This is me

En tiiä tuleeko tää oikealle alueelle, mut on pakko purkaa jonnekki...oon 18 nuoren naisen alku ja elämäni on masentavaa...

Itsessäni mua ärsyttää ku luulen itsestäni liikoja. Ja arvostelen itseäni muihi ja masennun siitä. Joskus pidän itseäni saatanan rumana että oksettaa ja oon kateellinen näteille ja toivon et olisimpa noin kaunis. Aina kun katson peiliin, etsin virheitä mutta yritän ajatella positiivisesti. Kyllä mä joskus pidän itseäni nättinä, mutta kun otan kameralla kuvan niin siinähän se totuus näkyy...ruma. Ajattelen, mitenkähän muut näkee mut, semmosena jonka mä nään peilistä vai kameran näytöstä? Oon tosi herkkä ihminen ja muhun nuo ulkonäköpaineet on vaikuttannut suuresti. Kotonakin yritän laittaa hiukset nätiks ja selailen koko ajan peiliin, mut en pidä näkemästäni. Toivon koko ajan et olisin joku toinen. Vihaan elämääni, tuntuu ku mul ei ois elämää koulun ulkopuolel. Oon vaan kotona eikä kukaan ikinä pyyä mua minnekkään. Aina mä joudun järjestellä tapaamiset kavereitten kans. Miksei ne ikinä pyyä mua minnekkään? Tuntuu ku kukaan ei halua olla mun kans. En voi sille mitään et oon tällänen. Kuuntelen enemmän ku puhun. Ja aina tulee jotenki kiusallinen olo niitten kans...En vaa osaa olla niitten kans enään, ollaan varmaan kasvattu erilleen tai mää oon muuttunnu...

Mainoksis, tv:s ja kaupungil tulee tosi kauniita ihmisiä vastaan, ja yllätys yllätys mä oon kateellinen. En ees piä ihteäni naisen näkösenä vaan jotain sen väliltä. Ärsyttää nähä iloisia ihmisiä kavereitten kans ja mä oon vaa yksin.

Tekis mieli itkeä mut mitä seki hyödyttää...On ihan sama vaik mua ei olis olemas, ei kukaan ees tuu huomaamaan et oon poissa. Esim. olin yhen päivän pois koulust ja luokkalaiset oli vaa "aijaa etkö sää ollu koulus", tai jotain sinnepäin. Ku on ihana ilma aurinko paistaa, aattelen et muut pitää hauskaa ja mä vaa kökötän kotona itsesäälis. Tuun olemaan tosi yksinäinen ja maassa koko saakelin kesän, ku en kesätöitäkään saannu...

Siinä mun tämän hetkinen elämäntilanne, tämmönen olo on ollu jo pari vuotta...
5227
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

rumien puolueeseen.Rumat voivat muutenkin paremmin ja kestävämmin.Yhteiskuntamme palvoo rumia tekoineen.Eli älä huoli,ota ruma kalju apina kaveriksesi ja täyttäkää maa.Kauneus on vainottua.Kirjoittamaton laki nykyään rumassamaailmassa.

Äänestä
  • Muaki vituttaa omat läskit ja muut mielenterveysongelmat. Tuntuu monesti samalta ku susta et kukaan ei huomais jos poistuis. Kaikki kaverit hävinny ja aina saa olla se osapuoli joka soittaa ja sit ne on niin vaivautuneita aina mun seuras. Kait ne sit säälistä on mun kavereita ku näke ettei tol tyypil oo kaikki kondikses. Lääkkeitä on tullu popsittua monta vuottaa mutta nekään ei mihinkään auta. Nytkin lähös ostamaan lavan kaljaa että jollain saa huuhdottuu tätä pahaa oloa pois..

    Äänestä

  • Masentunut :( kirjoitti:

    Muaki vituttaa omat läskit ja muut mielenterveysongelmat. Tuntuu monesti samalta ku susta et kukaan ei huomais jos poistuis. Kaikki kaverit hävinny ja aina saa olla se osapuoli joka soittaa ja sit ne on niin vaivautuneita aina mun seuras. Kait ne sit säälistä on mun kavereita ku näke ettei tol tyypil oo kaikki kondikses. Lääkkeitä on tullu popsittua monta vuottaa mutta nekään ei mihinkään auta. Nytkin lähös ostamaan lavan kaljaa että jollain saa huuhdottuu tätä pahaa oloa pois..

    5 kalja menossa ja kova nuosuhumala :) Mites sä viestiketjunalottaja jakselet?? Mua vituttaa kaikki mut tänään koitan unohtaa kaikki hetkeksi ainakin..

    Äänestä

Sä olet sitten eksynyt väärään suuntaan ja jäänyt sille tielle? Sua ei varmaan edes kiinnosta, mikä valintasi meni pieleen? Mua kyllä kiinnostaisi. Älysi kehitys on seis, koska hyppäät koko asian yli tai luovutat/turhaudut. Ei se heti aukeakaan, vaan pitkän tarkkailun tuloksena. Tarkkaile itseäsi, tunteitasi, valintojasi, voit hoksata muitakin yllättäviä asioita tai asiat alkaa aukeamaan uudella tavalla. Et ehkä vielä ymmärrä mitä kaikkia yllättystuloksia pystyt saamaan pelkästään ajattelemalla.

Äänestä

Luulen että näet itsesi huonossa valossa,pidät itseäsi huonompana ja rumempana kuin todellisuudessa olet. Eikä sinun tarvitse olla sellainen kuin ne muut ovat, voit olla oma itsesi. Ei niitä muita tarvitse miellyttää. Ei tarvitse olla niitten ystävä jossei niitten seurassa tunnu hyvältä olla. Vielä joskus löydät samanlailla ajattelevia ihmisiä ystäviksesi,silloin huomaat että niiden seurassa on hyvä olla.

Jos vietät aikaasi paljon kotona niin voit lukea kirjoja,voit kehittää itseäsi. Siten ne hankalat nuoruusvuodet eivät ole ollenkaan hukkaan heitettyjä kun pystyt avartamaan mailmankuvaasi ja kehittämään tietoisuuttasi. Huomaat sen vielä sitten joskus myöhemmin että valitsit aivan oikein.


Haluisitkohan joskus jutella jotain? tässä on spostini:



darksoul



[email protected]

(liitä nimi loppuosaan)

Äänestä

Kommentoi aloitusta


minä vaa kirjoitti:

En tiiä tuleeko tää oikealle alueelle, mut on pakko purkaa jonnekki...oon 18 nuoren naisen alku ja elämäni on masentavaa...

Itsessäni mua ärsyttää ku luulen itsestäni liikoja. Ja arvostelen itseäni muihi ja masennun siitä. Joskus pidän itseäni saatanan rumana että oksettaa ja oon kateellinen näteille ja toivon et olisimpa noin kaunis. Aina kun katson peiliin, etsin virheitä mutta yritän ajatella positiivisesti. Kyllä mä joskus pidän itseäni nättinä, mutta kun otan kameralla kuvan niin siinähän se totuus näkyy...ruma. Ajattelen, mitenkähän muut näkee mut, semmosena jonka mä nään peilistä vai kameran näytöstä? Oon tosi herkkä ihminen ja muhun nuo ulkonäköpaineet on vaikuttannut suuresti. Kotonakin yritän laittaa hiukset nätiks ja selailen koko ajan peiliin, mut en pidä näkemästäni. Toivon koko ajan et olisin joku toinen. Vihaan elämääni, tuntuu ku mul ei ois elämää koulun ulkopuolel. Oon vaan kotona eikä kukaan ikinä pyyä mua minnekkään. Aina mä joudun järjestellä tapaamiset kavereitten kans. Miksei ne ikinä pyyä mua minnekkään? Tuntuu ku kukaan ei halua olla mun kans. En voi sille mitään et oon tällänen. Kuuntelen enemmän ku puhun. Ja aina tulee jotenki kiusallinen olo niitten kans...En vaa osaa olla niitten kans enään, ollaan varmaan kasvattu erilleen tai mää oon muuttunnu...

Mainoksis, tv:s ja kaupungil tulee tosi kauniita ihmisiä vastaan, ja yllätys yllätys mä oon kateellinen. En ees piä ihteäni naisen näkösenä vaan jotain sen väliltä. Ärsyttää nähä iloisia ihmisiä kavereitten kans ja mä oon vaa yksin.

Tekis mieli itkeä mut mitä seki hyödyttää...On ihan sama vaik mua ei olis olemas, ei kukaan ees tuu huomaamaan et oon poissa. Esim. olin yhen päivän pois koulust ja luokkalaiset oli vaa "aijaa etkö sää ollu koulus", tai jotain sinnepäin. Ku on ihana ilma aurinko paistaa, aattelen et muut pitää hauskaa ja mä vaa kökötän kotona itsesäälis. Tuun olemaan tosi yksinäinen ja maassa koko saakelin kesän, ku en kesätöitäkään saannu...

Siinä mun tämän hetkinen elämäntilanne, tämmönen olo on ollu jo pari vuotta...

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu