Eli meillä on 1 ja puol v poju joka ei millään meinaa ruveta omaan sänkyyn nukkumaan....
Siirrettiin iso veljen kaa samaan huoneeseen ku oli vähän reilun vuoden vanha, ei enää pinniksessä pysynyt niin siirrettiin jatkettavaan. Pysyy siellä yhtä huonnosti kun pinnasängyssäkin.
Jos on vierellä tai lähettyvillä että tietää että on siinä, nii menee vaan pelleilyks kun ilveilee ja vahtii että on siinä. Jos lähtee huoneeesta pois niin on joko kauhee huuto, rupee purkamaan leluja ja niillä leikkimään tai vaan mönkii huoneesta pois ja sitten kyllä saa varmaan lähemmäks pari tuntia kantaa takas sänkyynsä.. Toinen lapsi ei tiesti saa nukuttua tämän shoun keskellä.
Esikoinen olio vähän vanhempi kun siirtyi omaan huoneeseen ja jaksoi ehkä vajaan viikon kiukkuilla siitä mut sitten rupesi nukkumaan ihan hyvin..
Eikä minua haittaisi jos yöllä tulee meidän väliin nukkumaan, mutta tämä nukahtaminen on yhtä taistelua
Siirrettiin iso veljen kaa samaan huoneeseen ku oli vähän reilun vuoden vanha, ei enää pinniksessä pysynyt niin siirrettiin jatkettavaan. Pysyy siellä yhtä huonnosti kun pinnasängyssäkin.
Jos on vierellä tai lähettyvillä että tietää että on siinä, nii menee vaan pelleilyks kun ilveilee ja vahtii että on siinä. Jos lähtee huoneeesta pois niin on joko kauhee huuto, rupee purkamaan leluja ja niillä leikkimään tai vaan mönkii huoneesta pois ja sitten kyllä saa varmaan lähemmäks pari tuntia kantaa takas sänkyynsä.. Toinen lapsi ei tiesti saa nukuttua tämän shoun keskellä.
Esikoinen olio vähän vanhempi kun siirtyi omaan huoneeseen ja jaksoi ehkä vajaan viikon kiukkuilla siitä mut sitten rupesi nukkumaan ihan hyvin..
Eikä minua haittaisi jos yöllä tulee meidän väliin nukkumaan, mutta tämä nukahtaminen on yhtä taistelua
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kannat/nostat sänkyyn juuri niin monta kertaa kuin on tarvis. Et juttele (tai sanot nätisti enintään "nyt nukkumaan"), et suutu, mutta et myöskään paijaa. Nostat sänkyyn ja lähdet. Tätä saat tehdä miljoona kertaa ekan viikon aikana, mutta lopulta viesti mene perille. Mutta joka ikinen kerta jonka "repsahdat" ja annat periksi, huomioit, jäät vierelle tms., vaikeuttaa jatkoa. Kyllä se isosisaruskin muutaman yön kestää...
Ja kannattaa miettiä myös sitä yöllä viereen ottamista... miksi lapsi edes asettuisi omaan sänkyyn, jos tietää kuitenkin loppujen lopuksi pääsevänsä äidin viereen? Toisaalta esim. painajaiset tai muut voivat vaatia hetken lohtua.