Hei! Voisko joku auttaa. Mulla on kohta kahdeksan viikkoinen kissanpentu. Miten saisin opetettua sillle, että ei saa purra eikä raapia käsiä ja jalkoja? Sillä on kyllä kiipelypuu/raapimispuu ja leluja. Leikkiessä vaan niin innostuu aina. Ja entäs se, ettei sänkyyn ei saa hyppiä? Yritin suihkupullon kanssa aluks, mutta ei enää auta.
Kissani puree!
Salla-
28946
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
mutta sehän on eläin eikäse ymmässä sinun sääntöjä.
Kissojen luovutusikä on 12 vkoa. Olisit antanut sen olla emon luona siihen ikään asti. Emo olisi opettanut tavat.
Eipä sillä ollut emoa enää sen jälkeen, kun 5 viikon ikäinen oli. Se oli kuollu. Eikä ollu sisaruksia joiden kanssa olisi ollu, joten miksi olisin odottanut, että se on 12 viikkoa?! Ärasyttävää, kun ihmiset ei ymmärrä, ettei pennulla välttämättä ole sitä emoa!
sitä kertoa aloituksessa jotta saisit taas riitaa aikaan:( Tällainen taas ärsyttää minua...
En mä mitään riitaa oo tässä halunnu vaan apua. Ei tullu mieleen kirjoittaa tuohon alkuun sitä emo asiaa. Mutta joo.. Apua kaipaisin. Vai voiko asialle tehdä mitään?
kirjoittaa asiat mahdollisimman tarkoin, eihän lukijat voi tietää kenenkään kissan tilannetta, ellei sitä kukaan kerro.
Pennulle olisi hyväksi toisen kissan hankkiminen kaveriksi, siitä tulisi oppia miten pitää käyttäytyä. Keskenään pennut leikkivät ja sitä kautta oppivat mitä voi toiselle tehdä ja mitä ei. Silti voi jäädä jotakin oppimatta, mutta parempi sekin kuin täysin ilman lajitoveria. Ihminen ei pysty korvaamaan toisen kissan antamaa opetusta. Emon opetukset on kuitenkin erilaisia kuin toisen pennun, siksi emon puuttuminen voi vaikuttaa.
mielestäni tuollainen kuuluu pennun käytökseen. ajan kanssa oppii, kun jaksaa olla kärsivällinen. mielestäni ei välttämättä tarvitse hankkia toista kissaa, jos pennullasi on tarpeeksi virikkeitä. jos kissa tylsistyy saattaa sen takia purra ja raapia.
sehän rupeaa killittämään kaljan ja viinan kanssa
TÄSSÄ NÄKEE TÄMÄN LUOVUTUSIKÄ MARISEMISEN ONGELMAKOHDAN:
"kaikki kissat jotka on luovutettu alle 12 viikkoisina ovat täynnä vikoja, jos jotakin normaaliakin ilmenee, niin se on luovutusiän vika!!"
Kissanpennun kehitykseen kuuluu kokeilla hampaitaan, että oppii niitä oikein käyttämään! Pennuilla on selviä kehitysvaiheita: esim. juuri tuo pureminen, se on kokeilua! ja sitten on sellainenkin vaihe missä pentu ensin saattaa nähdä kun emo sihisee toiselle aikuiselle kissalle, niin pentu ottaa opikseen ja sihisee ja sylkee kaikelle, siis aivan kaikelle! se on kokeilemista ja oppimista. nämä vaiheet menevät kyllä ohi, mutta ovat tuiki tärkeitä kissan kehitykseen kuuluvia juttuja.
Kissanpennun pureminen on aivan täysin normaalia, luovutusiästä riippumatta! xD mutta sai kyllä makeat naurut kun joku kehtaakin väittää että pureminen johtuu luovutusiästä :`D
Nyt tulee sitten valistuksen paikka: kissan luovutusikä ei yleensä vaikuta mitenkään kissan tulevaan elämään, ellei sitten todella nuorena kissaa oteta, mutta on tapauksia, joissa emo on kuollut. mutta kokemuksen syvällä rintaäänellä tiedän, että luovutusikä ei vaikuta:
joskus kun kissamme sai pentuja, emo menehtyi yhtäkkiä. syy selvisi myöhemmin: muumiokissanpentu vatsassa, joka ei antanut mitään merkkiä ennen kuin oli myöhäistä. noh, kissanpentuja oli 3 kpl. siitä alkoi kissojen pelastusoperaatio; parin tunnin välein korvikemaitoa lääkeruiskulla ja pissattamista ja kakkattamista myös. pennut luovutettiin niiden ollessa n. 8 viikkoisia. jokainen kissanpentu oli oikein sosiaalinen, loistoyksilö, ja yksi pennuista jopa pärjäsi maatiaiskissoille tarkoitetussa näyttelyssä niin hyvin, että vei ykköspalkinnon. pennut kasvoivat komeiksi kissoiksi, jotka elivät pitkän, onnentäyteisen elämän. eikä ollut luovutusiästä riippuvaista!!!! luovutusikä on suositus, jota toki kyllä kannattaa noudattaa, mutta sitä enemmän kannattaa käyttää omaa järkeään. siis järkeään. ja miettiä, että mikä on KISSALLE parasta.
JA NYT ITSE ASIAAN:
Pentu on pentu, joka puree ja leikkii. pennun kanssa voi toimia näin: kun pentu puraisee, kiljaise tosi kovaa ja lopeta pennun kanssa leikki. sitten jätä pentu joksikin aikaa huomiotta ja kokeile samaa uudestaan.
joskus kissanpennun voi myös tehdä mieli ruokaa, jos se puree.
jos on kyse vähän vanhemmasta pennusta, jolla lähtee maitohampaita, pureskelun tarve voi olla kovakin! jotkin lelut ovat kissalle mukavia pureskeltavia, kannattaa kokeilla :)
mutta jokatapauksessa, jos vain ei leikitä kissaa omalla kädellään, niin puremisvaihe kyllä menee ohi! :)
Kiitos paljon! Mukavaa, kun joku koskus jättää siitä valittamisen, ettei se luovutusikä ole kaiken a ja o!
sihise millekään, ei edes aikuisille muille kissoille, emokaan ei niille sihise. Pennut ei pure ja raavi ihmisten käsiä ja jalkoja koska niillä on pentuesisarukset painikavereina ja opettamassa mikä sattuu ja mikä ei. Pennut ja aikuiset saa oppinsa juuri näin ns. "kantapään kautta". Keskenään painiessaan ne vinkuu toisilleen siinä vaiheessa kun otteet kaverilla alkaa mennä liian rajuiksi. Käsillä ei pidä leikittää pentuja, silloin ne voivat raapia vahingossa ja oppivat, että kädet on leikkikaluja. Meillä hampaita vaihtavatkaan pennut ei pure ihmisiä vaan jotakin muuta - leluja, kirjoja. Kokemusta sentään on jo monen kymmenen vuoden ajalta.
Juuri syntyneet, vielä silmät avautumattomana, pennut sihisee vieraille hajuille. Sekin lakkaa nopeasti kun hajusta tunnistetaan ihminen tai toinen kissa vaarattomaksi. Tämä on vaistonvaraista toimintaa.
Tuo sinun valistuksesi on sitä samaa provoa, mitä jaksat täällä säännöllisesti aloittaa ja viljellä, tavalla tai toisella. Odotat kieli pitkällä, että joku siihen tarttuu, että pääset taas "valistamaan" ihmisiä. Viis siitä mitä kissoihin perehtyneet ihmiset asiasta sanovat. Sinun mielipiteesi on mielestäsi ainoa oikea, tai oikeastaan se on vain halua saada palstalle säpinää. Näinhän tätä aikoinaan perusteltiin, kun palsta oli kirjoittajien mielestä tylsä.
Muumiokissanpentu ei aiheuta naaraan menehtymistä. Olet jostkain kaivellut vähän "tietoja" jotta olisit uskottavampi, mutta se vaan ei mene läpi;) Maatiaiskissoille tarkoitettuja näyttelyitäkään ei ole, ne kotikissanäyttelyitä;)
emo ja muut sisarukset yllättäen kuolivat? Lahdattiinko ne ja otit sitten eloon jätetyn pennun? Kummallista käytöstä kaikilta osapuolilta jos noin on..
"Muumiokissanpentu ei aiheuta naaraan menehtymistä."
Sivistäppä itseäsi ja tule sitten laukomaan uusia juttuja. Muumiokissanpentu ei lähetä kohdussa ollessaan signaalia, että olisi vielä pentu tulossa. näin ollen se jää kohtuun aiheuttaen massiivisen tulehduksen, joka leviää sieltä helposti ympäsi kissan kehoa!
"Maatiaiskissoille tarkoitettuja näyttelyitäkään ei ole, ne kotikissanäyttelyitä"
PilkunNussiminen ja painovirheet ovat lempiharrastuksesi? ;)
"Ei meillä pennut sihise millekään, ei edes aikuisille muille kissoille, emokaan ei niille sihise."
"Juuri syntyneet, vielä silmät avautumattomana, pennut sihisee vieraille hajuille."
hehheh. sihisee, ei sihise...
Tosiasia kuitenkin on, että sihinät, suhinat, kokeilemiset ja puremiset ja haistamiset kuuluvat jokaisen kissanpennun kehitykseen!!! meillä ainakin emo välillä sähisee toiselle aikuiselle kissalle kun se tulee jonkin matkan päähän pennuista, jolloin pennut oppivat uutta, ja alkavat heti innoissaan kokeilla sitä! silloin sihistään karvat pystyssä leikkisästi vieruskaverille ja toinen on heti leikissä mukana. pennun sihinät ovat osa leikkiä.
"Tuo sinun valistuksesi on sitä samaa provoa, mitä jaksat täällä säännöllisesti aloittaa ja viljellä, tavalla tai toisella. Odotat kieli pitkällä, että joku siihen tarttuu, että pääset taas "valistamaan" ihmisiä. Viis siitä mitä kissoihin perehtyneet ihmiset asiasta sanovat. Sinun mielipiteesi on mielestäsi ainoa oikea, tai oikeastaan se on vain halua saada palstalle säpinää. Näinhän tätä aikoinaan perusteltiin, kun palsta oli kirjoittajien mielestä tylsä.
Muumiokissanpentu ei aiheuta naaraan menehtymistä. Olet jostkain kaivellut vähän "tietoja" jotta olisit uskottavampi, mutta se vaan ei mene läpi;) Maatiaiskissoille tarkoitettuja näyttelyitäkään ei ole, ne kotikissanäyttelyitä;) "
Pyydän kauniisti, että jos sinulla ei ole mitään muuta kirjoittelemista tänne kuin toisten arvostelua ja suoraan sanottuna v#ttuilua, niin jätä ne kiitos kaunis omaksi tiedoksesi, palstan taso on muutenkin melkoisen alhaalla :)
ja jos ajattelet tietäväsi enemmän, niin kerro tietosi ihmeessä meille muillekin palstan lukijoille, uhoaminen ja riidan haastaminen kun ei paljon tiedoistasi kerro :)
miten täällä kukakin saa kirjoittaa? Näyttää olevan enemmänkin tapa, että jotkut voivat haukkua ja mollata toisia, sitä vain ei sitten itse hyväksytä ollenkaan. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan on varsin kätevä sanonta;)
Vähän kommenttia kuitenkin muuhun.
Muumiokissanpentu ei aiheuta emon kuolemaa, se on muumioitunut (ei mätäne) eikä siis ole tulehduksen syypää. Muumioituneita sikiöitä voi tulla ulos ihan normaalissakin synnytyksessä. Sikiö on silloin jossakin tiineyden vaiheessa kuollut ja muumioitunut, tullen ulos muiden syntyvien pentujen mukana. Kuollut ja mätänevä sikiö taas aiheuttaa kyllä tulehduksen, yleensä kuitenkin synnytyksen jälkeen (pentu jää kohtuun) tai suht lähellä synnytystä (laukaisee synnytyksen joskus liiankin aikaisin). Jos se tapahtuu aiemmin, on todennäköistä, että kaikki pennut menehtyvät.
Pennut eivät sihise, kuin todellakin aivan vastasyntyneinä, mutta sylkevät kyllä pentuekavereilleen leikin tiimellyksessä. Uhittelu selän kaarelle nostaminen, poikittain liikkuminen jne. kuuluu kyllä pennun normaaliin kasvuun ja kehitykseen. Se on sitä kun opetellaan puhumaan kissaa.
En tiedä millaisissa olosuhteissa teillä kissat sitten ovat, kun meillä tuota ei tapahdu. Muut aikuiset kissat lähinnä nostaa tassun ylös ja painaa pennun maahan jos se tulee iholle liian innokkasti. Ehkä se johtuu turvallisesta kasvuympäristöstä jossa ei ole tarvetta puolustaa kaiken aikaa:)
Pyyntösi ei ollut kaunis, mutta tuskin siitä on niin väliäkään...
on ihan eri asioita, joten sivistä sinä ensin;) Ihan vaan pilkkua viilatakseni.
jokaisella on omat mielipiteensä, ja minä olin sitä mieltä että olisi mukavampaa keskustella ilman riidan kylvöjä.
"En tiedä millaisissa olosuhteissa teillä kissat sitten ovat, kun meillä tuota ei tapahdu. Muut aikuiset kissat lähinnä nostaa tassun ylös ja painaa pennun maahan jos se tulee iholle liian innokkasti. Ehkä se johtuu turvallisesta kasvuympäristöstä jossa ei ole tarvetta puolustaa kaiken aikaa:)"
voi johtua emon luonteesta. se nimittäin on oikea naarasleijona kun sillä on pentuja. ihmiset kyllä päästää lähelle ja nauttii siitä kun hän pentuineen saa olla ihmisten seurassa paljon. mutta tuolle toiselle aikuiselle kissalle sähisee pentujen ollessa lähellä. ja ei emo pennuilleen sähise, mutta jos leikit äityvät mamman mielestä liian koviksi, kuuluu sellainen murahdus ja perään tulee kiukkuinen katse korvat luimussa :) ja tämä toinen aikuinen kissa lähentelee jo 15 ikävuotta, ja aina ei jaksa pentujen temmellystä edes katsella, joten se sihisee niille sanoakseen ettei kannata tulla liian lähelle.
ja noista muumiokissanpennuista: jos muumiokissanpentu ei tule synnytyksessä ulos kun mahdolliset muut pennut syntyvät, joko elävinä tai kuolleina, niin silloin on kiire viedä kissa kohdunpoistoon. muumiokissanpentu ei lähetä edelleenkään minkäänlaisia signaaleja, jotka käynnistäisivät synnytyksen, joten se jää kohtuun. kohtu tulehtuu, koska muumiokissanpentu ei poistu sieltä itsekseen. tuloksena on nopeasti leviävä, valtava tulehdus. ja se vie kissan kaikki 9 henkeä nopeasti, siksi on kiire eläinlääkärille! muumiokissanpennut ja mätänevät kissanpennut eivät kuulu kissan kohtuun. molemmat voivat aiheuttaa tuon kyseisen kohtutulehduksen.
minulla on käsitys, että muumiokissanpentu on yleisimmin tiineyden alkuvaiheessa kuollut pentu, joka ei ole edes ehtinyt kunnolla kehittyä.
tuo selityksesi muumiokissanpennuista. Jos jokin muumioituu, se ei ala hajota eli ei esim. mätäne vaan alkaa muumioitua. Jos jokin alkaa hajota, se alkaa mätänemään ja silloin on vaarana sepsis eli tulehdus ja verenmyrkytys. Otan pari esimerkkiä; on löydetty muumioituneita ihmisiä esim. suosta. ne eivät ole alkaneet hajota vaan ovat muumioituneet siis niiden kudokset ovat ns. kuivuneet vaan eivät hajonneet. Näillä muumioilla on tallessa iho, luut, hiukset jne. Jos jokin organismi hajoaa, se hajoaa kokonaan tai lähes kokonaan, jättämättä jäljelle mitään.
Kohtuun kuolleita pentuja tai sikiöitä on aika ajoin, mutta jos ne eivät ala muumioitua, ne alkaa hajota ja aiheuttavat tulehduksen. Jos ne eivät ala hajota, ne muumioituvat ja tulevat muiden syntyvien pentujen mukana ulos. Näin se vaan menee;)
yleensä muumiokissanpentu joko tulee synnytyksessä ulos, taikka sitten "sulaa" kohtuun, jolloin ei kissaemolla ole hengenvaaraa eikä hätää muutenkaan. mutta joskus käy niin, ettei se tule kohdusta pois omin avuin, niin silloin on kissan kohtu leikattava jotta ei tulisi kissan henkeä uhkaavaa vakavaa tulehdusta.
en jaksa väitellä tästä asiasta, koska tietoni on peräisin monta kymmentä vuotta toimineelta eläinlääkäriltä. sitä paitsi oma rakas kissani kuoli juuri tuolla tavalla kun en ymmärtänyt että niinkin voi käydä.
eli kysy kokeneelta eläinlääkäriltä asiaa jos et minua usko :)
Mitä väliä sillä 12vkon luovutusiällä, jos pentu on oman kissan pentu, eli pitäisikö pennut tunkea johonkin kaappiin 3kk etteivät vaan näe ihmistä? Ihme ääliö!
kysyä eläinlääkäriltä kun asia on niin selvä.
Esimerkiksi vasikka voi olla muumioituneena hiehon kohdussa huomaamatta monta kuukautta. Emolehmän tiedetään olevan kantava, mutta kun synnytyksen aika on käsillä, ei se ala ollenkaan. Sisätutkimuskaan ei aina kerro, että sisällä on sikiö ja kun annetaan hormonipistos tulee sikiö ulos muumioituneena. Se ei siis aiheuta lehmän kohdussa tulehdusta eikä anna "merkkiä" jotta synnytys alkaisi. Jos muumoitunut vasikka aiheuttaisi tulehduksen, kyllä se useamman kuukauden sisällä tekisi tappavan verenmyrkytyksen. Lehmillä kun yleensä on vain yksi vasikka, se muumio jää sisälle ilman tyhjentävää hormonipiikkiä.
Kissalla yleensä nämä muumioituneet sikiöt tulevat ulos synnytyksen yhteydessä, varsinkin jos on useampi pentu tulossa. Mikäli sisällä on vain yksi muumioitunut sikiö se jää sinne, muttei aiheuta tulehdusta. Muumioitunut ei myöskään imeydy emon elimistöön, koska muumioitunut kuivuu eikä ala mätänemään.
Kuollut pentu on eri asia, se alkaa nopeasti mätänemään ja aiheuttaa kyllä rajun tulehduksen. Siitä, missä vaiheessa pentu on kuollut, riippuu miten synnytyksen käy. Aikaisin kuollut usein muumioituu tai imeytyy emon elimistöön takaisin ja tiineys voi jatkua normaalisti, myöhemmin kuollut alkaa mätänemään ja aiheuttaa tulehduksen, usein myös synnytyksen aikaistumisen.
Voi vaikka kokeilla googlettaa aiheesta lisää, niin ei sitten tarvitse arpoa asioiden oikeaa laitaa. Lääkäri tuskin on väittänyt noin, vaan sinä olet ehkä ymmärtänyt asian väärin.
ei saa hyppiä sänkyyn? Nytkö sitten aloitetaan taas vääntö, saako kissa ylipäätään olla missään muualla kuin lattialla ja omissa kiipeilytelineissään. Keksikään uusia provoja, nämä vanha ja samat alkaa jo tympimään.
Tää on niin naurettava paikka. :D ihmiset pyytää täällä apua ja toiset rupeaa vaan haastamaan riitaa. Meillä kissa saa olla missa tahansa, muttei sängyssä. ja eiköhän se ole kaikkien oma asia, missä oma kissa saa olla ja missä ei. se on mun mielipide.
Samaa olen kyllä ihmetellyt, tuntuu olevan sama kaava kaikessa: joku pyytää apua/kyselee asioista ----> joku typerys sitten aina alkaa haastamaan riitaa/ arvostelemaan toisten juttuja...
Sen sängyn kanssa.. jos saat jostakin muovia, sitä voisi koittaa levittää sängyn ylle, ainakin jotkin kissat eivät pidä siitä materiaalista. ja voisihan siihen muovin päälle vielä suihkuttaa kissankarkotetta/ sitruunamehua. kova työ siinä toki on mutta voi auttaa pitämään kissan vähitellen pois sängyltä :)
kiitos avusta. pitää yrittää kokeilla tuota. :)
Sinappi rauhoittaa kummasti kissaa. KIssalla saattaa olla ummetus ja kakka kireällä joten kannattaa kokeilla. Meidän kissa on nyt mukavan rauhallinen, laitan sille sinappia 2-3 kertaa viikossa. Sinappi kannattaa laittaa peräpään kautta koska kissa ei oikein pidä sen mausta.
ja sitten kissa juoksee itsensä hengiltä.
hyvät neuvot!
Meillä on nyt noin 11kk:n ikäinen kissa. Kissa luovutettiin minulle entisen omistajan mukaan n. 6-8 viikon ikäisenä, itse epäilin sitä vähän vanhemmaksi... Sen emo oli jouduttu lopettamaan, ja koska pentu osasi käydä laatikolla ja syödä kiinteää ruokaa, en nähnyt mitään syytä olla ottamatta pentua.
Kissamme oli ihan mahdoton riiviö ensimmäiset kuukaudet, puri ja raapi käsiä jne. Kaverinikin vitsailivat etteivät uskalla tulla käymään kun kissani oli niin kamala riiviö, aina oli aina kynsillä ja hampailla roikkumassa kädessä, jalassa yms.
Opetin kissaa niin, että kun se puri tai raapi leikkiessään, sähähdin tai kiljaisin sille ja lopetin leikin. Vähän niinkuin kissat keskenään ilmoittavat toisilleen mikä on liian rajua leikkiä. ajan myötä oppi leikkimään rauhallisemmin. Nykyään ei pure, eikä raavi vaikka kynnet esillä leikkiikin.
Meilläkään kissa ei saanut tulla sänkyyn, oli niin sottainen hiekkalaatikolla kävijä. Meillä oli aluksi sänky olohuoneessa, kun ei ollut sohvaa, ja kovasti yritti kissa tulla viereen nukkumaan. Opetettiin kissalle että sänky on meidän paikka, ja annettiin kissan omaksi paikaksi rahi, joka laitettiin sille olohuoneen nurkkaan. Aina kun kissa tuli sängylle, otettiin niskasta kiinni ja kannettiin se omalle paikalle samalla toruen. Siitä sitten pikkuhiljaa oppi missä on kissan oma nukkumapaikka. Nykyään sänky makkarissa ja vaikka makkarin ovi auki aina, ei edes yritä tulla sänkyyn, sen verran hyvin se oppi ettei sänky ole kissan paikka :)