Ahdistus ja häpeä..
Olen seurustellut mieheni kanssa nyt 5 vuotta ja 2 vuotta olemme asuneet saman katon alla..
Nyt viime vuosi on kulunut hieman epätoivotusti, paljon riitoja ja erimielisyyksiä.. Mielipahaa.
Ongelmat lähinnä olivat siinä että meillä ei ole ollut yhteistä tekemistä ja olemmekin lähinnä nähneet vain iltaisin kun mies on tullut kotiin nukkumaan. Ja minä hölmö aina odotin.. Petyin aina kerta toisensa jälkeen.
Viimeinen pisara oli kun hän unohti minun syntymäpäiväni, jonka vietin myös yksin itkien. Olisin tietenkin voinut lähteä ystävien kanssa juhlimaan tai mitä vain, mutta minä odotin ja toivoin että mieheni olisi halunnut tehdä jotain suhteen eteen, ja minun eteen, vielä enemmän toivon aina että hän haluaisi ihan vain itse haluaisi minun itseni takia olla minun kanssa ja tehdä jotain..
No nyt viime kuukausina minulla on alkanut tulla tunteita vanhaa ystävääni kohtaan.. Ja tiedän että tunne on molemminpuolinen, ja olemme avoimesti puhuneet asiasta.. Hänen mielestä minun pitäisi uskaltaa lähteä suhteesta, ja katsoa ajankanssa mitä haluan elämältä..
Haluan toisaalta lähteä.. toisaalta en uskalla..
Välillä olen ihan tyytyväinen nykyisessä suhteessani, mutta kun tulee riita, olipa se mistä aiheesta tahansa, haluan pois! ja nopeasti!
kertokaa ja kysykää, haluan vain purkaa tunteitani ja kuulla muiden ajatuksia ja mielipiteitä..
Olen seurustellut mieheni kanssa nyt 5 vuotta ja 2 vuotta olemme asuneet saman katon alla..
Nyt viime vuosi on kulunut hieman epätoivotusti, paljon riitoja ja erimielisyyksiä.. Mielipahaa.
Ongelmat lähinnä olivat siinä että meillä ei ole ollut yhteistä tekemistä ja olemmekin lähinnä nähneet vain iltaisin kun mies on tullut kotiin nukkumaan. Ja minä hölmö aina odotin.. Petyin aina kerta toisensa jälkeen.
Viimeinen pisara oli kun hän unohti minun syntymäpäiväni, jonka vietin myös yksin itkien. Olisin tietenkin voinut lähteä ystävien kanssa juhlimaan tai mitä vain, mutta minä odotin ja toivoin että mieheni olisi halunnut tehdä jotain suhteen eteen, ja minun eteen, vielä enemmän toivon aina että hän haluaisi ihan vain itse haluaisi minun itseni takia olla minun kanssa ja tehdä jotain..
No nyt viime kuukausina minulla on alkanut tulla tunteita vanhaa ystävääni kohtaan.. Ja tiedän että tunne on molemminpuolinen, ja olemme avoimesti puhuneet asiasta.. Hänen mielestä minun pitäisi uskaltaa lähteä suhteesta, ja katsoa ajankanssa mitä haluan elämältä..
Haluan toisaalta lähteä.. toisaalta en uskalla..
Välillä olen ihan tyytyväinen nykyisessä suhteessani, mutta kun tulee riita, olipa se mistä aiheesta tahansa, haluan pois! ja nopeasti!
kertokaa ja kysykää, haluan vain purkaa tunteitani ja kuulla muiden ajatuksia ja mielipiteitä..
Vastaukset 3
Vanhimmat
Olen aina ollut sitä mieltä, että ihmisen on parempi olla yksin, kuin huonossa suhteessa. Mikäli olet keskustellut asiasta hänen kanssa, eikä asiat siltikään muutu, niin miksi jäädä? Tuskin ne tulee siitä jatkossakaan muuttumaan.
En kuitenkaan hyppäisi suoraan uuteen suhteeseen, vaan ottaisin välissä aikaa itselleni ja asioiden käsittelyyn.
Totta. Kiitos kypsästä palautteesta.
Pitkän suhteen jälkeen pelottaa hieman se yksin jääminen mutta kyllä, parempi yksin kuin huonossa suhteessa.
Todellakin parempi yksin kuin huono suhde. Säästytpä siltä teidän suhteen aiheuttamalta mielipahalta, eikä minkään suhteen tarkoitus ole jatkuvasti aiheuttaa mielipahaa, vaan nimenomaan päinvastoin! Silloin pitää uskaltaa tehdä ratkaisuja, vaikka helpomaa olisi jättää tärkeät ratkaisut tekemättä, tai odottaa että joku muu tekisi ne puolestasi.
On luonnollista että yksinjääminen pelottaa, mutta eihän se ole mikään lopullinen olomuoto. Sen takia sitö ei kannata pelätä. Saatat jopa nauttiakin pitkästä aikaa itsekseen olosta.. Itselleen kannattaa olla armollinen, eikä kiusata itseään huonossa suhteessa!
Syntymäpäiväsi unohduskin on osoitus suuresta välinpitämättömyydesta sinua kohtaan. Mene sinne missä sinusta välitetään.