Nimipäiväketju.....

Pasi on suomalainen miehen nimi. Se on muodostuntu kreikkalaista nimestä Basileios joka tulee muinaiskreikan kuningaksesta .
Pyhä Basileios Suuri oli 300 - luvulla vaikuttanut varhaisen ortodoksisen kirkon kirkkoisänä. ( wiki )

Kuvitteellisia Paseja
Pasi Harvala, Hannu Salaman romaanien henkilöhahmo
Pasi, Harri Vaalion sarjakuvahahmo
Pasi, Kahdeksan surmanluotia -elokuvan (1972) päähenkilö, jota esitti ohjaaja Mikko Niskanen
Pasi, sarjakuvahahmo B. Virtasen kissa
Pasi, Niem'papukaija sarjan tunnettu hahmo
Pasi Virtanen, Pojat-yhtyeen samannimisessä laulussa
Pasi Kärhä, Kahvinjuojamestari ja tunnollinen kuninkaallinen

Nimitietoja väestörek. mukaan 24.5.2010 ;
Pasi yht. 21 357, naisia yksi ( 1960 -79 )
Rurik yht. 667

Huomenta teille aamulla herääville :))

Pasi Jääskeläinen, 1869-1920, laulaja, näyttelijä, kanteleensoittaja.
Pekka Ruuska laulaa laulussaan:

"kun Jukkis lähti ja saapui Pasi.
Ja sen kirjasi sä säilyttäisit
patjan alla kakaroilta piilossa."

http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=8&ag=47&t=325&a=2537
http://www.youtube.com/watch?v=MKP2CfGpYYo

Rurik Calamnius, 1872-1921, kirkkoherra ja runoilija, korpikirjailija Ilmari Kiannon vanhempi veli.
Hän on sanoittanut vuoden 1938 virsikirjassa ilmestyneen virren 81 On taisto tauonnut Golgatalla (Wikipedia)

Tässä siitä viimeinen säkeistö:

Kaikille Herrassa nukkuneille
vain lepokammio hauta on,
ja sama toivo on suotu meille:
on Kristus elämä loputon.
Aamuna Herran
myös meidät kerran
hän luokseen taivaaseen vievä on.

Pasi Vainionperä (s. 27. helmikuuta 1983 Tampere) on suomalainen laulaja.

Musiikki-isäntänä työskentelevä Vainionperä valittiin Iskelmäartisti 2009 -voittajaksi Jämsän Himoksella järjestetyllä Iskelmäfestivaalilla 3. heinäkuuta 2009. Toiseksi kisassa ylsi aiemmin DCX-yhtyeen laulajana toiminut Katri Metso.

Pasi Vainionperä sai palkinnoksi Iskelmäartisti-voitostaan levytyssopimuksen kansainvälisen Warner Musicin kanssa sekä keikkamyyntisopimuksen ohjelmatoimisto Popgramin kanssa.

Pasi Vainionperän ensimmäinen single, Petri Munckin käsialaa oleva Rakkaudessa suuria julkaistiin syyskuussa 2009. Se ylsi ensimmäisellä viikollaan Iskelmä-radion kuulijalistan toiselle sijalle. Toinen single, Ole totta, julkaistiin tammikuussa 2010 MySpacessa.

Warner Music julkaisi Pasi Vainionperän debyyttialbumin Rakkaudessa suuria 26. toukokuuta 2010.


Pasi Heikura ( 1963 ) on suomalainen humoristi, muusikko, tietokirjailija ja radioääni. Hänet tunnetaan humorisesta Alivaltiosihteeri - radio-ohjelmasta, jota hän juontaa Jyrki Liikan ja Simo Frangerin kanssa.
Kolmikko on perustanut myös samannimisen yhtyeen.

poskille paksuille leveä hymy, tuli kuin myrskytuuli vaan nopeammin suruksi tuli, kun äitin lähtevän kuuli
ilo viety oli kasvoilta noilta, haudattu vällyn alle vaan saataisko vielä aurinko ilme, naamaan niin kalpealle
ei ymmärä pieni miks kauas pois, lähti tuo kotivalo on ymmällään vaan ja ajattelee, oon hyljätty lapsi polo
tätä kun miettii ressukka ja rättiinsä silmiään pyyhkii ei tiennyt et ilo on lähellä ja kohta jo syliin pyrkii
on äiti tullut kotiin taas, on käsissä kasseja kaksi on reissu tuo luokse kauppiaan taas päättynyt rauhaisasti

Kirjoittanut Pasi Lindholm.

Etunimi tilasto 24.5.2010 päivityksen mukaan;
Helka nimisiä yht. 3 542,
Helga ...."......."....7 257, miehiä yksi ( 1900 -19 ),
Helge...."........"....5 303, naisia 15.

Kuvitteellisia Helgoja
Helga, sarjakuvasankari Harald Hirmuisen vaimo
Helga-neiti, M. A. Nummisen tunnetuksi tekemässä iskelmässä ”Olen nähnyt Helga-neidin kylvyssä” (1972)
Helga, Pasila-televisiosarjassa esiintyvä konstaapeli
Helga Puuskupuh, Puuskupuhin tuvan perustaja Harry Potter -kirjasarjassa
( wiki )

Helge Vilhelm Ranin (18. helmikuuta 1897 Kuopio – 15. huhtikuuta 1952 Helsinki) oli suomalainen näyttelijä. Hän esiintyi kaiken kaikkiaan 21 elokuvassa.

Hän on esiintynyt monissa elokuvissa, muun muassa Katupeilin takana (jossa vastanäyttelijänä oma poikansa Matti Ranin) ja Ruusu ja kulkuri. Ranin näytteli ensimmäisen kerran vuonna 1927.

Raninin poika on näyttelijä Matti Ranin, vaimo oli vuosina 1926–1952 näyttelijä Saara Ranin (o.s. Muinonen) ja pojanpoika on näyttelijä Matti Olavi Ranin. Helge Ranin kuoli verenpainetautiin helsinkiläisessä sairaalassa 55-vuotiaana. Ranin teki varsinaisen näyttelijätyönsä Suomen Kansallisteatterissa. Hän toimi myös näyttelijä-johtajana mm. Suomen Työväenteatterissa ja näyttelijänä mm. Tampereen Työväen Teatterissa sekä Viipurin Kaupunginteatterissa

Helge Pahlman ( 1911 - 1976 ) oli suomalainen säveltäjä ja orkesterimuusikko. Hänen sävellyksiään on mm. Iloinen meripoika aalloilla, Muistojen tango, Saanko luvan ja Talkoojenkka.

Helka Hynninen (s. 21. toukokuuta 1930[1], Vesanto) on suomalainen laulaja. Hän oli maatilan emäntä, kun hänen läpimurtonsa tapahtui 12. syyskuuta 1976, Yleisradion 50-vuotisjuhlakonserttissa, jossa hän esitti laulun Lapsuusajan maisemissa. Konserttiin hän pääsi mukaan tutustuttuaan Niilo Tarvajärveen. Saman tien ilmestyi hänen ensimmäinen albuminsa Helka Hynninen Hiirolasta. Hynninen on ollut myös tuottelias sanoittaja, joka on ammentanut laulujensa aiheet elämänpiiristään. Kesällä 1980 Hynnisen ura sai uuden käänteen, kun hän pääsi esiintymään amerikansuomalaisille Lake Worthiin Floridaan. Hän onkin käynyt valtameren takana esiintymässä yli 50 kertaa ja esiintyi Suomi-seuran kutsumana mm. Atlantan olympialaisissa v. 1996. Nykyisin hän esiintyy pääasiassa eläkeläisten ja sotaveteraanien tilaisuuksissa sekä sairaaloissa ja kirkoissa.

Helka Inkeri Hiisku ( 1912 - 1962 ) oli suomalainen runoilija, toimittaja ja kääntäjä.
Helka Hiisku oli yksi kolmesta V.A. Koskenniemen kirjalliseen piiriin kuuluneista turkulaisesta Hiiskun sisaruksesta, muita sisaria olivat Aunr ja Kyllikki.

Helka Hiisku julkaisi kolme runokokoelmaa sekä suomensi kirjallisuutta virosta ja itliasta.

Teoksia;
Muuttolintu, runoja 1946,
Karannut tuli, ...".....1948,
Iltalaulu, Valitut runot 1971.
( wiki )

http://www.iltasanomat.fi/viihde/uutinen.asp?id=2014826

Helge Henry Stén (5. marraskuuta 1923 Turku – 3. elokuuta 1965) oli turkulainen kuvataiteilija. Hän kävi Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulua 1943, Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulua 1944. Muu koulutus: Det kungliga Akademiet for de Skønne Kunster, Kööpenhamina 1949 – 1950, 1954, Académie André Lhote, Pariisi, Ranska 1951 – 1952. Taiteilijan debyytti Turku 1946.

Hänen tunnetuimpia töitään ovat Seilin kirkon alttaritaulu ja Laivaston sankarivainajien muistomerkki Turun saaristossa. Lisäksi hän on maalannut useita alttaritauluja.


Helge Ingmar Emanuel Pohjolan-Pirhonen ( 1919 - 1984 ) oli suomalainen historioitsija ja kirjailija. Hän oli naimisissa kirjailija Ursula Pohjola-Pirhosen kanssa.

Ursula ja Helge Pohjolan-Pirhonen kuolivat liikenneonnettomuudessa Sulkavalla heinäkuussa 1984.

Väestörek. 31.5.2010 päivityksen mukaan, Teemuja on yhteensä 22 245, heistä yksi nainen ( 1980-99 )
Nikodemus nimisiä yhteensä 970, myös yksi nainen, vuosiluku sama.

Kuvitteellisia Teemuja
Teemu, Eino Leinon käyttämä nimimerkki
Teemu, henkilöhahmo Aleksis Kiven teoksessa Nummisuutarit
Teemu, henkilöhahmo Gunilla Wolden Teemu-lastenkirjoissa
Teemu Teekkari, tekniikan ylioppilaiden Matti Meikäläinen
Teemu Luotola, palomies Kotikatu-televisiosarjassa
Teemu, karvainen kaveri Elina Karjalaisen Uppo Nalle -kirjoissa
Teemu Korhonen, Salattujen elämien hahmo.
(wiki)

Nikodemus on miehen etunimi. Tutumpi muoto nimestä on sen lyhennelmä Niko. Myös Teemu on Nikodemuksen muunnos.

Nimen alkuperä juontaa kreikan kieleen, jossa se tarkoittaa "kansan voittajaa" (nike = voitto, demos = kansa).

Kuvitteellinen Nikodemus;
K.N. Rauhalan pakinanimimerkki Ylioppilaslehdessä.

Teemu Brunila (s. 24. marraskuuta 1976) on suomalainen lauluntekijä ja muusikko. Hän tuli tunnetuksi turkulaisen The Crash -yhtyeen solistina, joka soitti yhtyeessä myös kitaraa ja koskettimia sekä sävelsi että sanoitti yhtyeen kappaleet.

Brunila on säveltänyt musiikkia myös muille artisteille, muun muassa Idols-finalisti Anna Abreulle kappaleen ”End of Love”, Jenni Vartiaiselle ”Ihmisten edessä” sekä Katri Ylanderille ”Välitunnilla”. Seta ry palkitsi Brunilan ja Vartiaisen vuonna 2008 Asiallisen tiedon omena -palkinnolla kappaleesta ”Ihmisten edessä”.

Teemu Brunila on valmistunut Turun yliopistosta pääaineenaan oikeustiede. Lakiopinnoista on hänen kertomansa mukaan ollut paljonkin hyötyä muun muassa sopimuksia solmittaessa. Myös kaupalliset opinnot Turun kauppakorkeakoulussa ovat auttaneet Brunilaa ymmärtämään musiikkibisnestä.
Brunila on myös toiminut kolumnistina suomalaisessa teinitytöille suunnatussa Demi-lehdessä.

*

Teemu Koivistoinen ( 1986 ) suomalainen taiteilija. Hän on valmistanut muun muassa lavatehosteita suomalaisille yhtyeille.
Koivistoisen rakentamaa materiaalia on mukana esimerkiksi Apulannan ja Lordin lavaesiintymisissä.

Teemu Lehtilä
Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Teemu Aleksi Lehtilä (s. 27. marraskuuta 1966, Kokemäki) on suomalainen näyttelijä. Hän on valmistunut Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitokselta vuonna 1989. Hän on näytellyt Jyväskylän Kaupunginteatterissa ja Tampereen Teatterissa (muun muassa Shakespearen Romeon roolin). Tunnetuksi hän on tullut muun muassa roolistaan Häjyt -elokuvassa sekä sittemmin saippuasarjasta Salatut elämät. Siinä hän näytteli ensin vuosina 2004–2006 narsistia Aaro Vaalannetta ja myöhemmin tämän kaksoisveljeä Eero Vanalaa tammikuusta 2007 elokuuhun 2009 asti. Syksyllä 2007 hän näytteli hetken molempia hahmoja yhtä aikaa. Myöhemmin Aaro kuoli, mutta on haamuna esiintynyt keväällä 2009. Samaan aikaan Lehtilä esitti myös takaumissa Aaron ja Eeron isää, joten Lehtilällä oli keväällä 2009 kolmoisrooli.[1] Kesällä 2008 Lehtilä näytteli Lempäälän kesäteatterissa.

Hän on naimisissa Nina Viinikan kanssa. Heillä on viisi lasta.

Potkut
Teemu Lehtilä sai potkut salatuista elämistä vuoden 2009 alussa sillä ohjelmalla ei ollut varaa niin moneen näyttelijään. ( wiki )

Teemu Tuomas Mäki (s. 14. lokakuuta 1967 Lapua) on suomalainen kuvataiteilija ja taiteen tohtori. Mäki suoritti taiteen tohtorin tutkinnon Kuvataideakatemiassa vuonna 2005. Lokakuusta 2008 hän on toiminut kuvataiteiden professorina Taideteollisen korkeakoulun visuaalisen kulttuurin osastolla. Mäen tuotantoon kuuluu muun muassa maalauksia, piirustuksia, veistoksia, valokuvia, videoita, tekstejä, installaatioita, koreografioita, musiikkia ja internet-teoksia. Useissa töissään hän on myös yhdistellyt näitä tekniikoita. Vuonna 1997 Mäki palkittiin Suomen Taiteilijaseuran Palokärkipalkinnolla.



Videoteoksia ja kissantappokohtaus
Mäki tuli suuren yleisön tietoisuuteen vuonna 1988 tekemästään videoteoksesta Sex and Death, joka on väkivallan eri muotoja käsittelevä montaasi. 30 minuuttia kestävässä teoksessa on kuuden sekunnin pituinen kohtaus, jossa Mäki tappaa kissan kirveellä. Tämän jälkeen hän ejakuloi ruumiin päälle. Kohtaus on tullut tunnetuksi kutsumanimellä ”kissantappovideo”.Valtion elokuvatarkastamo kielsi teoksen julkisen esittämisen vuonna 1989 pitäen sitä ”raaistavana ja epäsiveellisenä”.

Vuonna 1991 Helsingin hovioikeus tuomitsi Mäen eläinrääkkäyksestä 1 400 markan sakkoihin ja maksamaan 1 700 markkaa korvauksia Helsingin eläinsuojeluyhdistykselle, jolta sai kissan. Hovioikeus katsoi, että kissa ei kuollut riittävän nopeasti, koska Mäen käyttämä kirves oli liian tylsä ja pieni. Mäki oli myös ottaessaan kissan vastaan sitoutunut hoitamaan sitä hyvin ja siihen, että sitä ei saa lopettaa ilman yhdistyksen lupaa.

Vuonna 1994 Valtion taidemuseo osti kokoelmiinsa 20 000 markan hintaan Mäen videoteoksen My Way, a Work in Progress, joka sisältää osia Sex and Death -teoksesta, mukaan lukien kissantappokohtauksen. Elokuvatarkastamon päätöksen takia teos oli kuitenkin käytännössä vain tutkijoiden nähtävillä. Asia palasi uudestaan mediaan vuonna 2004, jolloin keskustelu heräsi siitä, että teos oli hankittu Kiasman kokoelmiin. Tämä sai kritiikkiä kansalaisilta, Kiasman sponsoriyrityksiltä ja kulttuuriministeri Tanja Karpelalta. Lopulta teos siirrettiin Kiasman kokoelmista toisen Valtion taidemuseon yksikön, Kuvataiteen keskusarkiston, kokoelmiin.

Teemu Mäki on kirjoittanut kohua käsittelevän esseen nimeltä Kissa, joka on julkaistu hänen esseekokoelmassaan Näkyvä pimeys – esseitä taiteesta, filosofiasta ja politiikasta. Essee on luettavissa myös hänen kotisivuillaan ( wiki )

Teemu on jo mainittu, että se oli yksi Eino Leinon (1878-1926) käyttämä nimimerkki.
Leino oli runoilija, kirjailija, toimittaja ja vielä kääntäjäkin.

Laulajan laulu, Eino Leino.

En, enhän muuta ma tahdokaan
kuin laulaa, laulaa, niin laulaa.
Kun laulut mun helkkyvät rinnassain
ja pyrkivät pitkin kaulaa.

Mitä voin minä sille, jos maailma
vain mulle se virsinä helkkää,
ja rytmejä on ilot ihmisten
ja surut on sointua pelkkää.

Ja minkä mä taidan, jos elämä tää
vain mulle on suuri runo,
mihin saimme me Luojalta langat vain
ja Luojalta käskyn: puno!

Vera Telenius laulaa yhden Leinon tunnetuimman runon, Nocturne. Minusta se on itkettävän ihana.
http://www.youtube.com/watch?v=SUpIjLbFiSI&feature=related

Venla on suomalainen naisen etunimi. Venla viettää nimipäiväänsä 2. kesäkuuta. Nimi oli 1970-luvulle saakka varsin harvinainen, mutta vuonna 2006 Suomessa syntyneillä tytöillä se oli seitsemänneksi suosituin nimi. Väestörek. mukaan Venla -nimisiä on yhteensä 6 098.

Venla on ilmeisesti muunnos ruotsin kielessä esiintyvistä etunimistä Vendla ja Vendela, jotka juontavat juurensa germaanien slaaveista käyttämästä vendi-nimityksestä (vandaali). Nimen lähteenä voi olla myös paikannimi Wendelburga.

Kuvitteellisia Venloja
Venla, Jukolan Juhanin puoliso Aleksis Kiven Seitsemässä veljeksessä (1870)
Venla, Sinikka Luja-Penttilän samannimisen romaanin (1983) hahmo
( wiki )

Venla Eveliina Savikuja (s. 1990) on suomalainen näyttelijä. Hänet tunnetaan parhaiten Heidi Aaltosen roolista suomalaisessa saippuasarjassa Salatut elämät, jossa hän on esiintynyt tammikuusta 2009.

Savikuja nähdään Karstulan kesäteatterissa Kuningasjätkä-näytelmässä kesällä 2010.




Venlojen viesti, Jukolan viestin yhteydessä järjestettävä naisten viestisuunnistuskilpailu.
( wiki )

Venla Mäkelä (s. Kotkassa) on suomalainen elokuva- ja TV-käsikirjoittaja.

Mäkelä on opiskellut viestintää Lontoossa, jonka jälkeen hän hakeutui töihin Solar Filmsiin. Siellä hän työskenteli tuotantoapulaisena ja kehitteli samalla käsikitjoitusta, josta lopulta muodostui hänen ensimmäinen TV-sarjansa, nyt jo jonkinlaista kulttimainetta nauttiva Muodollisesti pätevä (1999). Tämän jälkeen hän lähti opiskelemaan elokuvakäsikirjoittamista Kanadaan, jossa myös viimeisteli käsikirjoituksen Aleksi Mäkelän ohjaamaan elokuvaan Lomalla (2000).

Matti Ijäkselle Mäkelä kirjoitti elokuvan Aita (2001), joka on koominen tarina keski-ikäisen miehen vaihdevuosista tämän hullaantuessa nuoreen tyttöön. Vuonna 2006 TV1 esitti Mäkelän kirjoittaman ja Kimmo Taavilan ohjaaman Tikkurila-trilogian, joka on kolmesta itsenäisestä elokuvasta (Kirkkaalta taivaalta, Arppa vaan, Kodit ja kalusteet) koostuva draamakomedia, joka sijoittui keskiluokkaiseen ja keskivertoon lähiöön Vantaan Tikkurilaan. Sarja toi Mäkelälle parhaan Venla-palkinnon. Ensimmäisen hän oli saanut jo Muodollisesti pätevä-sarjasta. kertoo wiki.

Venla, on myös kiinteämaltoinen perunalajike, alkuperämaa on Ruotsi.

Sillä luonto se on, kirjoittanut Kasperi Tanttu 1886-1918.

Ooi voi voi Vendla sun vehkeitäs,
sun läksytän lausehin kiperin,
kun pääsit pyhien pyttyhyn,
sait kaulaasi pappien liperin,
niin taivahan saarnoja saarnasit,
vaan itse maassa sa elit
ja kaikilla Eevan-elkeilläs
sitä Marttia viekistelit.
::::::::::::::::::::::::::::::
Suo, Vendla, suukkoni otsalleis,
lyö kämmentä Martti-veikko,
ja kanssani kiitosta huoatkaa
kun liha on sentään heikko.
Sinä Vendla pauhasit pöntössäis
suur’ kaipaus kauhtanan alla
ja tiesit: taivahan avaimet
on Martilla, maailmalla.

Loput runosta tuolla: http://fi.wikisource.org/wiki/”Sillä_luonto_se_on...”

Tässä on koiruli -Venla ja kiva lorukin :))

http://www.saunalahti.fi/venluska/lapset/loru.htm

Onnittelut!

Orvokki Autio 8.10.1980.Orvokki Lea Mirjam Autio (s. 27. heinäkuuta 1941 Kurikka) on suomalainen kirjailija, joka nousi maineeseen erityisesti pohjalaista elämänmenoa kuvaavalla Pesärikko-trilogialla.

Autio on opiskellut Turun yliopistossa suomen kieltä ja kotimaista kirjallisuutta ja Tampereen yliopistossa draamastudiossa, ja hän kävi Yleisradion tv-toimittajakurssin 1967–1968. Vuodesta 1969 hän on ollut vapaa kirjailija. Aution puoliso on taidemaalari Kari Jylhä

Palkinnot ja tunnustukset
Tampereen kaupungin palkinto 1969, 1972
Väinö Linnan säätiön palkinto 1970, 1977
Kiitos kirjasta -mitali 1981
Valtion kirjallisuuspalkinto 1983
Suomen kulttuurirahaston palkinto 1989
Tampereen teatterikesän Thalia-palkinto 1989
Uudet kirjat -kerhon tunnustuspalkinto 1990
Suuren suomalaisen kirjakerhon tunnustuspalkinto 1992
Ylistaron kulttuurilyhde 1992
Valtion 15-vuotinen taiteilija-apuraha 1992.

Romaanit
Timanttihäät, Kirjayhtymä, 1970
Puimakone bulevardilla, Kirjayhtymä, 1971
Pesärikko-trilogia
Viistotaival, Kirjayhtymä, 1980
Kotipesä, Kirjayhtymä, 1982
Merkki päällä, Kirjayhtymä, 1985 (myöh. trilogian julkaisija WSOY)

Viola on latinalaisesta nimestä Orvokki.
Kuvitteellisia Violeja:
Viola, päähenkilö Wilian Shakekesparen näytelmässä Loppiaiaatto.

Viola Turpeinen, henkilö Maalaiskomedia- sarjassa ja yksi vakionäyttelijöistä , sillä hän on esiintynyt kaikissa neljässä osassa , mutta Peräkammaripojissa hänellä ei ollut merkittävä rooli.

Etunimitilasto 31.5.2010 ;
Orvokki yht. 45 955, miehiä 35 ( 1900 -19) >24 ja ( 1920 -39 ) >11.
Viola yht. 8 058, miehiä kolme, ( 1900 -19 )

Viola salanimenä
Viola Ahti, säveltäjä Albert Järvisen salanimi
Viola, Paulo Sérgio Rosa, brasilialainen jalkapalloilija

Viola tarkoittaa latinaksi Orvokkia.

Suen Moi, kiinalainen taru, kirjoittanut anonyymi.

"Hänen orvokkinsa kasvoivat talon edustalla auringon paisteessa. Hän tiesi, että ne rakastivat häntä; sillä kun ne kukkivat, käänsivät ne aina pienet päänsä ovea kohti. Hän sanoi kukkia lapsikseen. Hän antoi niille vettä, kun aurinko poltti taivailla, ja perkasi kaikki rikkaruohot kukkapenkeistä."
- Linkissä loput.

Finntrio - ei tämän pojan haudalla ruusut kasva,... ei liljat eikä orvokit http://www.youtube.com/watch?v=eEY8NDHAOZ0

http://fi.wikisource.org/wiki/Suen_Moi

tietoutta...
http://www.google.fi/url?sa=t&source=web&oi=spellmeleon_result&ct=result&cd=2&ved=0CBgQhgIwAQ&url=http://www.yrttitarha.com/kanta/keto-orvokki/kansanperinne.html&ei=U7oHTPPkKpGUOOvd8OYP&usg=AFQjCNE16yZ9h8nI-53k0gXNF1SE_kWsKQ

Viola, orvokkien kasvisuku
Viola, alttoviulu
Viola (jalkapalloilija), Paulo Sérgio Rosa, brasilialainen jalkapalloilija
Viola (yhtye), suomalainen yhtye
VIOLA - Suomen kansallisdiskografia
Viola, Valion valmistama sulatejuusto

Kerrotaan , jos saat violetinvärisiä orvokkeja, kukkien antaja ajattelee sinua lakkaamati, jos orvokkeja on sitsemän kappaletta - voit odottaa jopa kosintaa :))

Toivo on suomalainen miehen etunimi.

Tiettävästi Toivoa käytettiin ensimmäisen kerran etunimenä vuonna 1849, mutta se on ollut käytössä sukunimenä erilaisine muunnelmineen jo keskiajalta lähtien.

Toivo voi kuvata vanhempien toivoneen saamaansa lasta, mutta se on voinut lähteä 1. Korinttilaiskirjeen kolmen hyveen ryhmästä (usko, toivo, rakkaus). Lisäksi Toivo on mahdollisesti kuvastanut parempien aikojen toivoa ja sortovuosien sekä kansallisen heräämisen aikoina Suomen ja sen kansan valoisaa tulevaisuutta.

Nimi yleistyi käytössä jo varhain ja muotinimi siitä tuli 1900–1920-luvuilla. Toivo kulkeutui Suomesta 1930-luvun alussa Viroon, missä siitä tuli myös suosittu. Toivon ja Topiaksen kutsumamuodot ovat sekoittuneet, joten Toivo-nimisiä on kutsuttu muun muassa nimillä Topias ja Topi.

Väestörekisterin 31.5.2010 mukaan Toivo nimisiä on yhteensä 51 611, heistä naisia on viisi,
Suomalaisruotsalaisia Selim nimiä löytyi 1 198, heissäkin kolme naista.

Itselläni on lukuisia tuttuja, oma setäni, ja varhaiskoulu ajoilla oli Toivoja luokalla :))

Toivo Pöysä 1920 - 2009

Topi on poissa, mutta hän on läsnä. Hän on läsnä monella tavalla; läheisilleen ystävilleen, työnsä kautta tutuilleen.

Meille, Myllyhoitoyhdistys ry:lle ja sen jäsenille sekä kaikille heille, jotka itse tai läheisenä ovat kokeneet myllyhoidon avulla saadun raittiuden mukanaan tuomat hyvän elämän peruspilarit; suvaitsevaisuuden, kärsivällisyyden, ennakkoluulottomuuden ja rakkauden, niin meille Topi, Toivo Pöysä, säilyy mielissä kirkkaana elämämme loppuun asti. Olen itse yksi tuhansista raitistuneista.

Monet raitistuneista ja heidän omaisistaan eivät ole koskaan kuulleet Toivo Pöysän nimeä, mutta hyvin ymmärtävät, että myllyhoito on tehnyt ihmeen, monta ihmettä!

Toivo Pöysä Alkon tutkijana toi myllyhoidon Suomeen 1970-luvun lopulla Kanadasta, jossa hän oli tutustunut Minnesota-mallisen päihdeklinikan toimintaan ja tutkijana todennut sen toimivaksi. Lääketieteen, sielunhoidon ja sosiaalisten taitojen yhdistäminen vertaistukeen 12 askeleen ohjelmassa oli tie toipumiseen.

Toivo Pöysä totesi näkemänsä ja kokemansa toimivaksi ja halusi sellaista myös Suomeen. Ensin hän keksi löydölleen nimen: Myllyhoito, koska myllyhoito myllersi aivoissa: elämä jauhettiin myllynkivien välissä ja leivottiin paremmaksi, kuten hän eräässä tilaisuudessa itse totesi. Hän on myös kertonut, kuinka Kanadan klinikan hyvä yhteishenki puhutteli häntä. Hänelle tulvat mieleen lapsuuden kotikylän myllyreissut Pertunmaalla.

Kun oli hyvä idea ja sille pätevä nimi, piti löytää vielä operaattori ja operaatiolle rahoitus. Vertaansa vailla olevalla sitkeydellä hän yhdessä monien tahojen kanssa sai Kalliolan setlementin ensimmäisen klinikan käyntin vuonna 1982 ja oli voimakkaasti perustamassa Myllyhoitoyhdistys ry:tä myllyhoidon vaalijaksi vuonna 1983. Myllyhoito on tänään merkittävä osa suomalaista päihdehuoltoa ja sen merkitys tässä tehtävässä on kasvussa. Tästä saamme kiittää Toivo Pöysää.

Myllyhoitoyhdistys ry tulee vaalimaan kunniajäsenensä Toivo Pöysän muistoa kunnioittavasti ja arvokkaasti.

Myllyhoitoyhdistys ry
Pertti Heitto

Toivo Pietari Johannes Kärki (3. joulukuuta 1915 Pirkkala – 30. huhtikuuta 1992 Helsinki) oli suomalainen säveltäjä, muusikko, pianotaiteilija, tuotantopäällikkö ja sovittaja. Hänet tunnetaan erityisesti Reino Helismaan työparina.

Kärjen sävellyksiä levytettiin noin 1400, monesta useita versioita, ja muita kappaleita on sadoittain. Hän teki musiikin noin 50 elokuvaan, lukuisiin revyyihin, näytelmiin ja radiohupailuihin. Sovituksia muihin kuin omiin sävellyksiinsä hän teki laskemattoman määrän. Hän koulutti useita tärkeimmistä iskelmäsanoittajista. Hän "löysi" ja auttoi urallaan eteenpäin kymmenittäin laulajia, joista monet ovat edelleen aktiivisia.

Levytystiedoissa Kärki esiintyy myös sanoittajana, mutta ne olivat Auvo Kurvisen tekstejä, jotka nyt on merkitty hänen nimelleen

Toivo ”Topi” Tuomainen (25. syyskuuta 1926 Maaninka – 13. marraskuuta 2002 Juankoski) oli suomalainen elokuvanäyttelijä, muusikko ja kenttäpäällikkö. Häntä pidetään yhtenä savolaisuuden lupsakkuuden henkilöitymistä. Hän teki merkittävimmän osan moniulotteisesta elämäntyöstään Kuopiossa.

Aikansa tunnetuimmaksi kuopiolaiseksi hänet nosti suomalainen mainoskulttuuri, hän esiintyi vuosikymmeniä yhden elektroniikkakauppaketjun mainosmiehenä ja hänet tunnettiin yleisesti "Mustan Pörssin Topina". Kotimaisen kansansuosion lisäksi erityisesti 1970- ja 1980-luvuilla hän sai runsaasti ihailijapostia myös silloin vielä Neuvostoliittoon kuuluneesta Virosta.

Tuomaisella oli rooli monissa Rauni Mollbergin elokuvissa, kuten Maa on syntinen laulu (1973), Siunattu hulluus (1975) ja Aika hyvä ihmiseksi (1977). Tästä viimeisestä hän sai elokuvataiteen valtionpalkinnon vuonna 1978; hän esiintyi Talonomistaja Takkusena. Elokuvien teon aikana Mollbergista ja talousmiehenäkin tunnetusta Tuomaisesta tuli niin läheiset ystävykset, että Tuomainen hoiti vuosia myös Mollbergin elokuvien budjetoinnit ja kirjanpidot.

Tuomainen esiintyi vielä pääosarooleissa myös mm. Olli Soinion elokuvassa Aidankaatajat (1982) ja Matti Ijäksen ohjaamassa tv-elokuvassa Viimeinen keikka (1984) sekä lukuisten elokuvien pienrooleissa, esimerkiksi Olli Soinion ohjaamassa elokuvassa Kuutamosonaatti (1988) kauppiaan roolissa. Lopulta Musta Pörssi alkoi viedä miehen ajan kokonaan.
( wiki )

Toivo Rautavaara (1905 Viipuri – 1987) oli suomalainen hyötykasvitutkija, maatalous- ja metsätieteiden tohtori ja terveiden elämäntapojen puolestapuhuja, jolla oli professorin arvonimi. Hän oli Juho Vainion säätiön puheenjohtaja ja säätiön julkaiseman TEE-lehden päätoimittaja.[1]

Rautavaaran vanhemmat olivat opettajia. Hän vietti osan lapsuuttaan kasvattiperheessä. Hän opiskeli maatalous- ja metsätieteitä, valmistui tohtoriksi 1947, kirjoitti ja luennoi etenkin Helsingissä ja Turussa, toimi elintarviketeollisuudessa tuotekehittelijänä, sanomalehtialalla, mainostajana, opettajana, maataloushallinnon virkamiehenä ja jäi eläkkeelle maatilahallinnon puutarhaosaston osastopäällikön virasta 1972. Tämän jälkeen hän antautui kokopäivätoimisesti tutkimustyölle. Ammatillisten tehtävien ohella hän toimi aktiivisesti useissa järjestöissä, kuten maailmanlaajuisesti ensimmäisenä asialle omistautuneessa Lihavuudenvastustamisyhdistys ry:ssä, jonka puheenjohtajana hän toimi useita vuosia.

Rautavaara tuli tunnetuksi edustamiensa tieteiden popularisoijana ja kansanvalistajana. Hän otti elämäntehtäväkseen valistaa suomalaisia terveellisistä elämäntavoista ja luonnonmukaisesta viljelystä, ja hän puhui ympäristöarvoja kunnioittavan elämäntavan puolesta.[1] Hän kirjoitti näistä aiheista 32 teosta, joihin kuuluvat muun muassa Sieniaapinen (1942), Suomen sienisato (väitöskirja, 1947), Miten luonto parantaa, Syömällä solakaksi (1951) ja Mihin kasvimme kelpaavat (1942). Viimeksi mainittu, uusien painoksien myötä klassikoksi noussut teos opetti jo pula-aikana suomalaisille, miten hyödyntää luonnonkasveja ruokana ja eläinten rehuna. Kirja sisältää kattavan valikoiman reseptejä eri kasvien ravintokäytöstä. Jotkut neuvoista on myöhemmin todettu kyseenalaisiksilähde?. Rautavaaran näkemys, että kaikki sienet tai vaikkapa vehkat olisivat syöntikelpoisia, ei nykytietämyksen mukaan ole aukottomasti totta.

Hän myös kehitti suomen kieltä: sanat "luonnonmukainen", "herukka", "tuoremehu", "luontaistuote" ja "Mehu-Maija" ovat hänen kehittämiään. Yhteiskunnallisilta näkemyksiltään Rautavaara oli visionääri, joka vastusti niin "holhousyhteiskuntaa" kuin metsien yksipuolista käyttöä ja kannatti energia- ja rehumetsien hyödyntämistä, luonnonmukaista ravintoa ja lyijytöntä bensiiniä.

Rautavaaran vaimo Karin (o.s. Kajava, 1901–1981) toimi kielenkääntäjänä ja Eduskunnan konekirjoittajana. Liitosta syntyi yksi lapsi, Helinä Rautavaara (1928–1998). Toivo Rautavaaran laaja, kansainvälinen luonnonkasvien ja -sienten käyttöä käsittelevä kirjasto on lahjoitettu osin Juho Vainion säätiölle, jonka puheenjohtajana hän toimi, ja osin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskukselle.

Toivo Rautavaaran muistoksi on perustettu mitali, jonka myöntää Juho Vainion säätiö.

Toivo Ensio Lyytikäinen (5. tammikuuta 1927 Utajärvi – 4. kesäkuuta 2009 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, joka toimi myös metallityömiehenä sekä kiertävässä tivolissa harmonikansoittajana.

Tuottelias kirjailija julkaisi uuden romaanin vuosittain pienkustantamo Kesuuran kustantamana. Hänen kirjansa kuvaavat usein omakohtaisesti tutuksi tulleita aiheita, kuten harmonikan soittajien elämää. Lyytikäinen teki myös historiallisia, 1800-luvulle sijoittuvia romaaneja.

Lyytikäisen tuotantoon kuuluu myös neljä kuunnelmaa.

Kuunnelmat
Tivolielämää, 1970
Tuotantolaitos, 1970
Urakkasopimus, 1971
Simo ja Samuli, [Yleisradio], 1980

Toivo Adolf Manninen ( 1914 - 1980 ) 0li suomalainen harmonikkataiteilija. Hän toimi tanssimuusikkona ja saavutti Suomen harmonikkamestaruuden vuonna 1944.

Hän on toimittanut myös harmonikkasoiton oppikirjan ja säveltänyt viihteellisiä harmonikkakappaleita yhteensä 28.

Manninen muutti Kanadaan vuonna 1956, jossa vietti loppuelämänsä.

Toivo Harald Koljonen (k. 1943) oli Huittisten varavankilasta karannut vankikarkuri, joka tappoi maaliskuussa 1943 Huittisissa kirveellä kuusihenkisen perheen.

Koljonen tuomittiin teosta sota-aikana voimassa olleiden lakien mukaan kuolemaan ja hänet ammuttiin Turussa; eräiden tietojen mukaan Kärsämäen sorakuopassa yhdessä venäläisten desanttien kanssa.

Koljonen oli viimeinen siviilissä tehdyistä rikoksista kuolemaantuomittu ja myös teloitettu henkilö Suomessa. Hänestä on käytetty nimitystä "Kirves-Koljonen"



Kuvitteellinen Toivo,
Toivo Virta, henkilöhahmo Mika Waltarin kolmessa Komisario Palmu -kirjassa ja Matti Raninin roolihahmo
neljässä kirjoihin perustuvassa elokuvassa.
( wiki )

Sulevi on suomalainen miehen etunimi. Se on tullut Virosta, jossa nimestä käytetään muotoa "Sulev". Sulevin nimipäivä on ollut Suomen almanakassa 5. kesäkuuta vuodesta 1929 alkaen.

Suomessa on 31.5.2010 Sulevia yhteensä 2 512, heistä naisia 169. Väestörek.mukaan.

Muita Suleveja
Sulevi Manner, kirjailijanimi, jonka taakse kätkeytyvät Juha Numminen ja Eero J. Tikka.
Sulevi, Kari Kuuvan salanimi

Toivon että ihailemastani Sulevista, joku tuo muutakin kuin nimen....!

Kustaa on suomalainen miehen etunimi, muunnelma ruotsinkielisistä Gustav-nimestä. Nimi Gustav on ollut kahdeksalla Ruotsin kuninkaalla, mukaan luettuna kaksi, joilla se on jälkimmäisenä nimenä. Suomessa heistä käytetään nimeä Kustaa. Samaa alkuperää ovat myös nimet Kyösti ja Kustavi. (wiki )

Suomessa nimi oli 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa varsin yleinen, mutta on myöhemmin harvinaistunut.

Väestörek. mukaan,
Kustaa nimiä yhteensä 18 532, naisia 14
Kyösti, ..........."...........6 673
Kustavi............".............148

Kyösti Erämaa (23. lokakuuta 1899 Parainen – 14. marraskuuta 1961) oli suomalainen näyttelijä.

Ennen näyttelijänuraansa Kyösti Erämaa toimi painijana. Hän piti yllä fyysistä kuntoaan, ja aloitti operettisankarina, muun muassa Koiton Näyttämöllä. Erämaa siirtyi myöhemmin Oulun Työväen Näyttämön leipiin, ja sieltä siirtyi Helsinkiin, missä näytteli kuolemaansa saakka. Hän oli Mikkelin teatterin johtajana vuosina 1948–1949.

Kyösti Erämaa oli myös tunnettu elokuvanäyttelijänä. Hän näytteli noin kolmessakymmenessä filmiroolissa vuosien 1934–1960 aikana, lähinnä pieniä osia, kuten poliisin osa. Hänen tunnetuimpia rooleja oli muun muassa pääosa Aaprahammi Turkkana elokuvassa Tukkijoella (1937) sekä Ylitalon Urho elokuvassa Unelma karjamajalla (1940). Hän näytteli myös filmissä Pekka ja Pätkä pahassa pulassa (1955). Hänen viimeiseksi elokuvaroolikseen jäi pikkurooli elokuvassa Isaskar Keturin ihmeelliset seikkailut (1960).


Kyösti Salokorpi ( 1970 ) on suomalainen muusikko ja kirjailija. Salokorpi soittaa kitaraa ja kosketinsoittimia Scandinavian Music Group -yhtyeessä.
Hän on myös tuottanut Hölmö rakkaus - ylpeä sydän - albumin SMG-yhtyeelleen.

Salokorpi on opiskellut Helsingin Yliopistossa yleistä kirjallisuutta. Hän julkaisi yhdessä Mikko rimmisen kanssa omintakeisen eläinkirjan : Hämärä luonto - aamunruskosta yön tahmaan lintunen, jonka otukset
ovat siinneet vakiintuneista sanonnoista.
Tammen kustantama kirja julkaistiin vuonna 2001 ja sen on kuvittanut Tatu Tuominen,
( wiki )

Kuvitteellisia Kustaita
Kustaa kankaanpää, punakaartilainen Väinö Linnan romaanissa Täällä Pohjantähden alla,

Kalle - kusta Korkki, päähenkilö Outsiderin kirjasarjassa,

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kustaa_Mikonpoika_Nummelin

Larin-Kyösti, oikeasti Kyösti Larson (5. kesäkuuta 1873 Hämeenlinna – 2. joulukuuta 1948 Helsinki) oli suomalainen runoilija.

Larin-Kyöstin vanhemmat Gustaf Israel Larson ja Sofia Vilhelmina Skog olivat Suomeen muuttaneita riikinruotsalaisia ja hänen isänsä piti talvisin Hämeenlinnassa Seurahuoneen ravintolaa ja kesäisin Kaupunginpuiston kesäravintolaa. Taustastaan huolimatta Larin-Kyösti meni suomenkieliseen Hämeenlinnan lyseoon ja omaksui alkuvaikeuksien jälkeen täysin suomen kielen. Hänen runoudessaan näkyi kuitenkin vaikutteita ruotsalaisten Carl Michael Bellmanin ja Gustaf Frödingin runoista. (Wikipedia)

Tauno Palo - Suvisia suruja, säv. Erkki Melakoski, san. Larin-Kyösti http://www.youtube.com/watch?v=ktqHqmqfmdY

http://fi.wikipedia.org/wiki/Larin-Kyösti

Kustaa (myöh. Vasili) Lillbäck (1700–1721) oli suomalainen sotarosvo, joka toimi venäläisten kasakkajoukojen apuna isonvihan aikana Pohjois-Pohjanmaalla vuosina 1716–1717.

Kustaa Lillbäck oli Kustaa Gabrielinpoika Lillbäckin, Iin ja Pudasjärven nimismiehen poika, joka venäläisten miehittäessä Pohjanmaan vuonna 1715 otettiin kotoaan Iin Hiivalan talosta venäläisten orjaksi ja vietiin Viipuriin. Täällä Lillbäck liitettiin ortodoksiseen kirkkoon mirhavoitelun sakramentin kautta. Lillbäck mukautui asemaansa kasakkakorpraali Fjodor Fjodorovitšin renkinä, ja häntä alettiin melkein pitää tämän omana poikana. Lillbäck vaihtoi myös nimensä Vasiliksi.

Vuonna 1716 Lillbäck palasi Pohjanmaalle kasakoitten mukana. Täällä hän tuli tunnetuksi julmuudestaan ryöstäjänä ja kiduttajana. Myöhemmin hänen syykseen laskettiin useita murhia, joista osa oli tehty kiduttamalla. Kustaa Lillbäck tappoi mm. Jaakko Mällisen roikottamalla tätä taakse sidotuista käsivarsista ja tunkemalla tämän sitten kuumaan uuniin, jonne Mällinen menehtyi.

Lillbäck ei ollut naimisissa, mutta piti jalkavaimonaan oulunsalolaista Liisa Ervastia. Vuonna 1717 venäläiset sotajoukot vetäytyivät tyhjäksi poltetulta Pohjanmaalta. Tällöin Lillbäck loikkasi Ruotsin puolelle, missä hänet pidätettiin ja asetettiin oikeuden eteen. Kahden ja puolen vuoden oikeudenkäynnin jälkeen Svean hovioikeus tuomitsi Lillbäckin menettämään kunniansa, omaisuutensa, oikean kätensä ja henkensä. Kuningas piti tuomion voimassa ja Lillbäck mestattiin ja teilattiin Tukholmassa vuonna 1721.

Kustaa Lillbäckin serkku Kristoffer Toppelius joutui samoihin aikoihin venäläisten vangiksi. Hänestä tuli myöhemmin myöhempi Oulun kaupungin tullikirjuri ja kirkkomaalari Mikael Toppeliuksen isä ja kirjailija Zacharias Topeliuksen isoisoisä.

Lillbäck nousi uudelleen julkisuuteen vuonna 2006, kun Kustaa H. J. Vilkuna julkaisi häntä käsittelevän teoksen Paholaisen sota. (wiki )

Jukka Toivola, kirjailijanimeltään Kustaa (1899 – 8. toukokuuta 1938 Petroskoi) oli suomalaissyntyinen neuvostoliittolainen lehtimies ja kirjailija.

Toivola muutti vuonna 1923 Neuvosto-Karjalaan, jossa hän työskenteli Punainen Karjala -lehden toimittajana. Hän julkaisi lehdissä kuvauksia, pakinoita ja kertomuksia, joista eräät ilmestyivät myös erillisinä kirjasina.

Toivola oli vuodesta 1920 lähtien SDP:n, vuodesta 1922 SKP:n ja vuodesta 1923 NKP(b):n jäsen. Hänet pidätettiin helmikuussa 1938, tuomittiin kuolemaan vakoojana ja ammuttiin Petroskoin lähellä. Toivola todettiin syyttömäksi vuonna 1957.

Teoksia
Ankkuri ynnä muita uittojuttuja. Leningrad: Kirja, 1931.
Perälän Petru eli praasnikka pitkättä paaratta. Leningrad: Kirja, 1931.
Yläkylän iskurit eli aunukselaista taratusta metsätyön niskoi. Leningrad: Kirja, 1931.
Juttuja. Leningrad: Kirja, 1932.
Rynnäkkövalmiina: päivä Tunkuan partisaanien parissa. Petroskoi: Kirja, 1932.
(Oskar Johansson ja Kustaa) Kirveen ja sahan sankarit. Petroskoi: Kirja, 1933.
( wiki ) :)))

Suvi, Roope, Robert, Robin, Onnea!

Robin, Esa Kari Simonen (s. 1944), taiteilijanimeltään Robin, on suomalainen laulaja ja lauluntekijä. Robin oli suosituimmillaan 1960-luvulla. Hänen suosituimpia hittejään olivat "Vuonna 2525", "Prinsessa", "Mua onnitelkaa" ja "Simo sanoo sen". Esa Simonen on sanoittanut ja säveltänyt lauluja salanimellä Ola Elo [1].
(Wikipedia)

http://www.youtube.com/watch?v=QF6okY3pIR0

http://fi.wikipedia.org/wiki/Robin_(laulaja)

Roope on suomalainen miehen etunimi, se vastaa kansainvälistä nimeä Robert.

Väestörek. mukaan Roope nimisiä on yht. 5 720, naisia yksi ( 1980 -99 ).
Robert nimisiä yht. 223, Robin yht. 2 424, naisia 21,
Suvi = 13 807.

Kuvitteellisia Roopeja
Roope Ankka, sarjakuvahahmo, Aku Ankan upporikas setä ( engl: Ungle Scrooge)
Rosvo Roope, laulun hahmo, samanniminen elokuva 1949
Roope, Roosa-Maria Ruusun lempinimi tv-sarjassa Ruusun aika, Pauliina Sykön roolihahmo
Roope (Fourby), sivuhahmo Prätkähiiristä
Roope, Salatuissa elämissä esiintynyt henkilö.
Roope-karhu, ohjelma jota esitettiin 1970-luvulla TV1:n Lasten tv:ssä

Muita
Roska-Roope, saariston jätehuoltojärjestelmä. Roska-Roope-merkki on käyttömaksu Pidä Saaristo Siistinä ry:n veneilyjätehuolto- ja retkisatamapalveluista

Suvi on suomalainen naisen etunimi. Sen alkuperä on suomen kielen identtinen sana suvi, jolla on useita luontoon liittyviä merkityksiä. Nimeksi sana on otettu merkityksessä kesä.

Suvia käytetään kesän synonyyminä etenkin länsimurteissa. Lisäksi suvi merkitsee länsimurteissa etelää ja itämurteissa suojasäätä. Suvi on yleisnimenä suomen kielen vanhinta sanastoa: sana on luultavasti esiintynyt jo uralilaisessa kantakielessä.

Suvi sai vuonna 1950 nimipäivän kalenteriin. 1980-luvulla Suvi oli muotinimi, ja 1986 se oli alle 6-vuotiaiden tyttöjen 15. yleisin nimi.

Suvi Lukkarinen, Miss Suomi 1976
Suvi Tiilikainen ( o.s. Miinala ) Miss Suomi 2000.

Kuvitteelisia Suvia
Suvi Aaltonen, Mia Nuutilan esittämä kulttuurisihteeri Maalaiskomedia -sarjassa
Suvi Kurkela, Kristiina Haltun roolihahmo tv -sarjassa Ou nou!
Suvi Kettunen, Saija Hakolan esittämä sairaanhoitaja tv -sarjassa Parhaat vuodet.

Roope Lipasti (s.1970) on suomalainen Liedossa asuva kirjailija. Lipasti on opiskellut kirjallisuutta ja filosofiaa Turun yliopistossa, josta hän valmistui 1994. Lipasti on toiminut myös toimittajana, pakinoitsijana ja kolumnistina.

Hän on julkaissut neljä-viisi kirjaa, joihin kuuluu muun muassa Ystäväni, Pasilli (WSOY, 2009). Aiemmin hän on kirjoittanut Vilhelmiina-sarjaa. Lipasti on myös Turku Burning Bridge -yhdistyksen puheenjohtaja.


Roope Latvala (s. 1970 ) on suomalainen kitaristi. Latvalaa voidaan luonnehtia kitaransoiton perusteella yhdeksi suomimetallin ensimmäisistä merkittävistä tiennäyttäjistä.

Hän oli legendaarisen Stonen perustajajäsen, joka oli Suomen ensimmäisiä varsinaisen metallimusiikin pioneereja.
Latvala tunnetaan nykyisin Children of Bodomin kakkoskitaristina.
( wiki )

Anki, Bosse ja Robert oli lauluyhtye 1960-luvulla. Siihen kuuluivat Anki Lindqvist, Bosse Österberg ja Robert Österberg.

Anki, Bosse ja Robert: Saanko ruusut sulle jättää http://www.youtube.com/watch?v=ufD08o3gpZg

Bosse ja Robert: Nellyn palmikko http://www.youtube.com/watch?v=KVKhKOh9BZo

Suvi Maria Koponen (s. 26. maaliskuuta 1988 Vantaa) on suomalainen malli, joka voitti MTV3:n sarjan Mallikoulu ensimmäisen tuotantokauden vuonna 2005. Voitto toi sopimuksen suomalaisen mallitoimisto Paparazzin kanssa, sekä Milanossa, Pariisissa ja New Yorkissa toimivan Women-mallitoimiston kanssa.

Maaliskuussa 2008 Koponen oli ensimmäistä kertaa Voguen kannessa.
Suvi seurustelee ja asuu yhdessa Tyler Riggisin kanssa, joka myös on malli. Heillä on kolem koiraa.
( wiki )

Salomonia, Salomoa, Kettil´iä ja Kjell´ä!

Salomo on heprealaisperäinen miehen etunimi, joka esiintyy myös muodossa Salomon. Nimi johtuu heprean rauhaa tarkoittavasta sanasta, ja sen on tehnyt tunnetuksi muinaisen Israelin kuningas Salomo (Salomon), Daavidin poika ja seuraaja, jonka hallituskaudesta kerrotaan Raamatun ensimmäisessä Kuningasten kirjassa.
Onkohan mun muistini ajan tasalla kun muistelen joskus hyvin nuorena nähneeni elokuvan nimeltä ; Salomon ja Saaban kuningatar. Salomoni meni rakkauden hurmassaan antamaan tämän kuningatteren leikata hiuksensa - joten hän menetti voimansa tj. En muista kuinka se päättyi.

Nimitilasto tietenkin,
Salomon, yhteensä 2 736,
Salomo, ...............1 094,
Kettil.......................14,
Kjell, ...................1 424.

Kuvitteellinen Salomo
Salomo, ilkeä kitupiikki muutamissa Mikki Hiiri -sarjakuvissa.

Kjell Carlström (s. 18. lokakuuta 1976, Porvoo) on suomalainen maantiekilpapyöräilijä. Hän on osallistunut Ranskan ympäriajoon vuosina 2005, 2006 ja 2007. Hänen paras sijoituksensa Ranskan ympäriajossa on 8. etapin toinen sija vuodelta 2006.

12. maaliskuuta 2008 Carlström voitti Pariisi–Nizza-ajon kolmannen etapin oltuaan loppukirissä irtiottokumppaniaan Clément Lhotellerie'tä parempi. He olivat lähteneet irti pääjoukosta yhdessä Bradley McGeen kanssa jo aivan etapin alkuvaiheissa. Kyseessä on yksi merkittävimmistä voitoista suomalaisen ammattipyöräilyn historiassa.


Carlström vuoden 2007 Tourin prologissa.Carlström ajoi Amore & Vita - Beretta -tallissa vuosina 2002-2004. Hän voitti vuonna 2003 Saaremaa Velotour -kilpailun 2. etapin ja kokonaiskilpailun. Samana vuonna hän oli paras Tour of Queenslandin 7. osuudella. Vuonna 2004 Carlström voitti Suomen maantiepyöräilymestaruuden sekä Uniqa Classic -kilpailun 2. etapin ja kokonaiskilpailun.

Vuonna 2005 Carlströn siirtyi nykyiseen Liquigas-joukkueeseensa. Hän voitti tuona vuonna Uniqa Classicin 3. etapin. Carlströmin sopimus jatkuu vuoden 2009 loppuun. Kaudella 2010 Kjell Carlström kilpailee uudessa brittiläisessä Team Sky ammattilaistallissa..

Suomessa Carlström edustaa TWD Länken -seuraa.
(wiki )

Kjell Birger Grede (s. 12. elokuuta 1936) on ruotsalainen elokuvaohjaaja ja -käsikirjoittaja. Hänen töidensä joukossa ovat Hugo ja Josefin (1967), Hyvää iltaa, herra Wallenberg (1990) ja Kehystetty rakkaus (2003).

Grede on voittanut neljä Guldbaggea ja ollut ehdolla Cannesin Kultaisen palmun sekä Berliinin Kultaisen karhun saajaksi. Hänet on lisäksi palkittu Venetsian elokuvajuhlilla.

Grede on eronnut näyttelijä Bibi Anderssonista.


Päivällä tuli Junior´kanavalta hänen ohjaamansa elokuva,

Salomo Wuorio (sukunimi vuoteen 1876 Backberg; 28. elokuuta 1857 Hausjärvi – 28. helmikuuta 1938) oli suomalainen koristemaalari, maalausliikkeen johtaja ja teollisuusneuvos.

Wuorion vanhemmat olivat muurari, maanviljelijä Salomon Backberg ja Helena Juhontytär. Wuorio lähti 12-vuotiaana työhön Helsinkiin isänsä kuoltua 1868 lavantautiin. Hän oli aluksi oppipoikana maalarimestari Kyrklundin liikkeessä, pääsi 20-vuotiaana kisälliksi ja siirtyi 1881 Tukholmaan maalaamaan teatterilavasteita koristemaalari Carl Grabowin ateljeessa. Suomeen palattuaan Wuorio oli 1887–1889 työnjohtajana turkulaisen maalarimestari Samuel Koskisen liikkeessä ja osallistui tällöin Tampereen raatihuoneen ja Valtionarkiston rakennuksen koristelutyöhön.

Wuorio perusti oman maalausliikkeen Helsinkiin tammikuussa 1890 ja vuonna 1895 hän perusti tapetti- ja mattoliikkeen. Wuorion maalausliikkeestä tulikin pian yksi Suomen johtavia alan yrityksiä ja vuonna 1909 valmistui arkkitehti Herman Geselliuksen suunnittelema Wuorion liikepalatsi Unioninkatu 30:een. Wuorio sai teollisuusneuvoksen arvon 1932.

Wuorio oli Helsingin tapetti- ja mattokauppiasyhdistyksen sekä Helsingin maalarimestariklubin puheenjohtaja, Suomen taideteollisen yhdistyksen johtokunnan jäsen ja varapuheenjohtaja sekä taidehallisäätiön varapuheenjohtaja. Hän oli muun muassa Suomen rakennusmestariliiton, Koristetaiteilijoiden liitto Ornamon, Suomen taiteilijaseuran ja Suomen taideteollisuusyhdistyksen kunniajäsen. Wuorio lahjoitti myös varoja Taidehallin rakentamiseksi Helsinkiin sekä avusti Helsingin maalariammattikoulun toimintaa.

Salomo Wuorio oli naimisissa vuodesta 1896 Gerda Maria Länghjelmin kanssa jonka isä oli Vaasan hovioikeuden asessori Georg Ferdinand Långhjelm. Heillä oli kolme lasta joista kaksi kuoli nuorina. Nuorin lapsista arkkitehti Karl Gunnar Valdemar Wuorio (1900–1965) siirtyi 1936 Wuorion yrityksen johtoon isänsä jälkeen. Gunnar Wuorion kuoltua naimattomana 1965 Wuorion omaisuus siirtyi 1966 perustetulle Gerda ja Salomo Wuorion säätiölle.

Wuorion kuoltua hänen yrityksensä jaettiin 1949 kahteen yhtiöön: S. Wuorion maalaamo (maalausosasto) ja G. Wuorio & co (tapetti- ja matto-osasto). S. Wuorion maalaamo Oy on ollut vuodesta 1979 maalarimestari Pertti Hukkasen omistuksessa ja Mattotalo Wuorio Oy kuuluu nykyisin RTV-yhtymä Oy:hyn.
( wiki )

Ensio on suomalainen miehen etunimi.

Ensio on ymmärretty käännökseksi latinankielisestä nimestä Primus, joka tarkoittaa 'ensimmäistä'. Rooman valtakunnassa muitakin latinan järjestyslukusanoja käytettiin usein henkilönniminä, jotka tällöin osoittivat kuinka mones vanhempiensa lapsi henkilö oli.

Nimi esiintyi Kansanvalistusseuran kalenterissa vuonna 1888 ja Suomen almanakassa se on ollut vuodesta 1908.

Väestörekisterin mukaan:
Ensio, yhteensä 51 372, naisia 13,
Dag, 153 miestä,
Daga, 32 naista.

Kuvitteellisia Ensioita
Ensio Ripatti, yksityisetsivä lastenohjelmassa Älyähjä ja Ensio Ripatti,
Ensio Kettu, Ketunleivän kirjaston omistaja pelissä Kirjatti Kirjastokissa seikkailee.

Huomenta teille aamulla herääjille !

Pertti Ensio Suominen (s. 2. tammikuuta 1934 Louhisaari – k. 1. syyskuuta 2003 Pirkkala) oli suomalainen lavastaja. Suominen tunnetaan kansallisten suuraiheiden visualisoijana niin teattereissa, elokuvissa kuin televisiossakin.

Suominen sijoitti ensimmäisen, paimenena ansaitsemansa palkan jätepaperiin - puhtaalle paperille piirtäminen olisi tuntunut hänestä tuhlaukselta. Kuvauspaikalla Ensio Suominen aloitti klaffipoikana, kohosi kamera-assistentiksi ja lopulta filmilavastajaksi. Itseoppinut taitaja aloitti uransa elokuva-alalla suomalaisen studioelokuvan vilkkaina 1950-luvun vuosina ja työskenteli muun muassa Aarne Tarkaksen, Teuvo Tulion ja Matti Kassilan kanssa. Suominen työskenteli Fennada-Filmissä aluksi kuvaajana ja sitten lavastajana suunnitellen muun muassa Kassilan Komisario Palmu -elokuvien lavastukset. Myöhempiä filmialan yhteistyökumppaneita olivat muun muassa Edvin Laine, Mikko Niskanen, Rauni Mollberg, Lasse Pöysti ja Spede Pasanen.

Myöhemmin hän siirtyi Yleisradion palvelukseen ehdittyään aloittaa televisiotyön jo ennen varsinaisen televisiotoiminnan alkua. Ensio Suominen oli TV2:n päälavastaja vuodet 1964–1986 ja 1990–1997. Hän lavasti Kalevalaan pohjautuvan televisiosarjan Rauta-aika. Hän toimi jatkuvasti vierailevana lavastajana muun muassa Suomen Kansallisoopperassa, Kansallisteatterissa, Savonlinnan oopperajuhlilla ja Helsingin kaupunginteatterissa. Teatterintekijöistä Suomisen halusivat ohjaustensa lavastajaksi muun muassa Kalle Holmberg ja Ralf Långbacka.

Taideteollisessa korkeakoulussa Suominen toimi apulaisprofessorina vuosina 1988-1989, ja professorin arvonimen hän sai 1996. Suominen sai elokuva-alan Jussi-palkinnon kolme kertaa, vuosina 1963, 1983 ja 1989.

Ensio Hyytiä ( s. 1938 ) on suomalainen entinen mäkihyppääjä, joka kilpaili 1950 - 1960 -luvun vaihteessa.
Hän voitti vuonna 1958 Lahden MM-kisojen mäkihypyn hopeaa.
Hyytiä varmisti itselleen hopeamitalin toisen hyppykierroksen huikealla 72,5metrin hypyllä, joka suoritettiin alennetulta lähtölavalta.

Hyytiä edusti Suomea myös Insbruckin talviolympialaisten molempien mäkien kilpailuissa vuonna 1964.
Myös voitto erikoismäenlaskun Suomen mestaruuden v 1963 ja mm. Ounasvaaran talvikisojen mäenlaskun vuosina 1958 ja 1963.

Ensio Hyytiä menestyi myös yhdistetyissä ja edusti Suomea tässälajissa vuoden 1960 talviolympialaisissa.
( wiki )

Vastaus aamunkirjoittajalle, kyllä oikein muistat Ensio Itkosen,... Kiva kun osallistut , toivottavasti useinkin? :))

Dag on miehen etunimi jonka johdannaisuutta olisi dagr = päivä, nimi on erittäin suosittu Norjassa ja muissakin Skandinavien maissa.

Dag Hammarskjöld (29.07.1905-18.9.1961) oli ruotsalainen diplomaatti , taloustieteilijä ja kirjailija ja oli toinen pääsihteerille ja YK . Hän palveli vuodesta huhtikuu 1953 kuolemaansa saakka vuonna lento-onnettomuudessa syyskuussa 1961. Hän on ainoa henkilö, joille on myönnetty Nobelin rauhanpalkinto hänen kuolemansa jälkeen. Hammarskjöld on ainoa YK: n pääsihteeri kuolla tehtävässään.

( Teksti on Googlen käännöstekstiä, vaan saahan siitä selvän! )

Ensio Kosta (2. maaliskuuta 1923 – 4. lokakuuta 1986), oikealta nimeltään Sten Carl Ducander[1], oli suomalainen säveltäjä ja Sävelradion pitkäaikainen toimittaja. Radiotoimittajana hänet tunnettiin oikealla nimellään, säveltäjänä ja sovittajana taiteilijanimellä. Kostan suppean sävellystuotannon merkittävin osuus ovat hänen uusklassistiset orkesteriteoksensa.

Kostan isä oli tallimestari ja ratsastuksen opettaja Carl Ducander, yksi suomalaisen sirkuksen uranuurtajista. Kosta opiskeli Sibelius-Akatemiassa vuosina 1944–1945. 1950-luvulla hän työskenteli vuosia Westerlundin musiikkikaupassa muun muassa äänilevytoimittajana ja tuottajana, kunnes siirtyi vuonna 1957 vapaaksi säveltäjäksi. Seitsemän vuoden jälkeen hänet palkattiin vuonna 1963 Yleisradioon vastaperustetun Sävelradion toimittajaksi. Ylellä Kosta työskenteli yli kaksikymmentä vuotta ja jäi eläkkeelle vuonna 1984. Radion viihdeorkesterin johtamisen lisäksi hänellä oli Sävelradiossa oma nimikko-ohjelmansa, "Musiikkia kaikkiruokaisille".

Seppo on suomalaisen miehen etunimi. Nimi on alkujaan muunnos sanasta seppä ja se esiintyy Kalevalassa .
Ilmarisesta käytetään säännöllisesti sanaparia Seppo Ilmarinen.

Väestörekisterin 7.6.2010 päivityksen mukaan:
Seppo nimisiä on yhteensä 47 689
Svante...............................1 573

Kuvitteellisia Seppoja
Seppo Ilmarinen, Kalevalan henkilö
Seppo Taalasmaa, Salatut elämät -sarjan hahmo. ( wiki )

Muutaman Sepon tunnen, tunnen jopa Svantenkin. :)

Kalevalasta

Sanoi vanha Väinämöinen:
"Oi on seppo veikkoseni!
Tunge neitosi tulehen,
tao kaikiksi kaluiksi,
tahi vie Venäehelle,
saata Saksahan kuvasi
rikkahien riian naia,
suurien soan kosia!
Ei sovi minun su'ulle,
ei minullen itselleni
naista kullaista kosia,
hope'ista huolitella."

Kuin Helminauhaa -Seppo Tammilehto http://www.youtube.com/watch?v=EnKi1G7FO5k&feature=related

Seppo Ahti (s. 19. elokuuta 1944 Tampere) eli nimimerkki Bisquit on suomalainen kirjailija, pakinoitsija ja käsikirjoittaja. Hän on pakinoinut viikoittain Ilta-Sanomissa vuodesta 1968. Bisquitin pakinoille on tyypillistä sanojen vääntely ja joskus mustakin huumori. Esimerkiksi ystävästään Jukka Virtasesta hän on todennut, että "Virtanen antoi syövälle ja juovalle kasvot".

Ahti on toiminut myös käsikirjoittajana televisiossa, mm. viihdeohjelmissa Katapultti (1971), Parempi myöhään... (1979), Ollaan kuin kotonanne (1982) ja Hymyhuulet (1987-1988). Lisäksi hän juonsi Ilkka Kylävaaran kanssa viihdeohjelmaa Enkelten keittiö (1989) ja toimi ajankohtaisia asioita kommentoivana lautamiehenä Lasse Lehtisen juontamassa viihdeohjelmassa Anteeksi kuinka (1993).

Ahti on ollut myös mukana käsikirjoittamassa UIT:n revyitä teatterin perustamisvuodesta 1979 lähtien. (wiki)

Mikä Maarinalla tökkii? -on totta et väliin ei ei onnistu vaikka tekee just´kuin ennenkin. Nyt ei pääse galleriaan, errol´lia vaan tyrkkää ! Ja milläpä sitä linkin tarkistaa, kun ei voi esikatsella.
Aurinkoista päivää :))

Seppo Pirhonen (s. 22. heinäkuuta 1941 Sysmä) oli suomalainen iskelmälaulaja. Hänen laulajauransa oli lyhyt, mutta sitä voisi sanoa sitäkin ansiokkaammaksi. Hän nimittäin levytti vuosina 1960-1961 kaikki 22 kappalettaan.

Pirhonen aloitti keikkailemisen 15-vuotiaana sysmäläisen Matti Simolan yhtyeen solistina. Hänen kuten monen muunkin 1960-luvun alkuaikojen iskelmälaulajan ura alkoi laulukilpailusta. Pirhonen osallistui Levytukku Oy:n järjestämiin kilpailuihin Heinolassa, Lahdessa ja Sysmässä, minkä jälkeen hän pääsi loppukilpailuun, joka pidettiin Helsingissä. Sieltä oli tuloksena ensimmäinen sija. Seuraava askel oli Levytukku Oy:n koelaulutilaisuus, jossa hän jälleen teki vaikutuksen, nyt levytuottajiin. Ensimmäisen levynsä hän teki huhtikuussa 1960, se oli alkujaan italialainen hidas foksi Keskiyö.

Pian Pirhonen pääsi televisioon, josta hänet löydettiin tuohon aikaan erittäin suositun Veikko Ahvenaisen orkesterin solistiksi, ja se säesti Pirhosta useilla hänen levytyksistäänkin. Ahvenaisen orkesterissa soittivat tuohon aikaan useat Kotkalaisen "Keisarikunnan" jäsenet, muun muassa "Nortti" Nortamaa (basso), Keijo "vanha salakuljettaja" Laitinen (kitara), Erkki "Eki" Liikanen (rummut) sekä Junnu Vainionkin kanssa myöhemmin paljon yhteistyötä tehnyt Reijo Lehtovirta (puhaltimet). Pääosin levytykset tehtiin kuitenkin ruotsalaista alkuperää oleville orkesteritaustoille, sillä ruotsalainen iskelmälaulaja Gunnar Wiklund levytti samat kappaleet. Yhteistyö Ruotsiin ja BFB-levymerkkiin (Bonniers folkbibliotek) oli Levytukku Oy:n johtajan Niilo Saarikon suhteiden ansiota. Tästä yhteistyöstä poiki myös Gunnar Wiklundin ja Seppo Pirhosen yhteinen TV-esiintyminen suomalaisessa "Music music" -ohjelmassa vuonna -61.

Syksyllä 1960 Pirhonen levytti muutaman kappaleen Ritva Simunan kanssa. Tammikuussa 1961 ilmestyi hänen tunnetuin kappaleensa, Postivaunut.

Seppo Pirhosen ammatillinen laulajanura kesti vain pari vuotta. Vuonna 1962 hän astui armeijaan eikä levyttänyt sen jälkeen. Avioiduttuaan vuoden lopulla hän työskenteli Sanoma Oy:ssä seuraavat 30 vuotta. Tämän toimensa ohella hän keikkaili 1980-luvulle saakka esiintyen Pekka Tammilehdon serkun Juhani Tammelan yhtyeessä 23 vuotta.

Vuonna 1999 Seppo Pirhosen kaikki levytykset koottiin CD-levylle sen kunniaksi, että vuoden 2000 keväällä tuli kuluneeksi 40 vuotta hänen ensimmäisestä levytyksestään. (wiki)

Menen etsiskeleen hänen levytyksiään seuraavaksi.

Seppo Rainer "Kala" Alajoki on tamperelainen kitaristi ja säveltäjä, sekä tunnettu sessiomuusikko. Hän aloitti muusikon uransa 1960-luvulla Matthews -yhtyeessä, joka tuli tutuksi erityisesti Hair-musikaalista. Myöhemmin hän on ollut mukana mm. Danny Showssa, Topi Sorsakoski & Kulkukoirat -yhtyeessä sekä kitaristina ja keskeisenä lauluntekijänä Alwari Tuohitorvessa. Hänen tunnetuin sävellyksensä lienee Alwari Tuohitorven "Älä iske Tuijaa".

Alajoki on musiikkipiireissä jo legendaarinen, rock/blues -vaikutteisen musiikkitaustan omaava manserock-kitaristi.

*************************************************************************************************************************************************** Seppo Hakasalo ( 1959 - 2003 ) oli suomalainen muusikko, laulaja ja lauluntekijä, joka tunnettiin erityisesyi hänen Säppi-yhtyeestään.
Hänen tunnetuimpiaan kappaleita lienevät ; Asfalttilaturi, Sotaveteraani ja Kotiin.

Myös Ilona-yhtyeelle on Hakasalo tehnyt sanoituksia.

Ennen Säppi-orkesteria Hakasalolla oli Human Being- niminen yhtye, joka levytti yhden sindlen vuonna 1985.

Hakasalo menehtyi vuonna 2003 sairauskohtaukseen. ( wiki )

Impi on suomalaisen naisen etunimi, joka johtuu neitsyyttä kuvaavast esim. koskemattomuus, piikuus , impeys.

Väestörek. mukaan 7.6.2010 mukaan;
Impi = 2 091, miehiä kaksi,
Immi = 54
Hjördis = 2 091, miehiä kaksi
***************************************************************************************************************************************************

Impi Mirjam Kauppila (28. helmikuuta 1909, Helsinki – 11. joulukuuta 1991, Helsinki) oli suomalainen runoilija.

Kauppila lienee käynyt kaksi luokkaa lyseota ja myöhemmin elämässään hän osallistui Helsingissä työväenopiston kirjalliseen opintopiiriin. Kauppila työskenteli ainakin myyjättärenä, kadunlakaisijana, kylvettäjänä ja alastonmallina.

Kauppilan esikoisrunokokoelma Paratiisin valloitus julkaistiin 1947 ja se jäi myös hänen ainoaksi julkaistuksi teoksekseen. Kokoelman 33 runoa oli koonnut Helsingissä Kalliolan piirissä vaikuttanut Osmo Hormia ja sitä pidetään Suomen ensimmäisenä täysmodernina runokokoelmana.

Kauppila poltti myöhemmät runonsa ja muunkin elämäänsä liittyneen kirjallisen aineiston joten häneltä ei senkään vuoksi ilmestynyt enää uusia teoksia. (wiki)

Olisipa ollut mukavata tutustua, tuli tunne et ´lähisukulainenko´:)))

Immi Hellén (18. tammikuuta 1861 Kuorevesi – 20. tammikuuta 1937 Helsinki), oikealta nimeltään Ingeborg Hellén, oli suomalainen runoilija, jonka teoksista tunnetuimpia ovat lastenlaulujen sanoitukset Maan korvessa kulkevi lapsosen tie ja Pieni nokipoika vaan sekä joululaulu Joulukirkkoon (Kello löi jo viisi).

Koulutukseltaan ja kutsumukseltaan Immi Hellén oli kansakoulunopettaja. Hän kävi Tampereen ruotsalaisen tyttökoulun ja valmistui kansakoulunopettajaksi Jyväskylän seminaarista vuonna 1884. Tämän jälkeen hän toimi opettajana, aluksi Vaasassa ja vuosina 1885–1927 Helsingissä. Hän toimi myös eläinsuojeluyhdistyksessä ja raittiusliikkeessä. Nämä arvot heijastuvat myös Hellénin runoissa ja lauluissa.(wiki)

Impi-nimisiä olen tuntenut montakin. Hjördisin tiesin aikoinaan.

Keinu, kirjoittanut Aleksis Kivi 1834-1872.

Nyt kanssani keinuhun käy,
Mun impeni valkealiina!
Kuin morsian kauniina seisovi luonto
Iltana helluntain.
Heilahda korkeelle, keinu,
Ja lempeäll’ illalla liina
Impeni liehukoon!

On allamme viherjä maa
Ja päällämme sininen taivas,
Ja läntinen lehtistä laaksoa soittaa
Laulaissa lintujen.
Heilahda korkealle, keinu,
Ja lempeäll’ illalla liina
Impeni liehukoon!

Team Ahman toinen päähenkilö on Alpo Hjördis Alarik Kurkinen (Taneli Mäkelä). Hän asuu yhdessä Hjördis- tätinsa kanssa, jota näyttelee Jope Ruonansuu.

http://fi.wikisource.org/wiki/Keinu

Liramalta Frederikin laulun sanat Stenka Rasin. Yritin linkkiä tänne, mut se ei onnistu. Tulee vaan tuo Impi Umpilampi uudelleen. Mulla on joku vika täs konnees.

"Impi on arvoituksellinen sana. Se merkitsee tyttöä, neitsyttä, neitoa. Sana ei ilmeisesti ole lainkaan esiintynyt kansankielessä, koska murteista siitä ei ole ainuttakaan tietoa. Kirjakieleen sana on tullut kansanrunoista." Lisää oheisessä linkissä.

Vesa-Matti Loiri Fredmanin epistola 71 .........Kippis ja huomenta impeni ikkunassa (alussa ääni särkyy muutaman sekunnin ajan) http://www.youtube.com/watch?v=9V8cYYafdgI

http://www.kotus.fi/index.phtml?s=1145

http://fi.wikipedia.org/wiki/Impi_Sotavalta

tekstiä oli pitkästi, -lukee ken haluaa ! Mietin pitkään tuon nimen tuttuutta, vaan olihan sille muistille vielä käyttöä :) - oli lupaava laulajanuorukainen; Arto Sotavalta, voimat vaan elämään loppuivat aika nuorena.

Video Tampereelta, Rollikalla - Impilinnaan!

Paljon on vettä virrannut Tammerkoskessa tuon jälkeen.

Kuvitteellisia Eskoja
Esko Heikkilä TV-sarjassa Salatut elämät
Esko Laukko, Mauri Sariolan käyttämä kirjailijasalanimi
Esko Mörkö, Kummeli-hahmo, joka luki radiossa vanhoja Jalluja.
Esko (Jon Arbuckle), Karvisen isäntä
Meloni Esko, Korpitien kauhu
Nummisuutarin Esko, Aleksis Kiven luoma henkilöhahmo

Eskoja on yhteensä 34 942
Eskil = 789.

Hakemisiin,,,:))

Esko Heikkinen (s. 1953) on suomalainen trumpetisti, säveltäjä, kapellimestari ja sovittaja ja on saanut kansainvälistä tunnustusta lead-trumpetistina. Nykyisin hän johtaa Helsingin poliisisoittokuntaa ja Helsingin Palokunnan Soittokuntaa sekä toimii Sibelius-Akatemiassa jazz-osastolla trumpetinsoiton opettajana. Hän on myös puhallinorkesterikouluttaja



Esko Ferdinand Hukkanen ( s.1927 ) on suomalainen näyttelijä. Hukkasen puoliso on Seija Hukkanen ja heillä on kaksi aikuista lasta Sini ja Soila.

Hukkanen on näytellyt useissa kaupungeissa, hän jäi eläkkeelle Lahden kaupunginteatterista vuonna 1991, mutta on näytellyt eläkkeelle jäämisen jälkeenkin.

Hänet muistetaan mm. Velipuolikuusta, Simpauttajasta, daamasarjasta Elämän suola ja etenkin mieleen jäävästä pääroolista Matti Ijäksen tv -elokuvasta Painija.

(Wiki)

Esko Kovero (s. 18. helmikuuta 1958 Kuusjärvi) on suomalainen näyttelijä.

Kovero tunnetaan Ismo Laitelan roolista MTV3-kanavan draamasarjassa Salatut elämät, jossa hän on näytellyt sarjan alusta, vuodesta 1999 lähtien. Hän on esiintynyt myös muutamissa elokuvissa. Ennen ryhtymistään vapaaksi näyttelijäksi hän työskenteli Vaasan kaupunginteatterissa (1983–1985), Turun kaupunginteatterissa (1985–1993) ja Tampereen Työväen Teatterissa (1993–1997).

Kovero on esiintynyt myös televisiomainoksissa, 1990-luvulla Telen NMT-mainoksessa Mökki. Vuonna 2008 hän vieraili metalliyhtye Diablon Icaros-albumilla, jolla hän lukee merisään kappaleessa ”Into the Sea”.

Kovero on valmistunut Teatterikorkeakoulusta teatteritaiteen maisteriksi vuonna 1983. Lisäksi hänellä on sähkö- ja instrumenttiasentajan ammattitutkinnot. Hän on ortodoksisen kirkon jäsen. Esko Kovero asuu Tampereen Pispalassa. (wiki)

Esko "Kyllä" Kivikoski, "1960-luvun television kestosuosikki oli tietokilpailujen mestari Esko Kivikoski. Hänet palkittiin Telvis-patsaalla kaksi kertaa.
Kivikoski (s.1914) oli kilpailijana useissa tietokilpailuissa, ja juonsi myös itse televisiovisailuja.
Kivikoski kuoli synnyinkaupungissaan Helsingissä vuonna 1987." (oh. linkki)

Matti Esko ( Eskonniemi ) - Siivet ja pala taivasta
http://www.youtube.com/watch?v=0faZYob7kSY&feature=related

http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=28&t=544&a=2527

Esko-tietokone. Tänään Kolmosen kymppiuutisten kevennyksenä kerrottiin Esko-tietokoneesta.

"Suomen ensimmäisestä tietokoneesta on erilaisia näkemyksiä, samoin kuin maailman ensimmäisestä tietokoneestakin. Toisaalta ensimmäinen suomalaisvalmisteinen tietokone oli Teknillisessä korkeakoulussa tutkimusprojektina vuonna 1954 alkunsa saanut ESKO, joka valmistui lopullisesti vuonna 1960. Toisaalta Suomen ensimmäinen toimiva tietokone oli kuitenkin Postisäästöpankille vuonna 1958 hankittu IBM 650, lempinimeltään Ensi. ESKO ei myöskään ollut puhtaasti suomalainen, perusratkaisut sekä osa osista ja piirustuksista kopioitiin Saksasta.
ESKOn, Elektronisen SarjaKOmputaattorin, kehitti Teknilliseen korkeakouluun perustettu Matematiikkakonekomitea. Tuohon aikaan tietokoneista käytettiin suomeksi nimiä matematiikkakone ja sähköaivot." (Wikipedia)
::::::::::::::
"Esko Jorma Johannes Valtaoja (20. kesäkuuta 1951 Kemi)[1] on avaruustähtitieteen professori Turun yliopistossa ja Tuorlan observatorion entinen johtaja. Hän on myös tunnettu tieteen popularisoijana." (Wikipedia)

Esko Könönen-Kyllikki valssi, hän on jo kerran soittanut, mutta hyvää kuulee uudestaankin.
http://www.youtube.com/watch?v=HmepTj5bEhs

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_ensimmäiset_tietokoneet
http://fi.wikipedia.org/wiki/Esko_Valtaoja

Sunnuntai huomenta kaikille.
Raili Tuominen ent. Tiensuu, os.Johansson.
Raila Halmetoja, Ylen radiotoimittaja.
Åsa Larsson, ruotsalainen kirjailija.
Taisto Tammi laulaa päivän sankareille: http://www.youtube.com/watch?v=SyvHRS2c7ZU

Nimipäivä tilasto 7.6.2010 kertoo;
Raili nimisiä olevan yhteensä 22 948,
Raila.................".................1 483,
Åsa.................."..................1 106
Aslög...............".......................73, miehiä yksi.

Kuvitteellisia Raileja:
Raili Hiltunen, tv -sarjassa Paavo ja Raili. Eija Vilpaksen roolihahmo.
Raili, Juice Leskisen kappaleessa Oo! Raili.
http://www.youtube.com/watch?v=c-C9GsHmrFc

Raila Sinikka Leppäkoski (s. 3. maaliskuuta 1950 Jyväskylä) on suomalainen teatteriohjaaja. Hän toimi Teatterikorkeakoulun ohjaajantyön professorina 1989–1995 ja näyttelijätyön professorina 1997–2002. Leppäkoski on myös tehnyt käsikirjoituksia ja näytellyt. Lisäksi hän on suomentanut näytelmiä.

Raila Leppäkoski kirjoitti ylioppilaaksi 1969 ja valmistui Suomen teatterikoulun ohjaajalinjalta 1974. Hän toimi Ylioppilasteatterin taiteellisena vastaavana vuosina 1975–1981. Hän on ollut ohjaajana Ryhmäteatterissa, Q-teatterissa ja Helsingin kaupunginteatterissa. Hän on luennoinut Helsingin yliopistossa Ylioppilasteatterista.

Äänitearkiston tietokannassa on neljä Leppäskosken sanoitusta: "Joutsenlaulu", "Lääkärin laulu", "Sikakaunis sisko" ja "Uhoamislaulu".





Raili Mäki (s.1932) on suomalainen näyttelijä. Hän oli ohjaaja Ville Salmisen tähtilöytö elokuvaan Lumikki ja 7 jätkää v-1953.

Kielo on luontoaiheinen nimi, jonka esikuvana on Suomen kansalliskukaksikin valittu valkokelloinen kielo (Convallaria majalis). Kielo kukkii nimipäivänsä aikoihin noin viikon verran.
Kielo on suomalaisen naisen etunimi, myös sukunimenä tunnettu.

Pihla on alunperin lyhentymä sanasta pihlaja. Pihla -nimi lisättiin vasta vuoden 2005 -kalenteriin.

Tord , merkitsee ukkosta tai ukkosen jumalaa.

Etunimitilaston mukaan,
Kielo nimisiä on 797, miehiä 6 ( 1920 -39 )
Pihla yhteensä 1 997, miehiä kaksi ( 1980 -99 )
Tord = 91.

Muut nimet: Pihla Sveholm (entinen nimi)
Syntymäaika: 21.09.1978
Syntymäpaikka: Helsinki

--------------------------------------------------------------------------------

Elokuvat, joissa henkilö on esiintynyt/työskennellyt (16 kpl) mm.

Laitakaupungin valot 2006 Näyttelijä (tyttö baaritiskillä)
Pesäpuu 2005 Esiintyjä
Saippuaprinssi 2005 Näyttelijä (Tiina)
Juoksuhaudantie 2004 Näyttelijä (Sanna)
( Elonet )

SYDÄMEN KUKKA - KIELO ( Convallaria majalis)

Toispuoleisesti nuokkuva terttukukinto, hohtavan valkoiset posliinimaiset kukat ja se tuoksu... Siinä varmasti perusteet sille, miksi kielo on äänestetty Suomen kansalliskukaksi. Se tuntuu jo nimellään kertovan kaikesta kauniista. Kauniin nimen syntyhistoria on yllättävä. Kansan suussa kasvi oli lehtiensä muodon perusteella nimetty "lehmänkieleksi". Siitä Elias Lönnrot muovasi tuon niin kauniilta kuulostavan kielo-nimen.( herätteitä )

Kauniita, minusta, kummatkin päivän nimet. Itse en tosin tunne ainuttakaa niitten kantajaa.

LUKIJALLE.......................... Kasimir Leino 1866–1919

Luonnon kaiken tutkijalle
ain' on yhden arvoinen,
onko vuokko, onko kielo
vaiko ruusu kaunoinen.

Kaikkea hän harrastaapi,
tarkastellen, tutkien,
että luonnon ilmaukset
kerran sais hän selvillen.

Suur' on luonto, suuri taivas,
monet kätkee ihmehet.
Kuitenkin on heidän lainen
ihmissy'än ja -tuntehet.

Ken, jos pyrkii ihmissielun
tuntehia selvimään,
ei se etsi lauleluja
mainemiesten yksistään.

Tamara Lund - Yksinäinen pihlaja http://www.youtube.com/watch?v=tL-_uCK8eH8

Pihlaja on suomalaiselle pyhä puu.
Kalevalasta:

"Noita sie kovin varaja
pihlajaisia pihalla!
Pyhät on pihlajat pihalla,
pyhät oksat pihlajissa,
pyhät lehvät oksasilla,
marjaset sitäi pyhemmät,
joilla neittä neuvotahan,
orpoa opetetahan
nuoren miehen mieltä myöten,
sulhosen syäntä myöten.

Pihlajan kytki Pekka Halosen taiteelliseen työhön runoilija Eino Leino todeten kerran ystävästään: "Kautta Ranskan, kautta Italian, kautta suomalaisten pyhien pihlajanmarjojen tunnen hänen tuotantonsa."(lnkki)
http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/kultakausi/pekkpihl.html

Etunimitilasto ( 14.6.2010 )
Vieno yht. 16 806, miehiä 2 292
Moona yht. 1 213
Viena yht. 606, miehiä kaksi
Mona yht. 2 498, miehiä yksi
Monika yht. 2 482.

Vieno on suomalaisen naisen ja miehen etunimi. Vieno kuuluu 1800 -luvun lopulla yleistyneisiin uudisnimiin, joissa lapselle toivottiin hyvää ominaisuutta kuvaava nimi. Vieno tarkoittaa " tyyntä, hentoa, pehmeää ja hiljaista".

Viena nimi on mahdollisesti muunnelma nimestä Vieno, mutta viittaa toisaalta myös Vienan Karjalaan (wiki)

Viena Maria Jolma, kirjailijanimeltään Viena Korkonen ( 1905 - 1992 ) oli suomalainen kirjailija Kainuusta.
Korhonen julkaisi 1930 - 1940 -luvuilla neljä romaania ja voitti kaksi romaanikilpailua vuonna 1943.
Tässä hänen kirjoittamaa:

Sydämen pyyntö

Kuuletko: Sun sydämes pyytää arasti:
Elämän markkinoille älä vie
minua, etten siellä nääntyisi
valhehumuun ilon, jot' ei ole.
Vie minut sinne, minne johtaa tie
kieltäymyksen, jot' ei moni pole!
Voi siellä helkähdellä lauluni,
mi lohduttaa,
kun olet yksinäinen, viluinen
ja unhoitettu, niinkuin erämaa.
Suo mulle luonas' maja
turvallinen, lämpöinen!
Mua älä kiellä, luotas' älä aja,
niin kerran sinut siitä palkitsen:
Saat kuulla lauluni.

- Viena Korhonen -

(kootut runot)

Moona on suomalainen naisen nimi, joka tuli almanakkaan vuonna 2005.

Moona Metsoila (s. 25. tammikuuta 1969) on pirkanmaalainen taiteilija ja Eurooppalainen Kulttuuriyhdistys ry:n puheenjohtaja vuodesta 2009 lähtien. Metsoila asuu Kangasalla.

Taulujen aihepiiri on vaihteleva ja laaja. Aikaisemmat maalaukset kuvasivat pääasiassa suomalaista luontoa ja metsän eläimiä, mukana oli myös asetelmia ja muotokuvia. Viime vuosina taiteilija on saanut innoitusta unenomaisista sielunmaisemista, luolamaalausaiheista ja avaruusfantasioista. Metsoila on maalannut myös seinämaalauksia, pääasiassa julkisiin tiloihin. Esimerkiksi Virroilla on seinämaalaukset Kitusen Kievarissa ja ravintola Onnenpäivissä, Kuhmoisissa Ars Karkjärven tiloissa.

Vuonna 2008 hän toimi jäsenenä Mika Waltarin 100-vuotisjuhlavuoden työryhmässä. Hän teetti ja suunnitteli juhlavuoden hopeakorusarjan. Sinuhe-kokoelmaan kuuluu riipukset, korvakorut ja solmioneulat kolmella Waltarin Sinuhe egyptiläiseen liittyvällä teemalla. Taiteilija kävi syyskuussa 2008 luovuttamassa sarjan korusetin ”Niin on aina ollut” tasavallan presidentille Tarja Haloselle ja tohtori Arajärvelle.
(wiki)

Kesä Monikan kanssa, (akuperäinen nimi :Sommaren med Monika) elokuva vuoelta 1952.
Sen ohjasi Ingmar Bergman, Ruotsi.

Opettavainen kasvutarina vailla yllätyksiä.
Kesä tekee tuloaan. Huikentelevainen teinityttö (Andersson) saa varaston apupojan (Ekborg) koukkuunsa. Varoja ei ole kummallakaan, mutta unelmia kyllä. Kun kotikulmien elämä alkaa ahdistaa tytsyä, se on molempien menoa. Silloin otetaan hatkat ja lähdetään etsimään paratiisia. Vaan olisi pojan pitänyt tajuta, että donna e mobile ja että helppoa laiffia ei olekaan. Seesteisestä nimestään huolimatta Kesä Monikan kanssa ei ole vailla kuurosateita ja rakeenmöllyköitä.

Nimiroolissa keikistelevä Harriet Andersson oli Bergmanin alustuksen mukaan näytellyt vain muutamassa pikku jutussa ennen tätä leffaa. Andersson on taitava, mikäli Bergman on tosissaan halunnut Monikasta lyhytnäköisen heitukan, jota ei lopulta kiinnosta mikään muu kuin oman itsensä lelliminen. Näin voisi ainakin päätellä leffan amerikkalaisnimestä: Monika, the Story of a Bad Girl. Tylsää! Tällaisista tytöistä ja heihin lankeavista poikapoloista riittää tarinoita, joten Kesä Monikan kanssa oli tässä mielessä pieni pettymys. Tarinan kulun arvaa ennalta, eikä Bergman tee elettäkään asian korjaamiseksi.

Leffa selittää asiat suoraviivaisesti. Esimerkiksi juuri Monikan taustalla on totta kai köyhä perhe, isukki haisee viinalta ja koti ei ole mikään palatsi. Jos tarinasta kasattaisiin nyt uusi versio, tyttöpaha luultavasti viiltelisi itseään ja vetäisi kamaa. Siitä jotenkin juontuu mieleen tätä leffaa kiintoisampi kahden onnahtelevan nuoren yhteiselämän kuvaus, Sid ja Nancy (1986). Siinäpä filkka, joka kannattaa ehdottomasti katsoa tämän sijasta, mikäli tahtoo pudistella päätään ”lasten typeryydelle” oikein kunnolla.
( leffatykki )

Mona on naisen etunimi. Se on lyhenne nimestä Monika (Monica). Italiassa Mona tai Monna on lyhenne sanasta madonna. Vanhoissa germaanisissa kielissä Mona lienee tarkoittanut myös Kuuta.

Kuvitteellisia Mona-nimisiä henkilöitä; Mona Simpson, tv -sarjassa Simpsonit

Nimen muita merkityksiä; Mona-Lisa, Leonardo da Vincin kuuluisa maalaus ( esittänee Lisa Gherardinia ) tässä yhteydessä Mona oli titteli.
(wiki)

Etunimet: Vieno Hillervo
Syntymäaika: 14.08.1936
Syntymäpaikka: Ilmajoki

Elokuvat, joissa henkilö on esiintynyt/työskennellyt (27 kpl) mm.

Väärät juuret 2009 Näyttelijä (mummi Maikki Savio)
Käsky 2008 Näyttelijä (orpokodin hoitajatar)
Koirankynnen leikkaaja 2003 Näyttelijä (Taimi Kuosmanen)
Rikospoliisi Maria Kallio. Luminainen 2003 Näyttelijä
Vieraalla maalla 2003 Näyttelijä (Eija Penttilä)
Emmauksen tiellä 2001 Näyttelijä (Ranen äiti)
( elonet )

V.J.Sukselainen

"Vieno Johannes Sukselainen, Jussi Sukselainen (vuoteen 1928 Saari) (12. lokakuuta 1906 Paimio – 6. huhtikuuta 1995 Espoo), oli suomalainen Maalaisliittoa ja myöhemmin Keskustapuoluetta edustanut poliitikko. Hän oli Kansaneläkelaitoksen pääjohtajana 1954–1971." (Wikipedia)

Suvi-illan vieno tuuli, Eino Leino

Suvi-illan vieno tuuli
huokaa vaaran alta,
hongikon polkua hopeoipi
kuuhut taivahalta.
Hiljaa huojuu korven honka
kaukana käkö kukkuu,
vaieten astuvi vaeltaja,
mielen murhe nukkuu.

http://fi.wikipedia.org/wiki/V._J._Sukselainen

Valkea metsä

Oi valkeutta metsän maaliskuun,
kun kevään kiteet kinoksilla kiiltää!
Oi kuutamoa kummaa illansuun
ja tunnelmia hopeaisen kuun!
Kuin vienosti jo sydänalaa viiltää
keväiset viimat meren ulapalta!
Ne tuovat viestin runon maailmalta
ja kaukomailta Intian ja muun.
Kun valkometsään kevään hämy saa,
niin on kuin sadun suuren maailmaa
sa tarkkaisit, kun katselet sa tuonne.
Oi, kuin on suuri kevään valtakunta,
mi näkee ihmeellistä, suurta unta!
On luonto pyhä kuin Herran huone.

Rafael Ronimus

"Suomalaisen kulttuurin juuret ovat aarniometsien ympäröimissä Vienan Karjalan kylissä. Sieltä kerättiin lukutaidottomalta rahvaalta se kansanrunoaineisto, joka synnytti Kalevalan. Viena oli luovan innoituksen lähteenä myös 1900-luvun taitteen kareliaaneille - taidemaalareille, valokuvaajille, arkkitehdeille, kirjailijoille ja säveltäjille." (linkki)

Pyhä Tapani, Eino Leino, loput linkissä.

Herran mies on Tapani.
Hän tahtoo kansan nostaa.
Ei hän Pumaa puolusta,
mut myöskään ei Kolfrostaa.

Ritar' on hän ristipuun.
On Vienan suussa luoto.
Luodon päässä kuusten all'
on kivillä kirkon muoto.



Hector - Herra Mirandos http://www.youtube.com/watch?v=VPlRIwGW4zE
http://213.143.184.82/kirjasto/einoleino/index.htm
http://www.juminkeko.fi/viena/

Tänään onkin runollista ´tuotosta´, ja sehän on upeaa luettavaa. Kiitosta vaan " meille" jokaiselle :))
laitetaan fiininpää musaakin :) Monica Groop laulaa,

http://www.youtube.com/watch?v=EJvlcawn_-s

http://www.youtube.com/watch?v=D_sJ77gGmsQ

Esittäjänä Elina Salo, levytysvuosi 1979.

Poika nimeltä Päivi, Gösta Sundqvist: http://www.youtube.com/watch?v=nR5SIgtcXY4

syntymäpivä sankaria: http://www.youtube.com/watch?v=wsWny6nOqqE&translated=1

http://www.youtube.com/watch?v=wsWny6nOqqE&translated=1
Ritva Oksanen s.1939
Demis Roussos s.1946

Päivi on suomalainen naisen etunimi, jonka nimipäivää vietetään 16. kesäkuuta. Päivi-nimen esimuoto on suomen kielen päivä-sana. Nimi hyväksyttiin etunimenä almanakkaan vuonna 1950 Salama-nimen tilalle (Päivikki oli päässyt nimipäiväluetteloon jo vuonna 1929; sillä oli nimipäivä 30. kesäkuuta). Ortodoksisessa kalenterissa ei Päiviä ole. Väestörekisterikeskuksen mukaan Päivi-nimen saaneita on kaikkiaan 36 113. Määrä on samaa suuruusluokkaa kuin Kokkolan kaupungin nykyinen asukasluku.

Ensimmäinen Päivi kastettiin vuonna 1901. Suosituimmillaan nimi oli vuonna 1958, jolloin Päivejä syntyi 2 130 – miltei kuusi päivässä ympäri vuoden. Vuonna 1969 Päivi oli suosituin nimi alle 10-vuotiaiden tyttöjen keskuudessa ja aivan kärkijoukossa vielä seuraavallakin vuosikymmenellä. Vuonna 1983 Päivejä syntyi enää vain runsas yksi päivää kohden.

Harvinaisena etunimenä on Päivin ohella käytössä myös Päivä, joka on almanakassa samalla päivällä, 16. kesäkuuta, mutta nimi on annettu vain 36 henkilölle, joista kaksi on miehiä.

Päivikki nimisiä yht. 10 598, miehiä neljä

Eugen.....................1730

Eugenia....................573.

Aurinkoista päivää myös palstalaisille :))

Päivi Istala (s. 31. maaliskuuta 1947 Imatra) on toiminut toimittajana Yleisradiossa vuodesta 1967 alkaen. Hän valmistui dramaturgiksi Teatterikoulun korkeakouluosastosta vuonna 1971 ja on toiminut Kemin kaupunginteatterin ohjaajana vuosina 1975–1981. Hänelle on myönnetty mm. valtion tiedonjulkistamispalkinto, Hella-palkinto ja Naisen teko-kunniamaininta.

Istalan toimittamia ohjelmia

Silmäneula
Ristivetoa
Naisten tunti
Moninainen
Naisten ilta
Villit vuodet - suuret luokat
Kahden ensimmäisen ohjelman tunnussävelenä käytettiin perulaisen Los Incas -yhtyeen sävelmää Munahuanqui, joka herätti erityistä ihastusta ja sai monet kuuntelemaan ohjelmia.



Päivi Akonpelto (s.1967) on suomalainen näyttelijä. Hänellä on kaksi lasta.
Rooleja mm. Parhaat vuodet (2003) - Kristiina Simanen,
Säädyllinen murhenäytelmä (1998) - Elisabeth,
Sänky (2003) - Toimittaja.
(wiki)

Päivikki Palosaari on jo pitkään ollut Lapissa ravintola-alan yrittäjänä. Wanhan Hullun Poron hän hankki jo 1988.
::::::::::::::::::::::::::
Päivikin satu

"Päivikki oli löytölapsi. Kasvatusisä oli löytänyt hänet tien varresta pienestä vasusta. Tyttö oli silloin ollut pieni vauva. Säälini heräsi heti kun luin, että hänellä oli laiska sisarpuoli Pirkko, Päivikin piti tehdä kaikki mökin askareet. Hän pääsi nukkumaan vasta sitten kun oli tehnyt kaikki työt. Omalle tyttärelleen kasvatusäiti ei teettänyt mitään. Tässä toistuu Tuhkimon tarina." (linkki)
::::::::::::::::::::::::::
Johanna Iivanainen: Päivä vain ja hetki kerrallansa http://satumaa.yle.fi/video/2143
(henkikökohtaisesti pidän valtavasti Iivanaisen hienosta äänestä)

http://www.kemi.fi/rinki/paivikinsatu.html

Päivi von Hertzen on suomalainen tanssija ja koreografi. Hänen merkittävämpiä koreografioitaan on Big Boss ( 1987 ). von Hertzen on tanssinut mm. Hurjaruuthissa ja Tanssistudiossa.
Rollossa hän on myös ohjannut Rock´n Rollon ( 1985 ).



Päivi Kankaro eli Bääbs on helsinkiläinen laulaja. Yhtyeen nimi on TV-Resistori.



http://www.youtube.com/watch?v=yAr5CX0P8zM
Päivi hänkin.

Päivi Kautto-Niemi on suomalainen iskelmälaulaja. Päivi on koulutukseltaan kasvatustieteiden maisteri J:kylän Yliopistosta. Hänen laulajaura alkoi TV2:n Hiltuset-ohjelmasta. Hiltuset yhtyeen jäsenenä hän esiintyi monissa " Laulunsekainen soittotunti " -nimisessä ohjelmassa.
Päivi on julkaissut yhdeksän albumia, viimeisin on Alla kesätaivaan ( 2009 ). Ääninäytettä videolla :))

http://www.youtube.com/watch?v=9abElCbeuh8

Päivi Tuulikki Tapola (s. 8. lokakuuta 1953, Helsinki) on suomalainen kirjailija. Hän asuu Helsingin Oulunkylässä. Hänen vanhempansa ovat rehtori Tuomas Tapola ja opettaja Tuulikki Schreck. Aviopuoliso Mika Lavonen ja tytär Minta Lavonen. Hänen sisarensa Katri Tapola on myös kirjailija. Päivi Tapola on toiminut myös lehtikirjoittajana ja kirjoittanut yli 200 esseetä, novellia, kolumnia, lehtiartikkelia ja haastattelua eri julkaisuihin, muun muassa Helsingin Sanomat, Kanava, Nuori Voima, Suomen Kuvalehti, Ilta-Sanomat, Kotiliesi, Me Naiset, Kaks’Plus, Demi, Aamulehti, Uusi Nainen ja Sunnuntaisuomalainen. Tapola on toiminut Uusi Nainen -lehden vakituisena avustajana vuosina 1985–2000.

Yhteistyössä filosofi Sara Heinämaan kanssa syntyneissä teoksissa sekä omassa esseekokoelmassaan Tapola on keskittynyt naiskirjallisuuden perinteen esiintuomiseen. Päivi Tapolan teoksia on saatavana myös äänikirjoina.

Naiskirjallisuuden lisäksi Tapola on käsitellyt henkilöhistorian ohella Suomen poliittista ja valtiollista historiaa sekä sotahistoriaa kirjoittamassaan isoisänsä elämäkerrassa Ajan paino – Jalkaväenkenraali K. A. Tapolan elämä sekä teoksessaan Kenraalien kirjeet. ( wiki )

Eugenia voi viitata eri asioihin

eugeniikka, rotuhygienia
Eugenia, kasvisuku
Eugenia, naisen nimi
45 Eugenia, asteroidi
( wiki )

Eugen Terttula (5. kesäkuuta 1926 Uusikirkko – 25. helmikuuta 1988 Helsinki) oli suomalainen teatterinjohtaja, teatteriohjaaja, dramaturgi sekä teatteri- ja elokuvakriitikko. Terttula ohjasi uransa aikana 79 näytelmää ja hänet tunnettiin erityisesti Bertolt Brechtin näytelmien ohjaajana.

Terttula oli Tampereen Työväenteatterin johtajana 1964–1968. Hänen aikanaan perustettiin teatterin yhteyteen Kellariteatteri 1965. Tampereen kauden jälkeen Terttula oli Helsingin kaupunginteatterin teatterinjohtajana 1968–1970 ja taiteellisena johtajana 1970–1974.

Terttula toimi Suomen Sosialidemokraatin teatteri- ja elokuvakriitikkona. Vuonna 1951 hän teilasi Rovaniemen markkinoilla -elokuvan tunnetulla Törky on törkyä -arvostelullaan. Terttula sai Pro Finlandia-mitalin 1973. ( wiki )

Hyvän yön musiikkina Päivi Lepistö esittää Yö (n) perhonen, en muista kummin jommin :))

http://www.youtube.com/watch?v=2X9oBb1PDkA

Nimitiedoilla tavanmukaan aloitan :)) Väestörek. kertoo;

Urho nimisiä yht. 11 938
Birger ................4 502
Börje..................2 759
Germund.................22

Pyhän Urhon päivää vietetään Seinäjoella ( viimeksi 16.3.2010 )

Päivää on ryhdytty viettämään aluksi amerikansuomalaisten keskuudessa Virginian Minnesotassa. Historia juontaa 1950-luvulle.

Seinäjoen Peräseinäjoella vietetään tänään tiistaina Pyhän Urhon päivää. Urhon päivää juhlitaan Hakalan talossa musiikin ja ruuan merkeissä.

Päivän alkuperä on viidenkymmenen vuoden takaa. Päivän vieton aloittivat amerikansuomalaiset Virginian Minnesotassa vuonna 1956.

Juhlan kohteena oli suomalaisten oma suojelupyhimys, joka sai nimekseen St. Urho. Nimi lienee peruja tuolloin Suomen presidenttinä olleesta Urho Kekkosesta.

YLE Pohjanmaa

kesäisen aurinkoisia! Ei ole kovinkaan lämmin, mutta aurinko piristää. Jalkapalloa olen katsellut monena iltana, ainakin toisella silmällä, ja kuunnellut kummallakin korvalla. :))

Birger-jaarli

"Birger Maununpoika (Birger Magnusson Loudspeaker.svg kuuntele ääntämys?) (n. 1200 – 21. lokakuuta 1266) tunnetaan paremmin nimellä Birger-jaarli. Birgeristä tuli Ruotsin jaarli vuonna 1248.

Birger Magnusson kuului mahtavaan Bjälbo-sukuun (joista käytetään myös nimitystä Folkunga-suku). Hän meni naimisiin kuningas Eerik Eerikinpojan siskon Ingeborgin kanssa vuonna 1237. Eerikin kuoltua vuonna 1250 ilman perillistä Birgerin vanhin poika Valdemar valittiin kuninkaaksi. Koska Valdemar oli tässä vaiheessa vielä lapsi, Birger hallitsi maata hänen nimissään kuolemaansa asti. Birgerillä oli lisäksi kaksi muuta lasta, Maunu Ladonlukko ja Pentti (Bengt), josta tuli ensimmäinen Suomen herttua." (linkki)

Birger Jaarlin linna, kirjoittanut Antti Törneroos 1835–1896.............(Wikiaineisto), jatkuu linkissä

Jo luonto, kuljettua kesä-illan,
Yövaipan ylleen oli heittänyt,
Ja liepeellänsä Hämeenlinnan sillan
Himmeesen varjohon jo peittänyt.
Siell’ yksin seisoin, silloin nuorukainen,
Seuduilla näillä vieras, matkalainen.

Kun katselin siell’ luonnon ihanuutta,
Outoihin vaivuin ajatuksihin,
Hempeetä kesäyön mä hiljaisuutta
Sydämmin ihaelin sykkivin.
Siell’ oli näky mitä ihaninta,
Maa tyyni oli, tyyni järven pinta.

Urho Jokinen ( 1924 - 1996 ) oli Tiedonantajan päätoimittaja ja kommunistinen teoreetikko.
Hänen kirjallinen ilmaisutapansa ei ollut kohteliaimmasta päästä, eikä hän kaihtanut kärkkäitä sanontoja.

Urho Kujala ( s.1957 ) on suomalainen entinen suunnistaja, joka oli tuomassa Suomelle MM-pronssia suunnistus viestissä 1978, ja voittamassa Tiomila-viestiä 1982. (wiki)


Ja sitten se Lauri Pohjanpään:ja
Maailman meno

Sivutuulessa poikaansa retuuttaa kantaa
varis lahden poikki päin vastarantaa.

"Sitä varia, ihan väsyttää alkaa"
varis sanoo "jo vanhaa siipeä, jalkaa

Kun vanhenen pian, alan kangistua,
kai kannat sa mua, kuin minä nyt sua ?"

- "En", vastaa poika, "sun jäädä anna"
- "Ketä kannat sitten?" - "Ma poikaani kannan"

Varis huokaa harmaille aatoksille:
"se on maailman meno, minkäs sille."

(1917)

Jotenkaan en voinut olla koklaamatta, oli niin kohallaan :)) - ja todellakin tätäpäivää!

Nimipäivä Onnittelut juhlijoille. Nimipäiväilaston mukaan Tapio etunimiä on yhteensä 135 479, naisia 4,
Ingolf nimisiä yht. 112.

Tapio on suomalainen miehen etunimi. Nimi Tapio johtuu muinaissuomalaisesta metsän jumala Tapiosta.
Tapio on myös sukunimi, jota käyttää 3 315 suomalaista .
Tapioiden ( kuten Tapanienkin ) lempinimi on usein Tapsa.

Tunnettuja henkilöitä, joilla Tapio sukunimenä
Eero Tapio, suomalainen painin maailmanmestari
Irma Tapio, suomalainen laulaja
Janne Tapio, suomalainen moottorikelkkailija
Kari Tapio, suomalainen iskelmälaulaja
Nina Tapio, suomalainen laulaja, näyttelijä ja muusikko
(wiki)

Tapio Mikael Liinoja (s. 8. marraskuuta 1954 Vampula) on suomalainen näyttelijä, laulaja ja sanoittaja. Hänen näyttelijänuransa alkoi KOM-teatterissa vuonna 1982 näytelmässä Betoniyö. KOM-teatterista hän siirtyi Vaasan kaupunginteatteriin ja on vieraillut sekä Kokoteatterissa että Espoon kaupunginteatterissa. Hän on näytellyt monissa televisiosarjoissa, muun muassa Raid, Elämän suola ja Hyvien ihmisten kylä. Hän on näytellyt myös muun muassa elokuvissa Kummeli Kultakuume, Kulkuri ja Joutsen, Kummelin Jackpot ja Kaksipäisen kotkan varjossa.

Liinoja oli yksi Lapinlahden Linnut -yhtyeen perustajajäsenistä ja kuului yhtyeeseen vuosina 1983–1994, sekä jälleen vuodesta 2006. Hän näytteli Lapinlahden Lintujen televisiosarjoissa Seitsemän Kuolemansyntiä (1988), Maailman kahdeksan ihmettä (1990), Kuudesti laukeava (1992) ja Lapinlahden Linnut -Show (1993) sekä Lintujen ”comeback”-jaksossa Muuttuuko ihminen (2006). Vuonna 2002 Liinojalta ilmestyi sooloalbumi Näin kuvittelen sinut ja vuonna 2006 novellikokoelma Raapaisuja. Kitaristi Esa Pulliaisen kanssa Liinoja teki myös niin sanotun ”kirjallisen äänilevyn” nimeltä Vampula Pop Vol. 1, joka julkaistiin alkuvuodesta 2009. Se saa vuonna 2010 jatkoa. Teoksissa Liinoja lukee kirjoittamaansa tarinaa Vampulan tapahtumista, Pulliaisen soittaessa taustalla suomalaisia ikivihreitä. Liinoja ja Pulliainen toteuttivat samalla kaavalla myös Vampulan joulu -nimisen kuunnelman Radio Suomelle. Ohjelma esitettiin joulupäivänä 2009.

Liinoja on toiminut sekä Jari Tervon että Tommy Tabermannin tilalla kapteenina YLE TV1:n Uutisvuoto-ohjelmassa sekä toimi yhden jakson verran ohjelman vaihtuvana kapteenina toukokuussa 2007.

Liinoja osallistui nuoruudessaan vuoden 1979 eduskuntavaaleihin. Kokoomuksen Nuorten Liiton tukema satakuntalainen päätoimittaja ja opiskelija Liinoja sai vaaleissa 1 269 ääntä, mikä oli ennakko-odotuksiin ja vaalirahoitukseen nähden hyvä tulos. (wiki)

Itsellänikin on jopa Tapio niminen serkku-poika. "Poika", minua nuorempi, siis ikuinen poika minulle. :))

Kaj Tapio ”Tapsa” Rautavaara (8. maaliskuuta 1915 Pirkkala[1] – 25. syyskuuta 1979 Helsinki) oli laulaja, urheilija ja elokuvanäyttelijä.
Rautavaara voitti keihäänheiton kultamitalin Lontoon olympialaisissa vuonna 1948 tuloksella 69,77 metriä ja jousiammunnan maailmanmestaruuden joukkuekilpailussa 1958. Keihäänheitossa hän saavutti myös pronssia EM-kisoissa Oslossa 1946 tuloksella 66,40. Suomen mestaruuden Rautavaara voitti keihäänheitossa vuosina 1944–45 ja 1947–49 ja jousiammunnassa vuonna 1955. Hänen ennätyksensä keihäänheitossa on 75,47 vuodelta 1945[2].

Terveyskeskuksessa Rautavaaran vammoihin ei suhtauduttu vakavasti, vaan Rautavaara sai siteen päähänsä ja hänet passitettiin kotiin. Hän menehtyi seuraavana yönä aivoverenvuotoon kotonaan Helsingissä. Hänet on haudattu Malmin hautausmaalle, haudan osoite on 60-9-119.
Vuonna 1981 Helsingin Oulunkylään on perustettu Tapio Rautavaaran puisto. Oulunkylässä on myös vuonna 2000 hänelle omistettu Veikko Myllerin tekemä muistomerkki. Wikipedia

Tapio Rautavaara: Häävalssi http://www.youtube.com/watch?v=_-Mt98Sed0A

Tapio, metsän jumala, jo mainittukin.

Tapio on suomalainen muinainen metsän jumala tai haltija, myös metsän kuninkaaksi kutsuttu. Esikristillisellä kaudella Tapion katsottiin hallitsevan metsäistä valtakuntaansa Tapiolaa, jonka mukaan on myöhempinä aikoina nimetty paikkakuntia, mm. Espoon Tapiola. Tapion palvelusväkeä ovat Tapion piiat ja rengit eli Tapion väki. Nämä kaunistivat ja siivosivat metsää ja huolehtivat kasveista ja eläimistä. Tapion vaimo on kaunis Mielikki, metsän emäntä. Tapion tytär on ihastuttava Tellervo. Tapiolta pyydettiin metsästysonnea, sillä hän hallitsi riistaa. Tapiota tai hänen perhettään tai palvelijoitaan kuvaillaan yleensä ihmishahmoisiksi ja joko alastomiksi tai kauniisti pukeutuneiksi. Wikipedia

Kalevala

"Miesty, metsä, kostu, korpi,
taivu, ainoinen Tapio!
Saata miestä saarekselle,
sille kummulle kuleta,
jost' on saalis saatavana,
erän toimi tuotavana!

"Nyyrikki, Tapion poika,
mies puhas, punakypärä!
Veistä pilkut pitkin maita,
rastit vaaroihin rakenna,
jotta tunnen, tuhma, käyä,
äkkiouto, tien osoan
etsiessäni ereä,
antia anellessani!

Kiitti maarinalle ( taas ) aamunavauksesta ja 20 runoista, linkeistä. Ne ovat mieluisia. ´Näpytin kone´lähtee huoltoon ja toivottavasti pelaa kuin unelma, lauantai ehtoolla takaisin palattuaan.
Suljin galleriani , ihan vain varuiks´:)) siksi aikaa. Näppäilemisiin!



Tapio on metsän kuningas. Tapion puoleen käännyttiin etenkin suurriistaa pyydettäessä, kun jahti saattoi käydä vaaralliseksikin.

Mikael Agricola kirjoitti Tapiosta: Tapio metsäst pydhyxet soit, mikä tarkoittaa nykykielellistettynä: Tapio soi metsästä saaliin.

Tapiolle uhrattiin Tapion pöydän, maata myöten levittäytyneen kuusennäreen ääressä esimerkiksi osa pyyntikauden ensimmäistä saalista.

Mielikkiä rukoiltiin vaarattomampaa riistaa pyydettäessä. Mielikki on naispuolinen metsänhaltija, rukouksissa nimetty "Mielikki metsän emäntä." Metsä käsitettiin Tapion tuvaksi, jossa kotiväen roolit olivat vastaavat kuin ihmisillä. Metsän emäntänä Mielikillä ovat Tapion aitan avaimet hallussaan ja näinollen myös valta tarjota metsästäjälle saalista. Mielikin nimi juontuu onnea, osaa merkinneestä mielu-sanasta.
( Jumaltarusto )

Siiri on suomalaisversio skandinaavisesta nimestä Sigrid. Ruotsinkielessä nimi esiintyy kirjoitettuna Siri. Sigrid puolestaan juontaa muinaisnorjalaisesta nimestä Sigriör, joka muodostuu "voittoa" ja "kaunista" merkitsevistä sanoista. Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa oli rekisteröity 16064 Siiri-nimen saanutta henkilöä. Heistä yksi ennen vuotta 1900 syntynyt on mies. Lisäksi muodosa Siri on annettu 718 henkilölle, joista viisi on miestä. (Wiki)

Siiri Sinnemäki näytteli telkkarissa, Kotikadussa Tuuli Partasta. Siirin äiti on ministeri Anni Sinnemäki.

Siskojen kesken.............Eino Leino

»Niin suloinen ja hertas on
kyll' onnellinen lempi,
mut lempi vallan onneton
on sentään suloisempi.

Näät siin' on aina tenhoa
ja tuntehille uutta,
on toinen päivä toivoa
ja toinen toivotuutta.»

Tään Siiri kuuli siskoltaan
ja päätti tuota koittaa.
Mut turhaan! Kaikki poiat vaan
hän vangiksensa voittaa!
.

Siiri Saimi Angerkoski (omaa sukua Palmu, vuoteen 1904 Pelkonen) (21. elokuuta 1902 Oulu – 28. maaliskuuta 1971 Helsinki) oli suomalainen näyttelijä. Hän aloitti uransa teatterinäyttelijänä, mutta tuli tunnetuimmaksi Suomen Filmiteollisuuden kuukausipalkkaisena näyttelijänä vuosina 1938–1963. Yli sata elokuvaroolia tehnyt Angerkoski oli sukupolvensa ahkerimpia ja tunnetuimpia suomalaisia elokuvanäyttelijöitä. Wikipedia

Näyttelijä Siiri Angerkosken mittava ura sai päätöksensä tv-näytelmässä Aliisa. Sairauden laihduttama Angerkoski piirtää viimeisessä roolissaan koskettavan kuvan köyhän eläkeläisen arjesta.

Räväköistä elokuva- ja teatterirooleista tuttu Siiri Angerkoksi yllättää roolisuorituksensa erilaisuudella. Puupää-elokuvien puhetta pulppuava Justiina saa vastakohdan.

Tv-näytelmä Aliisa valmistui vuonna 1970, ja Angerkoski kuoli vuotta myöhemmin. Angerkoskelle myönnettiin pääroolista postuumisti Jussi-patsas vuonna 1971. Yle Elävä arkisto

http://fi.wikipedia.org/wiki/Siiri_Angerkoski
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=90&t=&a=5443
http://yle.fi/ikimuistoinen/angerkoski.html

Kovinhan olette 20 kanssa löytäneet näinkin niukoista varastoista tietoja! Hyvä te:))


Siiri ja Pinja


Leikkiä

Katseli pientä Siiriä

Siiri pyöri pientä piiriän

kantoi pientä viiriä

Pinja juoksutti Siiriä

Siiri heitti palloa

kohden Pinjan kalloa

Pinja juoksi ja hyppi

Siiriä housusta nyppi

Vihdoin tuli leikistä loppu

Siirillä kotiin hoppu

kun kotiin lähtö koitti.
( oma ryytimaa , ei muuta tietoa )

Etunimitilasto 14.6.2010 mukaan Into nimisiä on yhteensä 1 588,naisia 2
Inga yht. 4 011
Ingalill yht. 439

Into Koponen (s. Oulu) on suomalainen kitaristi ja säveltäjä, joka kuului Freud Marx Engels & Jung -yhtyeeseen vuosina 1999-2002. Koposen ensimmäinen yhtye oli Rio. Hän on tehnyt myös yhteistyötä monien suomalaisten artistien kanssa, joista mainittakoon mm. Jani Wickholm, Mikko Kuustonen, Viktor Klimenko, Nylon Beat ja Pate Mustajärvi. Koponen valmistui kitaransoitonopettajaksi Helsingin Pop & Jazz Konservatoriosta vuonna 2000, ja on toiminut opettajana Oulun Konservatoriossa vuodesta 2002. Hän on tehnyt opetustyötä 1990-luvun alusta saakka. Koponen on toiminut myös freelancer-muusikkona eri yhteyksissä tehden mm. teatteri- ja elokuvamusiikkia sekä radio- ja tv-mainoksia (wiki)

Onpa vaikeita nimiä. Kauan sain etsiä, ennenkuin löysin etsimäni. Muistelin jonkun missin , joskus aikoja sitten olleen Inga. Lopulta löytyi.
Inga-Britt Söderberg vuoden 1955 Miss Suomi, hän voitti samana vuonna myös Miss Eurooppa -kisat.

Into on suhteellisen harvinainen suomalaisen miehen etunimi.

Urheiluseuroja

* Kemin Into
* Pietarsaaren Into

Kuvitteellisia Intoja

* Kulta-Into Pii, Aku Ankka -sarjakuvan hahmo, Roope Ankan kilpailija
* Into Ankka, Aku Ankan serkkupoika, joka esiintyy sarjakuvissa harvoin.
(wiki)

Iloista Sunnuntaita, pilvipoutaa tällähetkellä joskin aurinko yrittää pilkistellä silloin tällöin:))

Armenialaiset Inga ja Anush Arshakyans, eli yleisemmin Inga & Anush muodostavat sisarduon, joka soittaa tyypillistä armenialaista musiikkia. Sisarukset ovat kummatkin käyneet S.Aslamazyan musiikkikoulua, A.Babajanyan musiikkiopistoa sekä Yerevan State musiikkikonservatorin jazz-laulu luokkaa Armeniassa.

Inga & Anush edustivat kotimaataan vuoden 2009 Euroviisuissa Moskovassa kappalellaan Jan Jan (tunnetaan myös nimellä Nor Par), joka tarkoittaa "Minun kultani". Semifinaalissa kuudentena esiintyneet siskokset pääsivät viidenneksi eniten ääniä saaneena jatkoon finaaliin. Finaalissa "Jan Jan" sai 92 pistettä sijoittuen kymmenennelle sijalle jättäen taakseen mm. Venäjän ja Ukrainan edustajat. Pelkästään tuomariäänien perusteella Armenia olisi jäänyt 15:nneksi. (wiki)

(Inga Carlson)

Katsele itseäsi rakastavasti,
lempeästi,
sielusi viisailla silmillä.

Sano itsellesi,
rakastan sinua,
juuri sellaisena kuin olen.

Rakastan sinua.

Ei ole ketään toista,
olen ainutlaatuinen,
ihmeellinen,
luomistyön tulos.
Jumalan kuva

minäkin.

Inga-Lill on perinteinen Porvoon saariston kaljaasi. Sen köli on laskettu vuonna 1947. Koko pituudeltaan alus on 34 m, leveydeltään 7 m ja syväydeltään 2,5 m.

Aikanaan m/aux Inga-Lill kuljetti toista sataa tonnia rahtia - halkoja, hiekkaa, kiveä, muuta rakennustavaraa ja saariston tuotteita - rannikon suuriin kaupunkeihin Suomenlahdella ja Itämerellä. (Oheinen linkki)

Rolandz-Inga-Lill http://www.youtube.com/watch?v=OtWCVI7vs0Y

http://www.saaristomaailma.fi/IngaLill.htm

Inga Achté (os. Raja)
(s. 1927)


Kirjailijanimet: Raja, Raja-Verkasalo, Achtè)


Nykyisin Helsingissä asuva Achté harrastaa teatteria, oopperaa, matkailua, kieliä, maalaamista, kirjoittamista, ammattiyhdistystoimintaa ja OAY:n, kielten opettajien yhdistyksessä sekä Lahden ranskalais-suomalaisen yhdistyksessä toimimista.
Inga Achtèlla on sijoituksia erilaisissa kirjoituskilpailuissa (mm. museoviraston, elokuvasäätiön, eri aikakausilehtien, koulujen kirjoituskilpailut)

Hän kertoo olevansa runoilija, muistelmakirjailija ja kaunokirjailija. Lisäksi hän on kirjoittanut mm. teatteri- ja kirjallisuusarvosteluja sekä matkakuvauksia. Runoja ja artikkeleita hän on kirjoittanut myös vieraskielisiin lehtiin mm. venäjäksi.
Viimeiset kahdeksan vuotta hän on toiminut taidemaalarina.

Inga Achtè on kuvannut Lahden kouluelämää Kannaksen Yhteiskoulussa ja Tiirismaan koulussa eri vuosikymmeninä. Hän on myös kirjoittanut novelleja ja runoja Lahdesta ja kuvannut eri kaupunginosien historiaa sekä Lahden kaupunginteatterin toimintaa.
Hän on osallistunut aktiivisesti eri yhdistysten toimintaan ja kirjoittanut niiden toiminnasta. Google)

http://www.youtube.com/watch?v=4DgO6Ttn7rU

Inga Sweden.....

On suomalainen runoilija, ( s.1945 ) hän on kirjoittanut runokokoelmia, proosaa ja näytelmiä.
Into on toiminut kääntäjänä yhysvaltalaisia beat-sukupolven kirjailijoita.

Runoilijana Markku Innon ensiteos oli Tuonela Rock vuonna 1971. Hän sai Eino Leino -palkinnon vuonna 2001.

Markku Into
Kuva: Sammakko

MÄRKÄÄN TAIVAASEEN SORMENIKO KASTAISIN?

en ylistä kevättä/
näin myöhään syksyllä/
vuodenajat huvenneet merkitysten myrkkyihin/
menettäneet sairaat satunsa/
savulehmät hallapollet/
telmineet pihan kuralle/
persikat valahtaneet portaille/
kaukomaat vaihtuneet lähikaipauksiin/
reikä reiäksi nähty/
pää pölkyltä pudonnut/
pölkyksi todettu

(Teoksesta Kummalta puolelta muna paistetaan, Sammakko 2008)

Ruotsalainen kirjailija. Teos: Energiavaras uuvuttaa ihmissuhteet (2007 ).

Onko lähipiirissäsi joku, joka saa sinut aina vaan selittämättömän väsyneeksi tai voimaan huonosti?On olemassa ihmisiä, jotka eivät kuuntele, mitä muut sanovat vaan pitävät omia asioitaan tärkeämpinä käyttäen yhteisen ajan vain niistä puhumiseen. Tällainen ihminen haluaa olla aina oikeassa ja hänen reaktionsa ja tunteensa ovat aina ykkössijalla. Hän saa läheisensä tuntemaan itsensä kerta toisensa jälkeen latistetuksi. Ingalill Roos antaa tällaiselle ihmiselle nimen energiavaras. Hän voi olla melkeinpä kuka tahansa, vaikkapa puoliso, ystävä tai työkaveri. Ja heitä on paljon.Kirjassa kuvataan energiavarkaan aiheuttamaa negatiivista käyttäytymistä sekä sitä, miten kukin voi itse alkaa panemaan rajoja ja sanomaan ei energiavarkaille. Se pyytää miettimään: Saanko saman, mitä annan? Osaanko suojella itseäni ja panna rajat? Olenko minä ihmissuhteissa ainoa kuunteleva osapuoli? Toivonko, että asiat muuttuisivat itsestään?Ingalill Roos on Göteborgin yliopistosta ja Göteborgin Psykoterapia-instituutista valmistunut psykoterapeutti ja sosionomi. ( Boogplus)