ensiviikolla ja eihän siinä mitään ihmeellistä ole, mutta mitä kun nämä serkut pohjoisesta pistetään junaan ja matka onkin helsinkiin taikka muuhun lähiökaupunkiin.
Maalla riittää tilaa jos kaupunkilainen sinne tupsahtaa, mutta jos pieneen kaupunkiasuntoon tullaan joukolla, alkaakin tila loppumaan ja entäs kun pitäisi niitä viedä lintsille tai korkeasaareen ynm. Matkaeväänä on pullo maitoa ja satanen euroina, ei sillä montaa viikkoa elä..espoossakaan.
Maalla riittää tilaa jos kaupunkilainen sinne tupsahtaa, mutta jos pieneen kaupunkiasuntoon tullaan joukolla, alkaakin tila loppumaan ja entäs kun pitäisi niitä viedä lintsille tai korkeasaareen ynm. Matkaeväänä on pullo maitoa ja satanen euroina, ei sillä montaa viikkoa elä..espoossakaan.
Vastaukset 64
Vanhimmat
ei yleensä peri maatilaa.
Mutta Stadissakin arvostetaan samoja asioita.
Traditioita.
Suvun lapsia on mukavaa juhlia, riittää tilaa tai ei.
Ja onhan se kivaa, varsinkin Pohojanmaalaiselle lapselle, nähdä jotain korkeampaa kuin Mustikkamättäät, niin kuin Stadikan tornin.
Tai sitten Pohjois-Karjalainen lapsi, ei iänikuista vaaran rinnettä, vaan betonista kiipeilyseinää.
meillä on aika iso suku tääl espoossa ja kyl jokanen perii aikamoiset hehtaarit.
Juhlimiset tähän kuulunut mitenkään, vaan että tullaan kesäksi sieltä maalta tänne. Pitäähän sitä olla duunissakin ja omissa kakruisakin on varmaan monilla pulma mihin ne laitetaan loman ajaksi. , saatikka että siinä vielä serkut pyörii jaloissa.
yleensä. Enkä puhunut espoonmaalaispelloista mitään.
Vaan Stadista.
taas kesällä aivan upeita ulkoilu- ja retkeilykohteita. Espoo ei ole vain pelkkää pelto-aluetta...;))) hmmm...myös museoita..ja teatteria....no niin edespäin..... Mutta, kyllä Espoollakin on tarjolla vaikka mitä. Usein läheltä myös löytyy...kunhan vaan vähän näkee vaivaa ja etsii...
Ai Östersundomistako kirjoitit?
lienee tarkoitettu Hatsalle;))) niin vastaan kyllä Stadilaisena sinulle että, minä kyllä VOISIN jos, vaan olisi mahdollisuus sitten tulevaisuudessa kun tuo alue rakennetaan vaikka muuttaakin sinne Össeen. Hyvin kaunista aluetta. Luonto-ihmisenä kun puut, ja metsät ja meri ovat erittäin tärkeä elementti edelleen.
Eilenkin tuli perheen kanssa lähdettyä tuonne Vihdin puolelle missä, Stadilla tällainen upea paikka missä voi ulkoilla ja retkeillä. Omistuksessa ollut tuolta 60-luvulta lähtien...tämä vanha kartano alue maineen ja metsineen..joka nyt luonnonsuojelu-aluetta. Mikäs siellä oli nuotiolla makkaroita käristellä ja nauttia kauniista luonnosta kuunnellen lintujen sirkutusta...;)) Vasta illalla myöhään maltoimme lähteä takaisin;))) Eikä tuonnekaan nyt aja kuin 30 min. Katselttiin että, hyvä mustikkasato taitaa tulla tänävuonna ja tuo alue kokonaisuudessaa todella laaja; erämaa järvineen)) Eli kyllähän täältä aina luontoon pääsee...jos, vain haluaa... Espoon puolella samoin upea Nuuksio ja myös Suvisaaristo sekä Porkkaniemessä sellainen todella iso ja kaunis alue...että, ei täällä tarvitse olla vain yhdessä paikassa;))) kesälläkään....tai pelkästään kanta-kaupungissa tai lähiössä...ja saariinhan pääsee myös.
Koko kesäksi kaupunkiin? Ei kai nyt sentään? Vanhemmat eivät siinä tapauksessa voi olla maanviljelijöitä, koska maatilallahan kesä on kaikkein kiireisintä aikaa, jolloin tarvitaan jokainen liikenevä käsipari auttamaan, tai ainakin tarvittiin ennen. Ehkä koneellistuminen on muuttanut viljan, juuresten, vihannesten ja marjojen viljelyä niin, ettei niissä enää tarvita apulaisia....
Keskiluokkaiset koulutetut vanhemmat taas lähettävät samalla tavalla kuin kaupunkilaiset lapsensa (ainakin vähän varttuneemmat) ulkomaille kieliä oppimaan tai jollekin hyödylliselle leirille. Taisi olla provo koko aloitus. Muutaman päivän ymmärrän ja hyväksyn, silloin kun siitä on etukäteen vanhempien kesken sovittu.
Muuan saksalainen kollega kyseli kerran suomalaisten kesälomista. Kuullessaan, että koululaisten loma on kaksi ja puoli kuukautta, mutta vanhempien vain kuukausi, hän ihmetteli silmät pyöreinä, mihin ne lapset loppuloman ajaksi laitetaan, kun vanhemmat ovat töissä. Siinä sitä onkin ihmettelemistä, niin kaupunkilaisella kuin toisen töissä olevilla maalaisillakin. Itse muistan pikkulikkana olleeni vuorotellen mummolassa ja isän sisaren luona, mutta koska sekä mummo että täti olivat tehdastyöläisiä, varmaan vierailuni osuivat heidän lomansa aikaan.
Älä höpötä, kyllä samanlainen "helsinkiläinen", kuten Sinäkin olet, saattaa periä maatiloja, metsiä jne., maalta.
väärän pointin.
Tarkoitin sillä että Helsinkiläinen perii tlaa, useimmat Stadilaiset eivät, koska sukunsa ovat kaupunkilaisia itsekin.
Ja ne juhlat pidetään siinä tilassa mikä on peritty. Yleisimmin kolme huonetta ja keittiö.
Ja homma toimii, tilanpuutteesta valittavat vain Stadiin muuttaneet heinähatut.
Enhän voinut tietää, että kaupunkilaisilla tarkoitat vain näitä "stadilaisia".
Minu mielestäni kaikkia heitä voidaa sanoa kaupunkilaisiksi, jotka asuvat kaupungissa ja jos en väärin muista kouluvuosiltani, niin muitakin kaupunkeja on, kuin Helsinki.
"Mutta Stadissakin arvostetaan samoja asioita. "
Siinä ei kaupunkilaisia mainittu.
Syntymäkuntanikin on ollut 20v. "kaupunki".
Joten "kaupunkilaisena" voisin jotain maata periäkin, mutta omakotitalon tontti oli vain 2200 neliötä.
Kuten huomaat, kaupunkeja on paljon, Stadeja vain yksi.
Kesäterveisin
H.
unohdit kyllä hyvin keskeisen pointin....Kaikki eivät täällä suinkaan peri asuntoja. On asuttu ehkä useammankin sukupolven ajan aina vuokralla. Täytyy toki sanoa että, tämä on muuttunut ja vanha ilmiö täälläkin. Nykyisin voidaan jo periä vanhempien asunto...mutta, snadi mutta.
Paljon on asioita muuttunut täälläkin. Sitten 50- ja 60-luvun. ;)
tsau:Friidu
Hmnnnn...siis tarkoittaako tää nyt sitä, jos eksyt Helsinkiin, niin sieltä on mahdollisuus päästä pois eli ulosmenoteitä löytyy.
oli tilanne ainakin silloin, kun oli lapsi. Kotini oli maalaistalo ja kapunkilaisserkut tulivat
moneksikin viikoksi maalle. Ja usein perässä seurasivat vanhempansakin lomiensa alettua.
Heinänteon aikaan heille tuli jostain syystä kiire kaupunkiin.
Itse pääsin kummisetäni perheen kanssa Helsingissä käymään, eikä yövytty missään sukulaisten
vastuksina.
mainitsinkin aloituksessani myös maalle meniät. Ei se ole mukavaa heillekkään jos koko suku tupsahtaa "vierailulle" väärään aikaan. No meillä tosin mentiin joukolla heinäntekoon vielä kun sitä heinää pelloilla kasvatettiin.
heinä kasvaa pelloilla vieläkin, ei ole paikka muuttunut =)
Joo, minäkin tarkoitin, ettei me itse menty kaupunkiin sukulaisia kiusaamaan.
Tyttäreni kyllä oli joka kesä kaupungissa sisareni luona ja molemmat osapuolet olivat
tyytyväisiä.
montako serkkua on tulossa ja paljonko on asumispinta-alaa? :) Kovin nuoria he eivät tietenkään voi olla jos omin nokkinensa junalla matkustavat, joten kait he siteen Lintsille ja Korkeasareenkin osaava omin nokkinsa mennä?
Ja sitä en usko alkuunkaan että matkaeväänä olisi pullo maitoa, kyllä meillä täällä maallakin tunnetaan pizzat ja limsat, energiajuomista puhumattakaan. ;)
nii`i ja montako petipaikkaa löytyy. Jopa alle kymmenvuotiaat osaavat tulla junalla helsinkiin päättärille joten ei se sitä tarkoita että sitten kauempaa osaavat (majapaikasta) mennä noihin nähtävyyksiä katselemaan. Pitää osata käyttää lauttaa taikka ratikkaa.
No toi pullo maitoa oli huuli. ;)
enää itkeä sukusiteiden löystymistä tai talkooväen puutetta jos ajatuskanta on tällainen.
Ei ne suvun lapset sieltä varmaan yllättäen tule, vaan jotain on sovittu ennekuin piltit on junaan laitettu.
Valittaja voi vain syyttää itseään, jos on suostunut suvun tuloon.
Ja jos sitä rahaa on annettu mukaan riittämätön määrä, sillä varmaankin käydään vain mäkkärillä ja unohdetaan ne lintsit kokonaan.
Tietysti olisi ollut viisasta ja ennakoivaa ilmoittaa vanhemmille minkälaiseen hintasoon kannattaa varustautua.
Mutta onhan se tosiaan, inhottavaa puuhaa, olla tekemisissä oman sukunsa kanssa.
Kehoittaisin aloittajaa kirjoittamaan pontevan vastineen vaikkapa Helsingin sanomiin, kai ne julkaisevat espoolaisenkin kannaoton?
Oikein minulla käy sääliksi aloittajaa, tuollainen risti ja taidanpa rukoilla illalla hänen puolestaan.
Täytyy kyllä todeta lastenkin puolesta.
Lähiökaupungit on aika kamalia paikkoja.Ei sinnelapsetkaan mielellään mene
ollut omista taikka yleensä meidän suvun serkuista, kunhan kuuntelin muitten juttuja.
missään väitettykään että teidän suvusta puhuttiin
Haluan nyt sivistystä itselleni eli kerro mulle kaupunki Suomesta, jossa ei olisi lähiöitä?
Asuimme itse 12 vuotta peräti Itä-Helsingissä. Mikä sen ihanampi paikka lapsille...oli. Kesäisin oma uimaranta 5 min. päässä. Siellä kaupunki järjestää joka kesä tällaiseen Kesätoiminnan vanhaan isoon kesähuvilaan joka on kunnostettu. Aikanaan tuo huvila ollut yksityinen.. Tuo kesäpassi nyt montaa euroa ei maksa. Sillä passilla lapset pääsevät kanooteilla ja tällaisilla vesipolkuveneillä siihen lahteen kokeilemaan ei tarvitse omia välineitä..ja kaupunki täällä huvilassa järjestää tekemistä lapsille ohjaajien kanssa on puusepän kerhoa ja muuta. Usein myös siinä rannalla on grillijuttu missä paistavat lettuja joita sitten lapset ja lapsenmieliset saavat ostaa pientä maksua vastaan.....samalla alueella myös asukkaille oma avogrilli missä ihmiset usein istuvat iltaa ja grillaavat omia eväitään....kaupunki tuo puut paikalle. Ja kahvila jota nuoret pitäävät yllä...pienessä punaisessa tuvassa näin työllistetään myös nuoria kesätöihin.....Kaksi uimarantaa missä pulikoida...Hyvin suosittu alue....Vähän matkan päässä sitten tällainen maksullinen tenniskenttä sekä ihastuttava rantaravintola jonka omistajat ovat kunnostaneet...sellainen vanhan-ajan puinen valkoinen pitsihuvila...kesäisin varsin suosittu kohtaamispaikka myös alueen asukkaille... Eli eivät ne lähiöt aina ole pelkästään sellaisia negatiivisia paikkoja;)) suinkaan....riippuu lähiöstä....ja miten sitä aluetta on kehitetty.
Täällä alueella asuu todella monia eri kansalaisuuksia....jos, missä niin täällä kesärannassa myös tutustuu muihinkin kun suomenkielisiin ihmisiin....miten sen nyt elämän ottaa...;))) Ottaa voi niinkin kuin avoimimmin mielin...
.
Kuuskytluvulla meille työnnettiin aina kaupunkilaiserkku lihomaan koko kesäksi. Aina joku kaveri mukana. Navettaan niitä ei voinut laittaa, tekivät kyllä vähän heinätöitä. Olihan niistä seuraa, mutta ruokapöydässä ne kyllä oli aina. Vanhemmiten se sitten tuli "kylään" ja varasteli lähtiissään aina jotakin. Viimmeksi se kävi isommalla remmillä, ei ne meiltä vieneet mitään, mutta lähtiissään varastivat Shellin takaa auton täyteen tyhjiä kaljakoreja.
se nälkä lapselle vaikka ei töitä tekisi.
toistepäin. 60-luvulla serkut tulivat meille tänne Stadiin. Kesäduuniin kukin. Ei siellä maalla ollut silloinkaan juuri nuorille töitä tarjolla. Pieni asunto meilläkin. 2h kk. ja parveke ja porukkaa 6 henkeä omasta takaa. Mutta kyllä ne aina sopi olkkarissa nukkumaan. Sen muistan hyvin kun serkkupojat olivat meitä vanhempia ja niillä oli tietysti sitten tyttöystäviä täällä myös ja joka kesä aina uusi;))) Vitsi eihän ne koskaan joutaneet aamuisin sitä olohuoneen sohvaan laittamaan kasaan. Niin meikäläinen sai kyllä hyvin siitä aina tippiä kun petasi kundien puolesta niin niiden pedit. Mukavia muistoja näistä serkuistani muutenkin. Olivat kukin vuorollaan ja tietysti meillä. Eihän siitä kesätienistä muuten olisi jäänyt heille mitään jos, olisivat maksaneet vuokraa jollekin. Mekin sitten oltiin niillä aika usein vastavuoroisesti kun vanhemmillani oli kesäloma. No, tilat ehkä hieman suuremmat taas heillä että, hyvin mahduttiin..;)) Itse olin 60-luvulla vielä ihan baby. Mutta, nyt muistan tuonkin hyvin kun tuosta puhetta...serkuista. Eipä näitä tapaa..kuin joskus sukukokouksissa...ja voisi kyllä sanoja että, harvoin..Kuitenkin sitä aina muistaa omat serkkunsa jotenkin aina vaan nuorina miehinä ;)) jostain kumman syystä...
Meillä kyllä suvussa on tapana etukäteen sopia ennen matkustamista toistemme luokse maalle tai kaupunkiin.
Joka kesä muutama sukulaislapsi on seuranamme täällä maalla, ihan omasta halustamme heitä täällä pidämme, emmekä itke kuluista mitä järjestelyistä syntyy.
Omia lapsiamme emme ole itsekseen kaupunkiin lähetelleet, huvireissut teemme koko perheen voimin, ja hotelleissa yövymme. Siinälä olet oikeassa, ne kaupunkiasunnot ovat aikamoisia koppeja, ei niissä tilavasti asumaan tottuneet oikein osaa edes tilapäispeteissä nukkua.
Lauantaina taas on isot ruuhkat tännepäin, kun koululaiset virtaa kesälaitumille. Helpottaa ne teidän aamuruuhkatkin ja voimme kaikki nauttia kesästä :D
vaan joillakin. Sehän nimenomaan on hienoa jos voi ottaa kotiinsa ylimääräisiä eikä sitten voivotella muille kun taas ne tulee.
Kuumia ja hikisiä nämä asunnot todellakin on. Eikä paljoa auta vaikka kaikki luukut on auki.
Juuu, pääkaupunki hiljenee ainakin viimeistään heinäkuussa.
asennetta myös isäntäväeltä. Meillä joskus, tämä asunto täynnä. Eihän sitä voi majoittaa nuoria muuta kuin lattioille patjoille nukkumaan;)) Ja kysymys ihan omasta väestä. Nitta oikein tuolla kirjoitti kun asunnot kuitenkin snadeja..niin kyllä siihen pitää asennoitua rennosti..silloin...jos, pitkään näin joutuu asumaan ja majoittamaan...mutta, toisaalta se ihan mukavaa ja kuitenkin aina väliaikaista.
Itse aina tottunut siihen ettei sitä tilaa nyt liikaa juuri ole koskaan ollut. Varmaan tuntuisi kovin oudolta jos, olisi;))) Eksyisin...varmasti jos, huoneita olisi enemmän. Tai ihmettelisin missä kaikki ovat?;))) Kun eivät ole kylki kyljessä...;)))
kylkikyljestä mieleen, kun asuimme kolmistaan yksiössä ja saimme suuremman kämpän, niin löydättekö te toisianne sit siellä. Sanoin että hankin kompassin ja laitetaan narut huoneesta huoneeseen, niin eiköhän kaikki löydy. ;)
elämässä kerran sellainen tilanne. Että, kun todella olisimme tarvineet sitä tilaa. Niin asuimme Valkassa todella snadissa asunnossa, tyttö kirjoitti silloin yliopillaaksi..ja nukkui keittiössä. Olkkarissa sitten pieni vauva meidän kanssamme;)) Ei kenelläkään sitä omaa tilaa liiaksi. Isoja asuntoja vaan ei ollut tarjolla silloin. Muistan kuinka yhdelle asuntotarkastajalle yritin sitten kertoa että, saisimme isomman asunnon, vastaus oli sellainen että, on teillä tässä 11 m2 per henkilö. Sitten kun emme enää olisi tarvineet isompaa asuntoa jäin kahdestaan kundin kanssa 3 h. k. Nyt meillä jälleen 3h k. Eikä tilaa todella liikaa. Kundi kun tuosta lähtee., niin pienempään en suostu enää vaihtamaan...Täälläkin kun kaikki himassa käymässä yhtäaikaa nyt niin yhtään ylimääräistä neliötä ei ole...;))) ja viihtyväthän ne ruokapatojen ääressä ne meidänkin kundit.....mielellään...;))) aina...
normaalien ihmisten sosiaaliset suhteet lähimpiin ystäviin ja sukulaisiin kadota.Ei köyhyys mikään sairaus ole, mutta onhan se melkoinen häpeä.
on aloituksen kanssa tekemistä?
Huomenta vaan täältä touhujen keskeltä.
Minustakaan vastauksesi ei oikein liittynyt aloitukseen.
En kuitenkaan ala takertuilemaan siihen, vaan aivan toiseen asiaan.
Kirjoitit: "Ei köyhyys mikään sairaus ole, mutta onhan se melkoinen häpeä."
Jos itse olet tätä mieltä, niin Millä tavalla olet tullut tuohon tulokseen?
Ennen kuin lähden tuonne hommeleihin huitelemaan, niin pistän tähän iloksemme Helli Kaikkosen kirjoittaman mukavan aforismin.
-Paljonko kilo viisautta maksaa?
-Saisinko puoli kiloa hymyä.
-Antakaa minulle kaksi kiloa ystävällisiä sanoja ja kuusi grammaa huumoria.
Jos minä olisin ostoksilla, niin ostaisin himpun verran enempi huumoria, kuin vain kuus grammaa, minusta se on aika pieni läjä huumoria, jos yhteen kasaan tälläis.
on minusta kyllä myös sosiaalinen ongelma silloinkuin se rajoittaa ihmisen tekemistä ja yhteydenpitoa muihin ihmisiin ja vaikuttaa ihmissuhteisiin.. Useihan silloin on kysymys pelkästään rahasta ja mahdolllisuuksista. Eri asia sitten jos, köyhyyttä mitataan jotenkin filosofiselta kannalta. Samaa mieltä siinä että, raha ei tuo ihmiselle varsinaista rikkautta jos ihminen on muuten onneton...Eli onnea et, saa rahalla...mutta, raha sinänsä helpottaa kyllä elämämistä ja lisää valinnanmahdollisuuksia. Välttämätön juttu kuitenkin jokaiselle.
Uskoisin asian olevan niin kuitenkin...että, jos, ihminen laitetaan valitsemaan kahdesta tilasta köyhyys tai turvattu ja kohtuullinen toimeentulo...hän valitseee jälkimmäisen. Mikä sitten on kohtuutta ja mikä liikaa...nämä vain mittareita millä mitaan kulloinkin jotain elintasoa. Tänäpäivänä kuitenkin elintasomme on keskimäärin kuitenkin aika korkea...joten missä menee luku millä mitataan...köyhyyttä...hmmm...viisas ken osaa vastata lähellekään....onko se vain vällttämätön jokapäiväinen toimeentulo vai ripaus ehkä jotain tavallista ylellisyyttä silloin tällöin...sitähän ei köyhyydessä juuri ole..joten loppumäätelmänä itse näkisin myös köyhyyden rajoittavan ihmissuhteita ja valintoja.
Toivon mukaan tätä ei lueta nyt niin että, tämä taas antaisi syyn leimaantumiseen;))) En kirjoita itsestäni enkä perheestäni...Vaan käsitteestä mitä köyhyys on....ehkä. Minusta kuitenkin aina yhteiskunnallinen ongelma...johon olisi syytä puuttua..ja jota tulisi jollain tavoin myös pyrkiä hoitamaan....
epäilemään että sinulta loppuvat rahat maalaisserkkujen lintsille ja korkeasaareen viemiseen.
muutenkin annat itsestäsi köyhän, myös mieleltään, ihmisen vaikutelman.
olet palstan ehdottomasti kovin valittaja.
aina on joku asia huonosti tai jollain muulla paremmin kuin itselläsi ;(
sitten tarkoitetaan? Tulen toimeen tuloillani eikä velkaa ole. Kaikkea on mitä tällä hetkellä tarvitsenkin. Se ei taas tarkoita sitä että minun pitäisi elättää muita. Jos et huomannut niin aloituksessa ei missään vaiheessa puhuttu minun suvun serkuista jotka kaikki ovat täysi ikäisiä.
Kovasti kuitenkin valitat minun valittamisistani joten voisit tietenkin hypätä aloitukseni yli kun sellaisen palstalla näet. Hienoa kun osaat jopa tehdä minusta diaknoosinkin pelkkien kirjoitusten perusteella, joten tarkkaan seuraat sanomisiani.
Joten pämä viikko vielä. Kun muistelen omaa kouluaikaani, töitä tehtiin viimeiseen asti. Tänäkin aamuna tyttö tuumasi, että elokuvia katsotaan ja kirjat on palautettu. Harvoin on läksyjä ja ne on yleensä 10 min tehty. Kokeisiinkin prepataan koulussa monesti. Sitten kun peruskoulu loppuu joutuu tosipaikan eteen.
Mikähän tällaisen muutoksen on saanut aikaan. Itse kävin vanhan keskikoulun johon piti pyrkiä ja kyllä ainakin itse jouduin läksyjä lukemaan varsinkin kielissä ja lukuaineissa. Matikan kirjan yleensä läimäsin kiinni ja numerossa näkyi kun ei ollut tukiopetustakaan.
Opetusmetodeissa muutoksia. Ennen oli paljon ulkoa osattavaa. Historiassa pirusti päivämääriä, vuosilukuja jne. Kaikenmaailman matematiikan kaavat piti muistaa ulkoa. Hyvämuistisilla oli helpompaa, terävyys ei välttämättä auttanut, jos ei muistanut jotain kemian kaavaa oikein. Ja jälkikäteen ajateltuna, nippelitietoa jäi paljon, mutta historiakin auennut vasta jälkikäteen, siis näitä syy- seuraus asioita, sensellaista. Ne jäi keskikoulussa vähän heikolle pohjalle. Nyt kai yritetään saada nassikat tajuamaan asioita. Internetistä ja ties mistä kun löytää tarvittavat nippelit sekunneissa, ennen nippelitieto oli kirjaston lukusalissa kirkolla. Ja siellä tehtiin läksyjäkin, kunnon tietosanakirjat olivat kalliita, eikä niitä ollut kaikilla. Paitsi jokaisella "Tiedon portaat", josta ei ollut kerrassan mitään hyötyä kenellekään.
yksi koululainen on luokkaretkellä ulkomailla luokkansa kanssa.
Eikös se ole toisinki-päin kaupunkilaiset ryntää maalle, ja ei heillä ole eväänä mitään.
Ruoka- ja puhtaus annetaan talosta, eikä kukaan natise mistään.
Sukulaisuus on joillekkin ahdistavaa jos pienestä asunnosta joutuu sen patjan paikan muutamaksi yöksi antamaan.
Mutta maalle mahtuu ja ei tartte sitä maitopulloakaan tuoda tullessaan.
Asunnot maalla isompia yleensä, totta. Maito ja leipä haetaan kaupasta kuten kaupungissakin. On niitä saunoja kaupungeissakin. Ja maalla on tylsää kun koko talonväki on peltotöissä ja vieraantöissa aamusta iltaan. Tainnut mennä useampi vuoskymmen kun olet käynyt viimmeksi maatilalla?
sinulle maatilan-töistä tänäpäivänä.
Ei siellä pellolla enää riehuta koko pirttikaluston voimin, se on isäntä/emäntä ja koneet jotka jyllää työt tiloilla.
Ei edes heinänteko aikaan, heinät paalataan niihin traktorin muniin( ne valkoiset pallot pelloilla) ei siellä olla enää koko suvun voimin käsipeleillä.
Tuota kirjoitit etten ole käynyt maatilalla vuosikymmeniin, nauru pääsi, ei voi mitään.
Sen pitemmin kommentoimatta tietämystäsi, vieraile hyvä ihminen nykyajan maatilalla, yllätyt.
Olemaan useitakin maanviljelijöitä kavereina. Traktoreita pitkä rivi tai useampi sata lehmää. Hehtaarihallit trukkikuskeineen, pihat asfaltoitu, että rekat pääsee ajaan jne. Tilojen keskikoko on niinkin pieni, kuin 45 hehtaaria. Tässä mukana kaikki sivutoimiset pientilat. Vielä ei suomessa ole tuhannen viljelyhehtaarin raja mennyt rikki, mutta 700 meni jo. Ja karjatiloille rehu tulee muuten rekalla. Lehmät syö muutakin kuin heinää.
Pikkutilat häviää kiihtyvällä vauhdilla. Maalaisromantiikkaa ei ole, enenpi bisnestä ja konttorihommia.
sun muut vempeleet päälle.
Ei siellä paljon enää penskojen tarvitse tehdä kaverina.
Rehut menee automaateissa.
Lypsy hoituu automaattisesti, lehmä menee lypsettäväksi kun se itse haluaa.
vain suurimmissa ja vauraimmissa navetoissa.
Lypsyasemat.
Pihattoja ovat noin muutenkin, mutta koko on satoja nautoja.
Isännällä kaksi, kolme, neljä suurta traktoria.
Velalla saadaan suurimmat avustukset.
Mutta kaikilla tilallisilla ei oel asiat ihan noin hyvin.
Navetassa on max.30 lypsävää ja peltokin vain muutama kymmen hehtaaria.
Ei kaikki vedä suuria avustuksia jotka sallii toisen puolison olla joutilaana.
Sun esimerkit on etelästä, pohjoisen maatiloilla ei eletä noin loihakkaasti.
vaan tupsahtaa maalle ja maalainen on riesa kaupunki ihmiselle.
niinkin voi olla, mutta jos omille maille menee ei siinä kenelläkään pitäisi olla nokankoputtamista. Toinen juttuhan onkin sitten se, niinku alussa kerroin, kun tullaan kaupunkiin.
Sukurakkaus huipussaan, tulevat pilaamaan juhlasi ; ))
On se hyvä, että osaan organisoida upeita sukutapaamisia jonne kaikki ovat tervetulleita. Jokainen käyttää rahansa omiin tarkoituksiin ja minä tarjoan ylöspidon. Sillä ei niitä juhlia joka vuosi ole eikä serkutkaan alvariinsa kylässä ramppaa.
Koeta kestää onni yksillä kesä kaikilla.
Käsittääkseni kyse olikin koululaisista, jotka esim. jostain korvesta menevät pääkaupunkiseudulle sukuloimaan ja tarvitsevat opastajaa Linnanmäelle, Korkeasaareen jne., luonnollisesti myös yösijan.
ei ollut kyse mistään juhlista. Niin no jos korppiksella jotkut juhlat sitten kestävät monta viikkoa, annetaan se hänelle anteeksi.
Kukin käsittää omalla tavallaan. Lasten serkuthan ne oli nitallekin kylään pukkaamassa ja paniikkia aikaan saamassa.
Nykyään korven lapsosia viedään isolle kirkolle yleensä kouluretkille.
Kun lapseni kävivät koulumatkoilla töllistelemässä heltsinkiä asuminen oli koulun puoleata järjestetty johonkin kohtuu hintaiseen yöpymispaikkaan ruokailut samoin ja Linnamäelle ja korkeasaareen menivät omalla bussilla ja rannekkeet oli maksettu valmiiksi ja ope ne haki.
Olin mukana kun kuopus oli sellaisella retkellä, koululta pyydettiin perään katsojaksi.
Luonnollisesti minulla on omakohtaisia kokemuksia serkkujen luona majoittumisesta kuuskytluvun alussa ja silloin se oli normaali tapa. Ei enää nykyään ainakaan lapsieni kohdalla,
Mutta kun asun täällä korvessa en todellakaan tiedä helsinkiläisten majoitusongelmia jos sukulaiset pukkaa visiitille. Itse käytän Hotellimajoitusta jos sinne tupsahdan vaikka poikani asuukin siellä.
Vaan täällä korvessa on tilaa ja lihasoppaa kattilassa ja puu-uunileipää korissa ; )
Niin tuppaa olemaan suosittuja meikäläisen bileet vieraat viihtyvät tosi hyvin. Ei nyt ihan montaa viikkoa, mutta parhaimmillaan perjantaista maanantaihin ja tilaa löytyy ja kivaa on. Helkkarin iso uima-allaskin tuolla rannalla.
Ei teidän tarvitse nöyristellä eikä anteeksi antaa mokomaa olkoon näin ; ))))
mieleen että aloitus olisi ollut hypoteettinen, vai mikä se sana sitten onkin.
Päättelystä otteita Wikipediasta.
Jos haluat käyttää hienoja sanoja Wikipediasta on aina apua ; ))).
Päättely on ajattelua, joka tavallisesti etenee oletuksista johtopäätökseen. Usein päättelylle annetaan perusteluja.
Filosofian osa-aluetta, joka tutkii muodollisesti pätevää päättelyä, kutsutaan logiikaksi. Logiikan alueella perusteita, joista päättelyn johtopäätös johdetaan, kutsutaan premisseiksi.
Logiikka ei tutki, kuinka ihmiset päättelevät, vaan sitä, kuinka ihmisten tulisi päätellä, jos halutaan että päättely on pätevää. Pätevässä päättelyssä oletusten totuus antaa halutun varmuuden johtopäätöksen totuudesta. Jos perusteet tai päättelyn lähtökohdat ovat epätosia, ei johtopäätöksen totuudesta voi olla varmuutta, vaikka päättely olisi muodollisesti moitteetonta.
Perinteisesti päättely jaotellaan tekemällä ero dialektisen päättelyn, deduktiivisen päättelyn, induktiivisen päättelyn, hypoteettis-deduktiivisen päättelyn, analogiapäättelyn ja abduktiivisen päättelyn välille. Arkipäivässä ihmiset käyttävät erilaisia päättelytapoja usein tiedostamattaan.
no enpä edes jaksanut lukea sun hienoa esitelmääsi. Sori.
...ymmärrän sinua. Onko korven kakarat piankin jaloissasi pyörimässä?
että kyseinen nimimerkki menee heti puihin kun joku haluaa kanssaan keskustella.
Käy ynseäksi eikä jaksa asettua toisen asemaan
kanssa en viitsi jutella.
ei ole keskustelua, eikä omakehu.
Korpikirjailija puhui asiaa ja erusteli juttunsa hyvin.
Nittaminax vaan näykki ja löi luurin korvaan
Kannattaisi perustella omilla ajatuksilla, ei vain toisten Wikipediaan kirjoittamilla.
Wikipediahan ei muutenkaan ole mikään tieteellinen paikka, you see.
Vuonna kivi ja sakset, kun olin lapsi, meillä matka meni päinvastaiseen suuntaan.
Kun alkoi äidin 3-viikkoinen kesäloma, minä ja hän suuntasimme junalla maalle mummulaan. Äiti oli hankkinut omalle äidilleen runsaasti tuliaisia, joista mummolleni mieluisin oli jokakesäinen uusi pyhäpukukangas. Sinne kun mentiin, ei menty lorvia sorvaamaan, vaan äitini oli työjuhtana koko ajan. Minä sain vielä kuljieksia, antaa vasikoiden imeä sormeani, poimia kedon kukkasia, haaveilla kiikussa istuen, leikkiä serkkujeni kanssa kesäisessä, ihanassa auringonpaisteessa.
Toki välillä veivasin separaattoria, ja olin apuna, kun maitotonkkia vietiin tiepuoleen. Mutta, minulle aika oli pelkkää lomaa, äidilleni taisi olla hikistä työtä.
Mukava oli katsella mummon leivän ja nisuleetojen leipomista, loppulämpöön laitettiin kypsymään herkullista lihaa. Sunnuntaisin muistettiin pyhittää lepopäivä, silloin kyläiltiin lukemattomissa sukulaistaloissa.
Aika on muuttunut, taitaa olla harvoja ne lapset, joita enää kesäisin lähetellään maalle yksin sukuloimaan. Taitaa useammilla tosiaan olla matka kohti kaupunkia.
Jos meillä olisi lapsia, tuon ikäisiä, mehän emme heitä silmistämme päästäisi, eli ei olisi pelkoa, että he tulisivat kenenkään kaupunkilaisen rauhaa järkyttämään. Ja toisaalta myös, kun ei ole tapana saada mitään ilmaiseksi. :))
jos lapsukaisten suhde ruokaan on tällainen.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010060411806218_uu.shtml
Aika järkkyä. Kenenkähän kullannuput moisen älynväläyksen olivat keksineet???
en voi muuta sanoa. Aivan järkyttävää ja mä olen joskus vielä asunut ton koulun vieressä. Tarkoitan sitä että siellä on aiemminkin ollut ongelmia.