Pitipäs sattua. Olen ollut aviossa pitkään. Muutama vuosi sitten yhdellä työmatkalla haksahdin ukkomieheen. Tapailimme jonkin aikaa, mutta sitten järkeni voitti ja lopetin hulluttelut. (en kaipaa moraalisaarnoja tähän, tiedän kyllä että tein väärin). Elämäni on ollut nyt rauhallista perhe-elämää, vaikka tuo hairahdukseni on kummitellut mielessäni. (taisin retkahtaa häneen aika pahasti). Hän soitti minulle pari viikkoa sitten ja kertoi eronneensa n. vuosi sitten, ja pyysi minua lähtemään kanssaan loppuelämää viettämään.
Sydämeni alkoi laulaa, MUTTA tämä järki joka sanoo että älä ole hullu. Onko kukaan ollut samassa tilanteessa ja miten kävi?
Sydämeni alkoi laulaa, MUTTA tämä järki joka sanoo että älä ole hullu. Onko kukaan ollut samassa tilanteessa ja miten kävi?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kuuntele järjen, älä oletetun tunteen ääntä tässä asiassa. Ruoho näyttää aina olevan vihreämpää aidan toisella puolella,vaikkakaan niin ei taida usen ollakkaan. Muista että voit huonoilla päätöksilläsi pilata oman ja monen muun ihmisen elämän...