en ois koskaan nuorempana uskonut, että mun elämästä tulee näin surkea ja tarkoitukseton. Ja että se loppuu päälle kaksikymppisenä. :(
Mä
so sad
16314
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
lopeta nyt... Mä tarvitsen sua.... munki elämä loppuu sitte siihen... En voi elää ilman sinua...
Ajattele että sua tarvitsee moni ihminen...
noin ?
höpö, sanon minä. Kaikille on tarkoituksensa. Jos sulle ei olis ollu tarkoitusta täällä, sä olisit kuollut äitis vatsassa tai synnytyksessä. Sulla on jokin tarkoitus, mieti sitä.
Oletko sairastunu,vai kuinka se nyt loppuu??
sen, koska en jaksa enää.
Mikset jaksa?Olet nuori ja elämää jäljellä semmoset 70 vuotta,ajattele mitä kaikkea hienoa sulle voi tapahtua.Onhan niitä huonoja päiviä kaikilla,mutta aina kuitenkin tapahtuu jotain hienoa.Mennään vaan eteenpäin vaikka vähän vituttas! PERKELE! Ei anneta periks niin helpolla.
tulee hyviäkin päiviä....
Sinulla on lähellä ihmisiä, jotka voivat auttaa.
Kasvottomana se on mahdotonta.
Ymmärtäisitpä minkä surun aiheutat jo pelkästään....
jos sanoisit ääneen tuon ihmisille jotka rakastavat sinua.
Kenenkään elämä ei ole arvotonta, se on osa myös toisen ihmisen elämää.....
osa elettyä elämää, muistoja...
Ylä ja alamäkeä... mutta silti jotain ja tasantarkkaan sillä on merkitystä.
Riistäisitkö sen osan pois niiltä ihmisiltä joiden elämään kuulut ??
Miten niin sun elämästä tulisi muka surkeeta ja tarkoituksetonta, jos saan kysyä..? Ja jos oot vasta päälle kakskyt niin sullahan on elämä edessä vielä.. :) Ties mitä kivaa tulee vastaan.. :)
luonteella. Mussa on aina ollut jotain perustavanlaatuista vikaa joka estää elämästä niinkuin normaali ihminen.
Naurat ihan kippurassa,kun tulen vastaan;))) Ja taas on päivä pelastettu.Täytyy iloita pienistä asioista!
olekkaan.Kaikki ollaan erilaisia,kaikissa on jotain "vikaa"aina jonkun mielestä!Eletään niin kuin ittelle parhaiten sopii.Paskat muista!!
tänne ehkä maailman iloisimpana ihmisena tämän päivän tapahtumista:) :) :)
Harmi vaan lukea täältä tämmöistä. Ne viat on muuten vaan tekosyy, ajattelutapa on se mikä ratkaisee.
Kyllä olen minäkin itkenyt kun muutaman kerran vasta tehty ruoka tippunut lautasineen päivineen ja kaikki mennyt säpäleiksi. Ei sitä kukaan toinen ole tullut korjaamaan. Itse kyynelin eteenpäin, mutta positiivisella asenteella.
Pieniä asioita ne lopuksi ovat. Ne viat.
Minkälainen ihminen on normaali..?
Ja tiiäkkö mitä, mussakin on vikaa, ollu aina kanssa..
Tuutko sä mua vastaan joskus..? Ootko sä minun hän..? Tulisitkin vastaan.. Se ois aikamoinen yllätys.. :)
Ja niin täytyy, pienistä asioista täytyy iloita.. Pienet ilot on elämän suola.. :)
että joskus tulisit vastaan jossain,missä vois topata juttelee rauhassa,jos olisit Hän,sitä toivon!!!
oo tarpeeton, voimia sulle!