja (kuin korkeintaan Babsille).
Ei minua se golf (heh) tässä kiinnostanut suuntaan tai toiseen, vaan tämä aloitus toimi kimmokkeena tuoda esille ajatuksiani jotka ovat kyteneet jo pitkään. Olisit yhtähyvin saattanut sanoa vaikka että "on ilmojakin pidellyt, joten pidelkäämme ilmaa jotka kykenemme", ja siitä olisi tullut tällainen ASSOSIAATIO (tai sitten ei).
Mutta vaikka mainitsisit mitä hyvänsä, niin silti minulle voi tulla sellainen fiilis että lista on sinulle jotain mitä sen ei ehkä kannattaisi olla. Ei se että osaa käyttää huumoria tarkoita sitä etteikö ihminen saattaisi olla pohjimmiltaan kuolemanvakava. Eikös fanaattisuus juuri ole sitä?
>Ja vielä, jottei tyyli luisu liian asialliseksi: Jos kirjoitukseni ovat mielestäsi asiattomia, ilmoita ylläpidolle!
Älä viitsi... Haluan yhteisymmärrystä, en tuollaista kiihkoilevaa teatraalisuutta... :)
Mutta. Onkohan niin että omassa fanaattisuudessani olen mennyt liian pitkälle? Ehkäpä toista ei kykene ymmärtämään koskaan???
Tsh... Tulipa taas pilkkua nus- Kai pitäisi vaan antaa olla eikä yrittämällä yrittää, kun 2 ihmisen välillä on juuri sopiva tila että MELKEIN ymmärtää toista, muttei ihan, niin... Tämä on ämmäin touhua, olkoon(?).
Taitaa olla parempi että jätän jatkossa arvailematta millä mielellä siellä itsekukin kuhunkin suhtautuu ja mitä itse olen mielipuolta. Tämä todellakin on ihan akkamaista pölhöilyä, olkoonkin että miesväenkin juttuketjuista olen joskus havainnut mitä ihmeellisintä ja typerintä, omituisinta JANKUTTAMISTA asiasta joka ei koskaan tule selviämään.
Eihän mirri tietenkään karvoistaan pääse vaikka minkänimiseksi inkarnoituisi... Astrologiaan jos turvaudun niin Leijonan ja Kalan välinen 150 asteen kulma on äärimmäisen hankala juuri hienovaraisen kitkansa vuoksi. 90 astetta Kaksosiin ja Jousimieheen merkistäni ovat vielä pientä siihen verrattuna, tajuaa sentään että toinen on erilainen ja sillä zipulia. 150 astetta kuitenkin tekee niin perkeleellisen harhailun mahdolliseksi, että ei mitään rajaa.
Kumppanini kohdalla joudun sitä kulmaa sietämään kaksin verroin, mokoma kun on Vaaka (Aurinko, Kuu) ja nousu-Leijona. Argh!!!
- yst. terv. LIIAN HENKILÖKOHTAINEN Chandi -
Leijona, leijona ja leijona & leijona. Jos minulla on joku masokisti-kuvitelma sinun suhteesi, niin minä sanon, että tuo sinun leijonafiksaatiosi on kyllä vastaavasti ihan oma projektiosi, jossa jotenkin heijastat kumppaniasi kohtaan kokemasi negatiiviset tunteet minuun horoskooppimerkkini johdosta, tai mitäikinä, keksi itse joku hieno teoria siihen.
Ehkä minun juttuni vaikuttavat sinusta jankuttamiselta, mutta minusta sinun juttusi taas ovat juurikin sitä. Mutta mitäs siitä, se on sitten näin. Ehkä joskus jotenkin toisin tai sitten ei. Sinä kuljet omaa tietäsi ja minä omaani, en tajua mitä jankkaamista tässä on olevinaan.
Jos minä haluan jonkun kanssa sadomasokistisen suhteen jossa kuuluu kaivaa toisesta esiin kaikki päänsisäiset paskuudet ja etsiä parannusta, niin minä sanon niin. Muutoin en ole kiinnostunut niin intiimistä yhteystyöstä täysin ventovieraiden ihmisten kanssa.
>> Ei todellakaan tainnut viestini mennä perille... >>
En tosiaan tajua hittojakaan mihin sinä pyrit tuolla kaikella poraamisella ja kaivamisella, enkä halua tietääkään.
Minulla oli oma sotani egoni kanssa joitakin vuosia sitten ja ymmärrän kyllä että siihen liittyvät dilemmat voivat olla todella hajottavia. Mutta koeta sinäkin käsittää, etten minä ota sinun teorioistasi hevonvitunkaan tolkkua, ja etteivät ne asetu mihinkään kontekstiin mielessäni, ja ettei sinun sisäisiä disharmonioitasi pysty ratkaisemaan kukaan muu kuin sinä itse ja olympoksen jumalat.
Jos olenkin jotain neuvoja koettanut antaa asioihin joissa olen arvellut voivani selventää sinulle asioita, en ole ainakaan tietoisesti tehnyt sitä mitenkään ylimielisen kaikkitietäväisesti, mikäli olet sellaisen käsityksen saanut. Olen ehkä fanaattinen, mutta en nyt sentään mikään saatanan besserwisseri.
Juuri tuosta se kiikastaakin että kuvittelet minun olevan pelkkää ONGELMAA. Etsin vastausta moniin asioihin, totuutta yms. kivaa. Se ei ole yksinomaan disharmoniaa, sotaa egoa vastaan, masokismia jne. Se on vitun mielenkiintoista etsintää ja löytämistä! Ehkäpä minä tässä naisellisesti vain haluan sanoa että en pidä siitä että minut on mitattu, punnittu ja tungettu johonkin lokeroon jonkun toisen toimesta; ja suuri osa on jäänyt yli siitä lokerosta.
Kaikki niin tekevät, mutta ihmisiltä, jotka vaikuttavat pidemmälle ehtineiltä kuin suurin osa, odotan jotain vähän PAREMPAA.
Mutta anti olla, en odota enää mitään.
Mitkä negatiiviset tunteet? Kumppanini on lutuinen. Sinä et siis todellakaan osaa nähdä minua mitenkään muuten kuin jankuttavana ihmisenä jonka elämässä ei ole mitään hyvää, ja joka näkee kaikkialla vain heijastuksia omasta elämästään?
Oolraidi then... Itsehän kehotit olemaan kusipää:
En ole täällä nähnyt vielä yhtään mitään mikä todistaisi epäleijonamaisuudestasi.
>Sinä et siis todellakaan osaa nähdä minua mitenkään muuten kuin jankuttavana ihmisenä jonka elämässä ei ole mitään hyvää, ja joka näkee kaikkialla vain heijastuksia omasta elämästään.
Varmasti olen tietysti pahimpani tehnyt tuon määritelmän eteen. Perkele, kun osaisi tänne laittaa niitä hyviäkin juttuja koko olemassaolonsa seikkailusta...
Ja sitten jos laittaa, tulee yksi toinen ja toitottaa että sinäpä olet MAANIS-depressiivinen.
Eihän täällä pysty miellyttämään ketään, ei missään asiassa, ei koskaan. Ja jos pyrkii oppimaan olemaan miellyttämättä, on jankutin.
Perkele.
>>Ja sitten jos laittaa, tulee yksi toinen ja toitottaa että sinäpä olet MAANIS-depressiivinen.>>
Unohtaisit sen mitä TOISET toitottaa. Ellet sitten halua pelkästään miellyttää.
Se on ihan saatanan hailee mitä ihmiset luulevat toisistaan. Tosiasia kun on, ettei kukaan ole kiinnostunut sinusta enempää kuin sinä itse, niinpä kukaan ei voi myöskään tietää sinusta enempää kuin sinä itse.
Tämähän minuakin täällä välillä vituttaa. Siis leimaaminen. Pääasia on kuitenkin ettet ITSE ala uskoa tuohon leimaan.
Leimaamisen kautta toiset lähinnä peilaavat omia tarpeitaan ja odotuksiaan. Jos joku leimaa sinut masokistiksi, niin mitä se kertoo tuosta toisesta ihmisestä ja hänen maailmankuvastaan, ihmissuhteistaan? Miksi hän haluaa nähdä sinut masokistina?
Itse en näe sinua masokistina, jossain vaiheessa kylläkin narsistina - kun omassa elämässäni jouduin lillumaan ihan oikean diagnosoidun kusipäänarsistin sopan mausteena. Peilasin siis omia negatiivisia fibojani sinun sanomisiisi.
Tässä viime päivinä yksi hyväkäs kävi selittämässä jotain jonninjoutavaa minun traumoistani. Mitä se kertoo hänestä ja hänen tavoitteistaan, elämästään, toiveistaan, turhautumistaan? Mihin hän tuolla leimaamisella pyrkii? Millä tavoin liikutan jotain hänen elämässään, niin että sanomiseni tai suhtautumiseni koetaan niin suureksi uhaksi että tuollainenkin täytyy jostain kehittää?
Tunnen itseni terveeksi ja tasapainoiseksi. En todellakaan kärsi traumoista jotka rajoittaisivat elämääni tai ihmissuhteitani. Minulla on hyvä olla. Miksi sitten?
Kaivellessani ns. totuutta esille tulen aina väistämättä kaivelleeksi verta omasta nenästäni, tai toisten. Tämä kuitenkin on vain foorumi jota käytän sijaistoimintona parempia aikoja odotellessa... Eihän koko elämäni nurin mene jos ei joku pysy kärryillä jutuissani, enhän aina pysy itsekään. Inhoan vaan sitä epämääräistä fiilistä mikä jää kun ei mene sana perille, ja joku takertuu johonkin näkemykseen eikä siitä luovu vaikka mikä olisi.
Otetaan nyt vaikka astrologiakin. Minulla on siitä kokemuksia, että se toimii. Harrastan sitä, tutkin sitä, se selittää usein miksi minäkin olen niin ja noin. On mielestäni kehittävää nähdä tiettyjä lainalaisuuksia maailmassa. Joku toinen sitten ei voi sietää koko astrologia-sanaakaan, ja kokee sen esteeksi kehittymiselle. Onko meistä kumpikaan välttämättä oikeassa?
Omalta kohdaltani minua ärsyttää kun vaistomaisesti aina koen että nimenomaan toisten näkemykset ovat aina tärkeämpiä kuin minun; kertakaikkiaan olen sitä kurkkuani myöten täynnä. Jos olisin masokisti, varmasti nautiskelisin tilanteesta. JOS tarve muuttua vahvaksi ja varmaksi on sisäinen sotani, niin kaiketi sen uhreja jossain määrin ovat ulkopuoliset. - Jos olisin narsisti, olettaisin että kaikki muut ovat aina väärässä kun valitaan ns. Oikeita Asioita täällä puhuttavaksi...
Miellyttämisen ällöttävää halua on tarve ajautua aina siihen suuntaan kuin muiden ihmisten puhaltamat tuulet ajavat. Samaan aikaan sisällä kasautuu raivoa raivon päälle, koska tietää että on yksi kappale ihmistä siinä missä muutkin, ei mikään puolikas eikä neljäsosa. On samat oikeudet omiin mielipiteisiin ja kiinnostuksenkohteisiin kuin muillakin. Maailmassa missä vielä uskotaan sankareihin, isä aurinkoisiin ja terminaattoreihin saa vastarannan kiisken osan itselleen, ellei halua itse sankariksi jne. vaan vain kohtuullisen osan kakusta. Ei niitä sankareita sun muita vastaan tarvitse oikeastaan taistella, vaan niitä muiden ja itsensäkin käsityksiä että on oltava sankareita joita nostaa pylvään päälle.
Kuinkahan paljon minuakin rassaa äidinmaidonvastikkeessa imetty käsitys siitä että naisena sitä on vain sivupersoona, varaosa tai always second to others. Ei välttämättä edes miehiin verrattuna, vaan ihan kaikkiin. Vanhoihin ämmiin varsinkin.
Jos jäädään sille tasolle että olen sitä ja tätä ja kaivelen päästäni paskaa, niin eihän se mitään miksikään muuta. Tarvitsen upouusia termejä, ja hittovie haluan kuulla itsestäni välillä jotain positiivistakin! En ala enää myönnellä että olen paska, olen narsisti, olen sitä olen tätä kunhan vain toinen kirjoittaja on tyytyväinen, eikä ole minulle vihainen. Yägh, jo riittää perseen nuoleminen.
Jep. Tänään minulla sitten, pai tö vei, on Marsin neliötransiitti syntymä-Aurinkooni. Enjoy...
No se minusta.
***
>Tässä viime päivinä yksi hyväkäs kävi selittämässä jotain jonninjoutavaa minun traumoistani. Mitä se kertoo hänestä ja hänen tavoitteistaan, elämästään, toiveistaan, turhautumistaan? Mihin hän tuolla leimaamisella pyrkii? Millä tavoin liikutan jotain hänen elämässään, niin että sanomiseni tai suhtautumiseni koetaan niin suureksi uhaksi että tuollainenkin täytyy jostain kehittää?
Vaikka tämä foorumi on laadukas, aika-ajoin todella maistaa jonkin ihmeellisen kitkerän maun tai jotain... Kerääntyykö tänne katkeraa väkeä, joiden pitää alkaa riivata toisiaan kukin oman henkilökohtaisen puutteellisuutensa vuoksi?
Omaa raadollisuuttaan ei tarvitse katsoa silmästä silmään, kun voi keskittyä piruilemaan muille heidän ongelmistaan, ja jos ne sattuisivat loppumaan kesken, niitä on helppo keksiä lisää! Lopulta on aivan sama mitä "uhri" sanoo, hänellähän ne kaikki ongelmat ovat, ei suinkaan sillä joka on asettunut kaikkien muiden yläpuolelle arvioimaan Champien Champina muita kuin inhoja muurahaisia kekoaan kyhäämässä.
Olisikohan tasa-arvon ja sisarellisuuden odottaminen tällä saitilla ihan liikaa. Taitaisi olla. Olemme kaikki vain toistemme saaliita ja saalistajia... Jännää ehkä toisinaan, mutta toisinaan irvokasta ja inhottavaa. Ei kai täällä kohta muuta voi tehdä kuin bannata itsensä jos alkaa inhottaa.
Kuulostaa ehkä leuhkalta, mutta minä sentään tiedostan omia puutteitani (enkä tarvitse niistä muiden tekemää listaa). Yrittävätkö muut ollenkaan, vai pitävätkö he yllä harhaa että ihminen voi olla totaali paska ja silti muka jotain ylevää, erinomaista ja muita parempaa? Minä kysyn vaan.
Herra isä... Ettäpä kertyikin. Kai tästäkin joku taas herneen kitusiinsa vetää. Vaikka tämä koski nyt vähän yhtä sun toista, tahtoo sanoa KAIKKIA.
Älä nyt perkele pyytele koko ajan ripuleitasi anteeksi jos niistä hyötyy muutkin! Ihan oikeesti.
Jotenkin näkisin, että miellyttämisen halusta (hyväksytyksi tulemisesta) on monasti ja monen kohdalla kysymys. Varsinkin jos kokee että toisten mielipiteet ovat tärkeämpiä kuin omat. Ja sitten pyrkii vielä saamaan palautetta näiltä "fiksummilta ja viisaammilta".
Ihmisillä on tietty pätemisentarpeensa. Kun se menee yli, niin kanssaihmisiä alkaa vituttaa. Kun minä alan päteä, ristiriita on siinä että osalta keskustelijoista palaute on sitä että "kiitos, helvetin mielenkiintoista" ja toisaalta tulee "älä omahyväinen paska aliarvioi älykkyyttäni". Miellyttämisen tarve on sitä että pyrkii tasapainoilemaan epätoivoisesti tuossa välimaastossa ja lopulta alentaa itsensä muiden riepoteltavaksi.
Siis MINUSTA näyttää että olet ripustautunut Agwé/Fanaatikkoon jonkinlaisena vapautuksen tuovana isähahmona. Projisoit jotain kummallisia fiboja häneen, joita minä en ainakaan näe.
Mielestäni A. ei pyri pätemään eikä päällepäsmäröimään. Hänellä on ihan oma tiensä joka on HÄNEN. Tapa jolla hän sanoo, saattaa aiheuttaa vastakarvaa: hän ei puhu "yleisellä tasolla" passiivissa kuten sinä (vaikka tarkoitatkin tarkalleen määrättyä objektia) vaan kohdistaa sanansa (joka on HÄNEN näkemyksensä - ei siis kattava ja yleinen totuus) juuri sinulle. Koet sen neuvomisena ja asettumisena itsesi yläpuolelle. Siis näin MINÄ sen näen.
Ja totta vieköön: tyyppillisempää Leijonaa saa hakea kuin A. Sekin on totta.
Agwèn kanssa minua on ärsyttänyt se että hän kieltää olevansa mitenkään vastuussa mistään, ja silti hän käyttää esim. termiä "perustajaisä" itsestään kun tulee puhetta Magia-foorumista. Jos hän olisi yksinään saanut asian aikaiseksi, foorumin nimi olisi "Musta magia", mutta koska se tuskin olisi SILLOIN mennyt Suomi24:lle läpi, ehdottelin itse jossain kehitysosastolla pelkkää "Magiaa". Onkohan tässä sitten kuitenkin kyse siitä että koen itseni mitätöidyksi ja vähätellyksi, vaikka olen omaa panostani antanut tähän juttuun minäkin?
Agwé tai kukaan muukaan ei ole vastuussa siitä miltä minusta tuntuu, sitä en oleta. Ehkäpä vaatimattomuuteen suorastaan pakotettuna ihmisenä olen aina vastakarvassa suureellisuuden kanssa... Ja kuitenkin sisälläni on koko ajan kehittymässä toinen ihminen, sellainen joka ei kertakaikkiaan usko olevansa muita kehnompi, feikimpi tai what everimpi! Ei edes magiassa! Ts. anteeksipyytelystä pitäisi tosiaan päästä pois.
Toinen seikka on tosiaan sitten tuo SINÄ-kieli, se todella riipaisee. Se on tuomitsevaa, syyttävää, leimaavaa etc.
Sanoisin tämän suoraan F:lle, mutta luulen että olen tarpeeksi jo jäkättänyt hänelle. Lukekoon tästä jos jaksaa.
Sinä-kielenkäytöllä tekee itsestään väistämättä auktoriteetin, halusi sitä tai ei. Itse käytän sinä-kieltä kai äärimmilleen vittuuntuneena... Lisäksi koen helposti että ihmiset OVAT inhimillisiä, ts. samoja vikoja löytyy vähän jokaisesta, joten mieluiten käytän yleisiä, epämääräisiä viittauksia. En tiedä onko se puoleltani jotenkin omahyväistä ja pätemistä että mieluiten osoitan sanani laajemmalle joukolle kuin yhdelle ainoalle??? Jaa-a.
Kyyyyyyyllä se tosiaan helposti tuntuu siltä että jatkuvasti saa taiteilla trapetsinuoralla ettei kumarra tahi pyllistä liian paljon johonkin suuntaan, ja lopulta kuitenkin pudota humpsahtaa alas susien raadeltavaksi. Mutta ehkä TÄMÄ juuri on minun "maagista" työskentelyäni täällä, kerään itsetuntoa ja -varmuutta tästä virtuaaliyhteisöstä, haen tasapainoa etten menisi liian rajalliseksi tai paisuisi rajattomaksi... ja mistä näistä aina kaiken tietää, suuri osa vittuuntumisista on alitajunnasta puskevaa sientä joka tekee madonlakkia päivätietoisuuteen... Kunhan vain en ala liian pitkälti toimia sen varassa mitä täällä kulloinkin on tai ei ole. Tämä saitti ON magneetti, mutta rautajauho on tänne kirjoittavan omassa päässä!
Sanon kuitenkin että jos ei itse suostu olemaan sitä tai tätä, ei sitä voi muiltakaan odottaa että nämä mukisematta ottaisivat leiman otsaläskiinsä, vaikka vaikuttaisivatkin leimaajan mielestä suorastaan kerjäävän Finaalista Määrittelyä. Ei ole olemassa mitään lopullista. Ugh!
Kirjoitat:
>>>Tässä viime päivinä yksi hyväkäs kävi
>>>selittämässä jotain jonninjoutavaa minun
>>>traumoistani. Mitä se kertoo hänestä ja hänen
>>>tavoitteistaan, elämästään, toiveistaan,
>>>turhautumistaan? Mihin hän tuolla
>>>leimaamisella pyrkii? Millä tavoin liikutan
>>>jotain hänen elämässään, niin että sanomiseni
>>>tai suhtautumiseni koetaan niin suureksi
>>>uhaksi että tuollainenkin täytyy jostain
>>>kehittää?
En tiedä ketä tarkoitat Hyväkkäällä, mutta ehkäpä minua, kun taisin käyttää sanaa 'trauma' viitaten tähän aiemminkin mainitsemaasi asiaan jota nyt kuvaat seuraavasti:
>>>kun omassa elämässäni jouduin lillumaan ihan
>>>oikean diagnosoidun kusipäänarsistin sopan
>>>mausteena. Peilasin siis omia negatiivisia
>>>fibojani sinun sanomisiisi.
Jos koet sanan 'trauma' leimaavaksi, loukkaavaksi ja hyvää oloasi ja tasapainoisuuttasi vähätteleväksi sanaksi, sittenpähän koet. Käytetään sitten mitä sanaa tahansa, olemme ilmeisen samaa mieltä, että kyseessä on projektoiminen, "negatiivisten tunteiden peilaaminen", joka ei yleensä edesauta sujuvaa kommunikaatiota. Been there, done that... ;)
Yksi asia on provosoida ja toinen asia on provosoitua. Edellisestä ei välttämättä pitäisi seurata jälkimmäistä, mutta täällä se tapahtuu kiitettävän vikkelästi. Heti aletaan kysyä,
" Mitä se kertoo hänestä ja hänen tavoitteistaan, elämästään, toiveistaan, turhautumistaan? Mihin hän tuolla leimaamisella pyrkii? Millä tavoin liikutan jotain hänen elämässään ...",
kun voitaisiin TODELLA olla välittämättä eikä vain olla sitä vakuuttelemassa.
Pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin.
Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa.
Ai, mitä? Olla välittämättä? Siis kuka? Siis mistä?
Tervetuloa keskusteluun mukaan.
Kyse ei ole siitä.
Väitän omalta kohdaltani tuntevani melkoisen hyvin omat projektoimiseni. Minun on vaikea allekirjoittaa osaltani sellaisia ilmiöitä jotka eivät pidä paikkaansa. Jos minä en keksi niitä, silloin niitä keksii joku toinen.
> Leijona, leijona ja leijona & leijona. Jos minulla on joku masokisti-kuvitelma sinun suhteesi, niin minä sanon, että tuo sinun leijonafiksaatiosi on kyllä vastaavasti ihan oma projektiosi, jossa jotenkin heijastat kumppaniasi kohtaan kokemasi negatiiviset tunteet minuun horoskooppimerkkini johdosta, tai mitäikinä, keksi itse joku hieno teoria siihen.
Jos jätetään se leijonuus, niin ihmisissä voi olla samanlaisia piirteitä ilman että pitää tuoda esiin termi "projektio". Esim. hra A:lla on ruskea tukka ja hra B:lla samoin, jos MINÄ huomioin tämän seikan, onko se MINUN projektioni?
Kumppanini on kova tarjoamaan neuvoja, haluttiin niitä häneltä tai ei. Sinussa valitettavasti huomaan saman tendenssin (tulikohan nyt oikea sana). Kumppanini tyypillisintä ruikutusta on valittaa siitä ettei kukaan usko häntä, ei tee niinkuin hän sanoo jne. Sinä ET ruikuta, mutta sinä kuitenkin tunnut loukkaantuvan kun jokin määritelmäsi ei kelpaakaan kohteelle.
Toista ihmistä kohtaan tunnetussa rakkaudessa on monta tasoa, ja rakkauden myötä oppii hyväksymään muiden ihmisten puutteita ja omituisuuksia. Hitto vie, en ehkä jaksaisi rakastaa päivääkään, jos kumppanini ei osoittaisi minkäänsorttista inhimillisyyttä. Rakastan kumppaniani enkä tunne häntä kohtaan negatiivisia tunteita, eli se siitä teoriastasi. Tottakai, akka kun olen, naureskelen hänen erinäisille hömpötyksilleen!
Ehkäpä rakkaus tekisi hyvää sinullekin, niin saisit sitä juurevuutta elämääsi mikä vaikuttaa osuneen kohdalle esim. Rödikselle. Magia on hieno juttu, fanaattisuus on jotain mitä en voi olla ihailematta, mutta tämä tyhjänpäiväinen hienojen sanojen pyörittely ja ennenkaikkea MUSTAVALKOISUUS alkaa minua tympiä ylen määrin.
Joten yritän lopettaa ampiaisena pörräämisen ja hankkiutua duunaamaan muuta kuin olemaan ärsyyntynyt siitä että yhteisymmärrystä ei synny.
Virkistäjä, olen havainnut että jarruttamalla ei saa aikaan muuta kuin mustia viivoja tiessä. Ei ihmisiä kannata niin pelätä etteikö heidän kanssaan voisi vaikka riitaantuakin! Ei maailma kaadu eikä aurinko muutu mustaksi aukoksi, jos netissä toisinaan vähän kurmuutetaan puolin ja toisin. Elikkä en ymmärrä oikeastaan että miksi siitä tulee aina niin kamala hätä joillekuille. Tietysti jos ihan lopullisesti riitaantuu... Mutta minä ainakin uskon että esim. Fanaatikko on suurempi ihminen kuin sellainen joka ottaa nokkiinsa pysyvästi.
Kannattaa mennä perille asti, eikä alkaa puolivälissä väittää että en välitä, en plää plää plää... Jos ei ihan oikeasti siltä tunnu. On totta että tämä on VAIN netti, VAIN foorumi ja silleen... Mutta kaiketi me kaikki tänne laitamme paljon itsestämme ja itseähän on normaalia puolustaa. Ei kai meistä kukaan ole valmis jeesuksena menemään ristille, että antaa tulla vaan, ei minulla ole niin väliä?
Mikään ei kerro mistään mitään muuta kuin että olemme vain ihmisiä jokaiikka. Tämä hieno nimike "Magia" tai hienot nikit tai hienot mitkä hyvänsä eivät poista hien ja veren hajua ympäriltämme, eivät nosta meitä elämän yläpuolelle nirppanokkaisesti katselemaan toisiamme kuin koppakuoriaisia maassa mönkimässä... Yrittää voi toki aina. Ja varmasti tämän aihepiirin lomassa tulee fiiliksiä että on pakko olla jotain muutakin kuin tämä tavallisena pulliaisena pullistelu.
Olkoot ne välittämättä jotka ovat jo jumalia. Itse en sellainen ole, ja taidanpa kohta vaihtaa nikkiäkin. Olen varmaan paatoksellinen, intensiivinen ihminen... and loving it! Kyllä se aina iloksi muuttuu, kun lopulta alkaa naureskella niin omia kuin muidenkin juttuja. Sanoisin että that's energy, mutta en sano kun se on sanottu jo tv-mainoksessa, plääh.
>> Juuri tuosta se kiikastaakin että kuvittelet minun olevan pelkkää ONGELMAA. >>
Katsos kun minä en ole ajatustenlukija. Jos puhut enimmäkseen vain ongelmistasi ja etsit niihin ratkaisuja, mitä muuta voin ajatella, kuin että olet ongelmainen? Tottakai olet muutakin kirjoittanut, mutta tiedät kyllä miten ihmisen muisti toimii... sinne jää lähinnä se, mikä ärsytti.
Tosi hyvä jutut jäävät myös mieleen, mutta koska olemme kaikki "tällaisia mutapäitä", niin eihän sitä hyvää juttua koskaan tule yhtä usein kuin huonoa.
Ja minulla nyt vain sattuu olemaan jotakin henkilökohtaista astrologiaa vastaan. Siitäkin sinun pitää välillä huomautella, aivan kuin tarvitsisit sen harjoittamiseen minun lupani, tai kuin sinun tarvitsisi todistaa minulle, ettet tarvitse lupaani sen harjoittamiseen. Heh?
Mitä tulee maagisiin kykyihisi ja niiden kehittymiseen, olen sanonut mielipiteeni, siltä varalta että siitä saattaisi olla sinulle hyötyä. Sanon sen vielä kerran. Ongelmasi minun mielestäni on tässä jatkuvassa pyrkimyksessäsi todistella jotakin, ja mielestäni myös teorisoit liikaa. Oma näkemykseni maagisista voimista on sellainen, etten pidä mahdollisena kehittää kummoistakaan kykyä magiassa, mikäli suhtautuu omiin kykyihinsä hiemankaan vähättelevästi. "Soturi luottaa omaan voimaansa, olipa se suuri tai pieni". Tämä ei ole runollinen kielikuva, vaan kirjaimellinen tosiasia.
Tyhjää ei saa paisutella, sekin johtaa voimien heikkenemiseen, mutta tiedät kyllä mitä tarkoitan. Lopetat jokaisen viestisi jonkinlaiseen itseäsi vähättelevään toteamukseen, kuten "mutta tämä on vain minun paska mielipiteeni" tai "mutta mitäs siitä, tuskin tästä mitään selkoa kukaan ottaa" tms, aivan kuin pelkäisit jonkun tulevan haukkumaan mielipiteitäsi.
Maaginen voima ei vaadi teorisointia, vaan maagikon asennetta, joka palttiarallaa voidaan summata vaikka sillä saatanan Castanedan soturikoodeksilla. Tämä on minun näkemykseni. Tee sillä mitä haluat. Minä olen saanut tuloksia tällä tavalla. Se että seison sanojeni takana ja mikä vielä pahempaa - pidän niitä jonkin arvoisina - , ei vielä tarkoita sitä, että kuvittelen olevani sinun isoveljesi. Minä vain kuvittelen tietäväni jotain, ja haluan tietää toimivatko nämä jutut myös muille ihmisille, ja kuulla mahdollisista tuloksista, mikäli he kokeilevat jotain ohjeitteni mukaan. Olen sinun nöyrin palvelijasi, Chandi rakkaani.
Ja usko pois, että on minullakin omat kiemuraiset ongelmani. Jos sinun elämäsi on joskus vaikeaa, niin voin vakuuttaa, että fanaatikon elämä on aivan yhtä hirvittävää. On sitten eri asia, koenko hyödylliseksi koettaa selvitellä asioitani täällä magia-alueella. Yleensä sellainen ei tuota muuta kuin lisää hämmennystä, olen kokenut.
Mutta se etten jatkuvasti tuo esille omia puutteitani, ei tarkoita, ettei minulla ole sellaisia. Ehdotan, että muistat tämän aina kun luet viestejäni. Sinä voit vastaavasti antaa minulle lukuohjeet ja salakielisten lauseiden tulkintaohjeet, jos liikaa ottaa päähän se, etten tajua mitään. Ok? :-)
Normaalisti kun tulkitsen ihmisiä, katson vain mitä he tekevät ja kuinka he tekevät sen, ja päättelen heidän luonteensa siitä. En välitä siitä mitä he sanovat. He voivat yhtä hyvin valehdella. Mutta keho ei niin helposti valehtelekaan, ja teot puhuvat puolestaan. Täällä internetissä olen täysin riippuvainen puheesta, joka todellakin rampauttaa kommunikaation niin täydellisesti, etten ole koskaan edes pitänyt tavoitteenani täällä yhteisymmärryksen tai luottamuksen ilmapiirin aikaansaamista.
Hyvää illanjatkoa, ja olkoon aurinkokunta kanssasi.
Kiitos Rödfinne. Analyysisi harvoin jättävät kylmäksi, eikä tämä ole poikkeus.
Mielenkiintoista tässä yhteydessä on se, että minä nimenomaan ennen puhuin aina vain ja ainoastaan passiivimuodossa, siis yleisesti, en useinkaan viitaten itseeni tai mihinkään tiettyyn asiaan. Puhuin käsittein ja aina jonkin teorian tai näkökulman puitteista.
Se alkoi lopulta ärsyttämään minua. Tuntui siltä, että se on vain jokin kiero tapani päästä vastuusta omien tekstieni suhteen ja puhua mitä tahansa mitä sylki suuhun tuo tai sitä mikä juuri sillä hetkellä on paras vastaväite johonkin, ja liittää sitten kaikki osaksi jotakin suurta hämyistä kokonaisuutta, mistä itsekin muka koetan ottaa selvää. :-) Ja pahinta oli, että uskoin siihen paskaan itsekin!
Kun puheen kohteena ja sen lähteenä on jokin reaalisesti olemassaoleva asia, on paljon vaikeampaa valehdella ja olla jäämättä kiinni.
Vältän tietoisesti yleiseen kohdistuvaa ja siihen viittaavaa puhumista. Ilmeisesti siitä on tullut jo jonkinlainen tapa, koska en itseasiassa ole edes ajatellut koko asiaa enää pitkiin aikoihin.
Niin, se on totta, että ei sitä muista kuin sen mikä ärsyttää. Itse pitkävihaisena (mutta sitä heikosti ääneen myöntävänä) taisin repiä pelihousuni jo ammoisina aikoina kun minulla oli jotakin skismaa Topun kanssa, ja sinulla oli siihen jotain kommentoitavaa - pyytämättä - foorumilla nimittäin. Se sota oli minun ja vain minun, ja oli sietämätöntä että joku muu tunki siihen nokkansa. En tiedä olenko sitä aiemmin tuonut esille, ehkä?
Usein kun heitän tänne jotain ajatuksia, toivon että tulee jotain vastaavaa matskua muilta. Se mitä odotan että me täällä kaikki vaihtelemme leluja keskenämme. En odota enkä halua roolileikkejä, jossa aina jonkun pitää saada olla intiaanipäällikkö Haiseva Henki.
Voi olla että vähättelen jatkuvasti itseäni, koska en osaa olla kohtelias muita kohtaan muulla tavoin. Siitä minä haluan eroon, ja siksi en kertakaikkiaan halua enää ikinä kuulla mistään masokismista yhtään mitään. Se on negatiivista. (Vertauksen vuoksi jos leijonattalen sinua, se on sama kuin sanoisin että tukkasi on ruskea, se ei ole asettamista rooliin josta tulee pysyvä este.) Leijonaudessa on paljon hyvää. Masokismissa ei ole mitään hyvää.
En halua mielestäni todistella mitään, vaan haluan mennä yhä syvemmälle, pidemmälle, korkeammalle, enemmän kaikkea. Olen skorpionimaisen pistävä, perusteellinen, intensiivinen, häijy. Eikä tämä ole edes itsehaukkua. Olen melkoisen lääpälläni itseeni ja toivon että minusta joku muukin saa vielä iloa tässä maailmassa, kuin vain minä ja tietysti kumppanini. Vaikken muita varten olekaan olemassa...
Tuleekohan nyt joku taas tekemään diagnoosin että tykkään riidellä koska sopiminen on niin kivaa...
No, vielä yksi murena: mainitsit jotain että lässytin jopa kuukautisistanikin aikoinaan. Mielestäni tein sen Luonnonuskonnot-osastolla (kysely mitä tehdä PMS-oireiden kanssa), mutta jos täälläkin mainitsin asiasta, niin mitäs sitten? Ei kai tässä kukaan olla hienohelmoja, eihän? Puhun mieluusti vaikka hevon p-reiästä jos siitä jotain todella jänskää saa irti. Ja en tiedä olenko kertonut, mutta minulla on ollut varsin erikoisia energiakokemuksia juuri sen vuoksi että on nämä naisten syklit. (Luultavasti olen.)
Jokatapauksessa piis lav änt haarmoni, ja minun puolestani vaikka koko universumi puolestaan sinun kanssasi! On todella hienoa että olet olemassa - vaikken kuvittelekaan että virtuaalimaailmassa mikään voisi toooooooodella merkittävää ikinä olla. Tämä on vain kaikuja elävistä olennoista jossakin... syvällä... näkymättömissä...
>> Voi olla että vähättelen jatkuvasti itseäni, koska en osaa olla kohtelias muita kohtaan muulla tavoin. >>
Hmm. Jos näin on, asian ratkaiseminen olisi varmasti eduksi ns. energiawise. Ei pitäisi antaa muiden ihmisten mielipiteiden lannistaa. Se lakaisee enrgiat maton alle.
Sitä ohjelmointia pitää vain purkaa. Jos saat henkisesti turpiisi, niin säilytä silti fokuksesi, kivusta huolimatta. Tunteet ovat tunteita ja kaikilla on harhoja, mutta täytyy vain pysyä skarppina, vaikkei aina jäät hatussa pysyisikään. Vaikka olisit aivan pimennossa, aina voit säilyttää fokuksen, jos harjoitat sitä, ja pitää "energiasi kasassa".
Jos on kovin paljon energeettisiä koheesio-ongelmia, niin arkielämään sisältyvä krooninen stressi, pelko ja suru tekevät jatkuvasti tyhjäksi kaikenlaiset sielun alkemiaan liittyvät pyrkimykset.
>> Tuleekohan nyt joku taas tekemään diagnoosin että tykkään riidellä koska sopiminen on niin kivaa... >>
Minun mielestäni, siitä ei vain pitäisi välittää tuon taivaallista, vaikka kuka tulisi mitä ikinä teorisoimaan. Mietit itse, onko kritiikki aiheellista, mutta turha siitä on alkaa hötkyilemään.
>> Ja en tiedä olenko kertonut, mutta minulla on ollut varsin erikoisia energiakokemuksia juuri sen vuoksi että on nämä naisten syklit. (Luultavasti olen.) >>
Tämä on erittäin mielenkiintoinen aihe, mutta kiistattomasti kuitenkin varsin henkilökohtainen. Mielestäni osoittaa rohkeutta puhua siitä, mutta silloin täytyisi myös sitoutua kestämään kaikki siitä mahdollisesti aiheutuva kitka ympäristössä.
Magiasta puhuminen vielä menettelee, mutta kun kysymys on sielun alkemiasta tai initiaatiosta, silloin keskustelu (jos se on rehellistä) menee väistämättä varsin henkilökohtaisiin juttuihin. Kuukautiset ovat hyvä esimerkki. Maagisesti erittäin mielenkiintoinen asia, mutta aiheena julkisesti hankala.
Mielestäni, jos haluat puhua asiasta, sinun tulisi tehdä se välittämättä muiden mielipiteistä. Eikä aloittaa sanomalla, että "huomio, nyt minä lässytän täällä", koska se ei ole rehellistä. Annat liikaa periksi ihmisten typeryydelle, ennakkoluuloisuudelle ja pelkuruudelle.
Ei tulisi esittää vaatimuksia lukijoillesi, että heidän täytyy ymmärtää sinua paremmin. Asiat joista puhut ovat luonteeltaan mielen tasapainoa häiritseviä, eivätkä siitä muuksi muutu. Sen kanssa on vain elettävä.
Uskoisin, että tällaisella asenteella siitä sielun alkemiasta ja energeettisen transformaation tiestä on mahdollista puhua, ilman että se muuttuu "päänsisäisten paskuuksien" hyödyttömäksi ronkkimiseksi ja egopelleilyksi.
Aina joku tulee aukomaan päätään, vaikka olisit kuinka asiallinen ja rehellinen tahansa.
Hm, sanotaan noin yleisesti vaikka näin, että vaikken voikaan mitään aihetta jättää ikuna käsittelemättä (koska ei tiedä mikä voi johtaa mihinkä, ja jokainen kultajyvä on kerättävä) niin toki voisin jättää ihmiset rauhaat - niin itseni kuin muutkin. Epäilen vain onko minun mitään järkeä mennä suureellisia lupauksia latelemaan, joten se nyt siitä sitten tältä erää...
Mutta. Tarkemmin kun asiaa pohdin, minusta tuntuu että en ole tainnut tuosta otsikon aiheesta täällä puhua. Kuukautiskierrossa ei ole mitään sen intiimimpää kuin miesten vastaavissa kommervinkeissa tai yleensäkään koko seksuaalisuudessa, jos ei lähde latelemaan mittaustuloksia että kuinka paljon irtosi ja näin päin pois... :P Kaikkihan me olemme ihmisiä, ja onhan sitä seksuaalimagiaakin jo joskus tullut jossainpäin sivuttua.
Niin jotta... Se taisikin olla yksi ulkomainen saitti jonne tämän kerroin: parina yönä joskus muutama vuosi sitten heräsin siihen että näin punaisen energian vellovan ja väreilevän ylläni, ja siinä oli loputtomasti viivoja jotka kiemurtelivat joka suuntaan kuin käärmeet. (Täytyisi melkein tsekata päiväkirjasta että miten se tarkalleen meni.) Mitään muuta stimulanttia en keksinyt ilmiölle kuin PM-tilan (jätän tarkoituksella S:n pois). Ulkomaisella saitilla joku julisti että kyseessä olivat "maailman viivat". Olin itse ihmeissäni, koska olin aina olettanut että nuo CC:n mainitsemat viivat ovat aivan suoria. Ja minun liikkuivat ja kiemursivat elastisesti ympäriinsä.
Oli kokemus mitä hyvänsä, helvetin mielenkiintoinenhan se tietysti oli. Ja jos siihen oleellisesti liittyy PM, tottakai minä senkin esiin tuon, kaikki oleelliset seikat pitää toki tiedostaa. Enkä minä ole järin häveliäs... ;)
(Täällä joskus mainitsemani violetin ja mustan sekainen "kiehuva" energia onkin sitten tyystin erilainen juttu. Nyt luulen todella että tuota punaista en täällä ole maininnut!)
Kuulostaa aivan klassiselta Shakti-voiman ilmentymiseltä. Hindulaisen shamanismin mukaan nainen on lähinnä feminiiniä shakti-voimaa ja jumalattaria kuten Kalia, juuri kuukautisten aikaan. Asianmukainen väri on punainen, ja Kalin myyttiin kuuluu jopa asianmukainen verilammikko, josta kaiken luomisen sanotaan saavan alkunsa. Sikäläisittäin koko materiaalinen todellisuus ja sen liikkuva energia käsitetään feminiiniksi, kun taas ajatus ja tietoisuus on maskuliinista.
Eli kenties tosiaan näit "maailman viivat", mutta menit siihen halpaan, että ajattelit Castanedan tietäneen sinua paremmin miltä ne näyttävät ja miksi niitä pitää kutsua, vaikka itse näit omin silmin sen mitä näit. Kiemuraisia tai suoria, ei sillä ole väliä. Äärettömän paljon Castanedan happoisia horinoita vanhemmat ja väkevämmät myytit ovat sinun näkysi takana ja tukena.
Jos haluat herätellä kumppanisi kundalinienergiaa (ja omaasi), ehdotapa seksiä kuukautisten aikaan ja pistä peliin kaikki meditaation tuoma kykysi saavuttaa tietoinen fokus.
Tuskin olisin "osannut" selittää kokemustani yhtään mitenkään, ellen olisi niinä aikoina tosiaankin riekkunut castanedalaiselle sivustolla ja änkenyt kokemuksiani sinne. 2001 - 2002 olikin niin aikamoista haipakkata että tuli maisteltua kaikenlaista mitä hyvänsä unessa tai valveen ja unen rajalla saattoi suinkaan kokea. Sanoivat sitten siellä saitilla niin (maailman viivat), enkä sitä sen kummemmin kieltänyt tai myöntänyt - tässäkin vain sanon että he sanoivat...
En kuitenkaan oleta CC:n tietäneen minua paremmin yhtään mitään. En myöskään oleta että mikään taho tietää parhaiten minun kokemuksistani, mutta joitakin nimikkeitä on tietysti aina oltava jotta voi keskustella muiden kanssa. Voisihan niitä tietysti itsekin alkaa keksiskellä... Mutta miksi aloittaa yhden hengen genre vai mikä se nyt sitten olisikaan.
Oikeastaan en niin välitä siitä mitä itsekukin on tietävinään, vaan siitä mitä ihmiset ovat oikeasti kokeneet. En ymmärrä miksi on niin tärkeää kyhätä oppeja ja asetuksia... Matka jatkuu, miksi jäädä rasvankäryyn huoltsikalle paukuttamaan partaa...
---
Hm. No, meilläpäin ei onneksi tarvitse kauheasti ehdotella. :)
Tunnut tietävän noista taivaankannen liikeistä paljon. Voisitko kertoa minulle jotakin?
Minä olen syntynyt 12.11, aurinko skorpionissa ja nouseva merkki on jousimies. Minkähänlaista kulmaa pukkaa kun kyse on Vesimiehestä?
Ystävällisin terveisin lähes tiedoton Haamu
Skorpionin ja Vesimiehen välillä on haasteellinen neliö-aspekti, ts. toinen ihminen saattaa olla varsin erilainen kuin sinä. Se voi toimia suhteen piristäjänä, mikäli ihminen löytää erilaisuudesta voimaa. Mikäli kaipaisi yleensä enempi samanlaisuutta ja vastakaikua toisesta, neliö luo nimenomaan niitä haasteita kun pitää oppia ymmärtämään toisen aivan erilaista perusenergiaa. (Aurinko nimenomaan liitetään siihen energian "makuun" tai "hajuun" mikä ihminen pohjimmiltaan energiaolentona on - tässä elämässä.)
Jousimiehen ja Vesimiehen välillä on harmoninen kuutio-aspekti, joka on yleensä varsin näpsäkkä viritys pitämään yllä ystävyyshenkeä 2 ihmisen välillä. Koska Jousimies nousunasi on se käyntikortti ja ensivaikutelma minkä itsestäsi annat, päällisin puolin voit hyvin viihtyä Vesimiehen kanssa, jos tämä on sinut Vesimiehyytensä kanssa... Sosiaalisella, "kevyemmällä" tasolla varmasti siis tulette juttuun jos Vesimiehen perusenergia ei ole pahassa riidassa HÄNEN nousevan merkkinsä kanssa.
Nöyrin palvelijanne kiittää ja kumartaa ja poistuu salista selkä menosuuntaan pokkaillen!
Sosiaalisella tasolla tosiaan tuntuu menevän oikeinkin hyvin, mielen syövereihin en vielä ole kurkistanut, saapa nähdä mitä sieltä löytyy...
- Each day is an adventure-
Älä nyt sentään siihen kynnykseen kompastu... Mutta kiitos nyt kuitenkin kiitoksista!
Horjuu, horjuu- vaan ei kaadu! :-)
Olennaisinta lienee se, että tiedät itse mitä olet kokenut, ja pidät omia kokemuksiasi siinä arvossa jonka ne ansaitsevat, riippumatta jonkun toisen näkemyksistä, tai siitä mihin asemaan jokin tietty teoria asettaa sinun kokemuksesi.
Itselläni kundalinienergian uudelleenherättäminen sai pari vuotta sitten valtavan boostin siitä, että eräs henkilö aivan muutamalla yksinkertaisella sanalla sai minut tajuamaan, etten ole antanut tarpeeksi arvoa omille kokemuksilleni.
Maagiset voimat ovat ihmistä vahvempia, mutta herkkiä kuuntelemaan. Kannattaa olla tarkkana, ettet tiedostamattasi pidä niitä vähäpätöisinä tai suhtaudu niihin kiittämättömästi, koska se vaikuttaa suoraan todennäköisyyteen jolla niitä tapahtuu uudelleen.
Olen kerran kokenut hieman vastaavanlaisen kokemuksen jonkinlaisesta punaisesta energiasta. Minun tapauksessani se muistutti kuumaa tulipunaista plasmaa joka valui silmieni editse vasemmalta oikealle. Se tuntui kuumalta silmiäni vasten. Hetken kuluttua huomasin olevani sellaisen kuuman plasman muodostamassa pyörivässä tunnelissa. Tämä oli eräs voimakkaimpia näkyjäni, joissa niinsanotusti "kokoomapiste" on liikkunut oikein isän kädestä.
>> No, meilläpäin ei onneksi tarvitse kauheasti ehdotella. :) >>
Siinä tapauksessa hyvä vinkki voisi olla se, että pidätte tietoisesti jonkin aikaa taukoa, odottaen sitä "tiettyä hetkeä" kuukaudesta, jolloin olet parhaiten resonanssissa punaisen energian kanssa. Odotus kasvattaa jännitettä välillänne, tehden paljon todennäköisemmäksi saada hetkestä irti sitä maagista juttua.
>Kannattaa olla tarkkana, ettet tiedostamattasi pidä niitä vähäpätöisinä tai suhtaudu niihin kiittämättömästi, koska se vaikuttaa suoraan todennäköisyyteen jolla niitä tapahtuu uudelleen.
Tuskinpa vaan. Lienen ennenkin tuonut esille täällä, että vähäMÄÄRÄISET kokemukseni ovat tehneet minut ahnaaksi kokemaan lisää... (Tässäkin tulee siis olla tarkkana verbaliikkansa kanssa, sillä jos olisin laittanut "vähäiset" siitä olisi voinut käsittää just niinkuin ei ollut tarkoitus!)
Kiittämätönkään tuskin olen, kärsimätön vain. Mutta sekin mitä tänä aamuna koin uni/valve-tilan rajalla (>Luonnonuskonnot) pitää toivoa yllä. Minusta toisinaan tuntuu etten ole nähnyt vielä paljon mitään ja paras on vasta edessäpäin. Toivottavasti niin.