Aikani kuluksi selaisin tätäKIN palstaa, ei voi oikein ymmärtää kirjoitusten " tasoa".
Ne, joita romanit ilmeisesti itse kirjoittavat, ovat niin täynnä järkyttäviä kirjoitusvirheitä että hirvittää.
Tiedän, että vanhempi väki ei ehkä käynyt edes kansakoulua, mutta entäs tämä nykyinen?
Ei kukaan voi väittää, etteivätkö romanilapset saa käydä koulua - jos vanhemmat heitä sinne laittavat?
Mutta se, miten romanit kohtelevat / käyttäytyvät / onkin toinen stoory.
Eli mistä kumpuaa se ylenpalttinen röyhkeys, metelöinti, elvistely, huutelu, rehvakkaasti käveleminen, miehet jalat harallaan ja naiset kiikkuen isoista hameista johtuen?
Jos romanit ovat `sorrettu´kansanosa ´- niin tämäpä ei siihen muottiin ny´sitten mahdu alkuunkaan.
Olen itsekin jo malli vanhempi, minun nuoruudessani peloteltiin, että jos muksut eivät ole
ihmisiksi, annetaan mustalaisille - tai mustalaiset tulevat ja varastavat lapsia.
Ei näinollen ole ihme, että ennakkoluulot istuvat syvässä.
Itse en ole koskaan omille lapsilleni syöttänyt mitään ennakkokäsitystä romaneista.
Kun aina joka paikassa sanotaan, että romaniväestö kunnioittaa vanhempia ihmisiä, niin miten se näkyy käytännössä?
Siinä Kannelmäen isossa kaupassa romanilapset - keskenkasvuiset - huutavat hyvin, hyvin rumasti minulle että valklaishuora jos en ole antanut niille tupakkaa ?
En edes polta, ja vaikka polttaisin, en antaisi tupakkaa kenellekään lapselle.
Haluamati mitenkään leimata romaneita, niin olen ikäväkseni todennut sellaisenkin käyttäytymismallain esimerkiksi kirppareilla että vanhemmat juttelevat niitä näitä myyjien kanssa ja myyntipöytien välissä juoksevat romanilapset varastavat tavaroita ja juoksevat tiehensä.
Minä tiedän, että romaneilla ei ole ollut helppoa menneinä vuosina, nykyisin kaikilla lienee asunnot sun muut turvaverkot - lue = sossun apu.
Sitä mallia, että vain oleillaan julkisilla paikoilla keskellä kirkasta Jumalan päivää, en ymmärrä.
Joo, minäkin oleilen, mutta eläkeläisen on lupa sitä jo tehdä.
Koskaan ei ole sattunut, että vaikka olen vastaantulevaa romani tervehtinyt - kuten tervehdin muitakin - että he olisivat vastanneet ?
Onko se jotenkin arvolle sopimatonta?
Ja toinen juttu on nämä romanit jotka pysäköivät autonsa vaikka kaupan oven eteen jos ei
ole lähellä parkkipaikkoja - kyllä se kaikkia harmittaa ihan tasapuolisesti, mutta kukaan ei ole niin röyhkeä kuin romani joka katsoo asiakseen pysäköidä ihan minne sattuu.
Ja nämä ´invalätkät ´-joita niin usein näkee romaneiden tuulilasissa, osa selvästi vanhentuineita, miksi se on siinä ? Aikas harvoin olen nähnyt vanhan tahi vammaisen romanin kömpivän ulos autostaan että herää kysymys, miksi kehdataan käyttää sitä, kun oikeasti on vammaisia jotka joutuvat jättämään autonsa ties mihin, koska invapaikat on varattu terveille romaneille?
Eikö riittäisi resursseja hiukan tarkastella tätä invalätkä ilmiötä?
Ennen oli ennen ja nyt on nyt;
muistan lapsuudestani maaseudulla miten ihmiset vetäytyivät syrjään kun pihaan ajoi
mustalais seurue - joku aina oli onnistunut pilaamaan muidenkin mahdollisuudet jos heille oli annettu lupa tulla pihaan - leiriytyä tms.
Kun heidän mukaansa lähti viljasäkkejä, perunoita yms luvatta ei kukaan halunnut enää auttaa.
Olihan se väärin syyttömiä kohtaan, mutta mistä sen tiesi, kuka on kunnollinen ja kuka ei ?
Tämän päivän yhteiskunnassa odotetaan, että jokainen tekee osansa.
Hälläväliä tyyli- yleiselle paikalla huutelu huorista ja julleista luulisi olevan mennyttä.
Kun / jos eletään pelkästään yhteiskunnan varoilla luulisi että voisi edes käyttäytyä asiallisesti ?
Minun mieleeni ei tulisi koskaan huutaa romaneiden perään mitään sopimatonta, kuten en kylläkään yleensäkään huutele ihmisten perään mitään.
Miten nämä nykyiset nuoret romanit on kasvatettu?
Miksi heidän elämäänsä kuuluuvat viina ja huumeet, ja aikas usein näkee lehdissä että joku nuori romanityttö on ns ottanut hatkat - miksi he niin tekevät, jos kotoa opetetaan tiukasti mikä on oikein ja mikä on väärin ?
Tällaista ihmettelen, eilen oli ikävä kokemus tosiaan kaupoilla käydessäni, en ole itseäni koskaan huoraksi kokenut, enkä toiminut sellaisena, ja kuitenkin arviolta 8-10 vuotiaat romanilapset huutelivat sellaista minulle.
Ei tunnu kivalta, ei.
Toivon totisesti että ´meidän ´lapsemme eivät huutele romaninaisille huora, huora, kun kohtaavat.
Se on rumaa.
Ne, joita romanit ilmeisesti itse kirjoittavat, ovat niin täynnä järkyttäviä kirjoitusvirheitä että hirvittää.
Tiedän, että vanhempi väki ei ehkä käynyt edes kansakoulua, mutta entäs tämä nykyinen?
Ei kukaan voi väittää, etteivätkö romanilapset saa käydä koulua - jos vanhemmat heitä sinne laittavat?
Mutta se, miten romanit kohtelevat / käyttäytyvät / onkin toinen stoory.
Eli mistä kumpuaa se ylenpalttinen röyhkeys, metelöinti, elvistely, huutelu, rehvakkaasti käveleminen, miehet jalat harallaan ja naiset kiikkuen isoista hameista johtuen?
Jos romanit ovat `sorrettu´kansanosa ´- niin tämäpä ei siihen muottiin ny´sitten mahdu alkuunkaan.
Olen itsekin jo malli vanhempi, minun nuoruudessani peloteltiin, että jos muksut eivät ole
ihmisiksi, annetaan mustalaisille - tai mustalaiset tulevat ja varastavat lapsia.
Ei näinollen ole ihme, että ennakkoluulot istuvat syvässä.
Itse en ole koskaan omille lapsilleni syöttänyt mitään ennakkokäsitystä romaneista.
Kun aina joka paikassa sanotaan, että romaniväestö kunnioittaa vanhempia ihmisiä, niin miten se näkyy käytännössä?
Siinä Kannelmäen isossa kaupassa romanilapset - keskenkasvuiset - huutavat hyvin, hyvin rumasti minulle että valklaishuora jos en ole antanut niille tupakkaa ?
En edes polta, ja vaikka polttaisin, en antaisi tupakkaa kenellekään lapselle.
Haluamati mitenkään leimata romaneita, niin olen ikäväkseni todennut sellaisenkin käyttäytymismallain esimerkiksi kirppareilla että vanhemmat juttelevat niitä näitä myyjien kanssa ja myyntipöytien välissä juoksevat romanilapset varastavat tavaroita ja juoksevat tiehensä.
Minä tiedän, että romaneilla ei ole ollut helppoa menneinä vuosina, nykyisin kaikilla lienee asunnot sun muut turvaverkot - lue = sossun apu.
Sitä mallia, että vain oleillaan julkisilla paikoilla keskellä kirkasta Jumalan päivää, en ymmärrä.
Joo, minäkin oleilen, mutta eläkeläisen on lupa sitä jo tehdä.
Koskaan ei ole sattunut, että vaikka olen vastaantulevaa romani tervehtinyt - kuten tervehdin muitakin - että he olisivat vastanneet ?
Onko se jotenkin arvolle sopimatonta?
Ja toinen juttu on nämä romanit jotka pysäköivät autonsa vaikka kaupan oven eteen jos ei
ole lähellä parkkipaikkoja - kyllä se kaikkia harmittaa ihan tasapuolisesti, mutta kukaan ei ole niin röyhkeä kuin romani joka katsoo asiakseen pysäköidä ihan minne sattuu.
Ja nämä ´invalätkät ´-joita niin usein näkee romaneiden tuulilasissa, osa selvästi vanhentuineita, miksi se on siinä ? Aikas harvoin olen nähnyt vanhan tahi vammaisen romanin kömpivän ulos autostaan että herää kysymys, miksi kehdataan käyttää sitä, kun oikeasti on vammaisia jotka joutuvat jättämään autonsa ties mihin, koska invapaikat on varattu terveille romaneille?
Eikö riittäisi resursseja hiukan tarkastella tätä invalätkä ilmiötä?
Ennen oli ennen ja nyt on nyt;
muistan lapsuudestani maaseudulla miten ihmiset vetäytyivät syrjään kun pihaan ajoi
mustalais seurue - joku aina oli onnistunut pilaamaan muidenkin mahdollisuudet jos heille oli annettu lupa tulla pihaan - leiriytyä tms.
Kun heidän mukaansa lähti viljasäkkejä, perunoita yms luvatta ei kukaan halunnut enää auttaa.
Olihan se väärin syyttömiä kohtaan, mutta mistä sen tiesi, kuka on kunnollinen ja kuka ei ?
Tämän päivän yhteiskunnassa odotetaan, että jokainen tekee osansa.
Hälläväliä tyyli- yleiselle paikalla huutelu huorista ja julleista luulisi olevan mennyttä.
Kun / jos eletään pelkästään yhteiskunnan varoilla luulisi että voisi edes käyttäytyä asiallisesti ?
Minun mieleeni ei tulisi koskaan huutaa romaneiden perään mitään sopimatonta, kuten en kylläkään yleensäkään huutele ihmisten perään mitään.
Miten nämä nykyiset nuoret romanit on kasvatettu?
Miksi heidän elämäänsä kuuluuvat viina ja huumeet, ja aikas usein näkee lehdissä että joku nuori romanityttö on ns ottanut hatkat - miksi he niin tekevät, jos kotoa opetetaan tiukasti mikä on oikein ja mikä on väärin ?
Tällaista ihmettelen, eilen oli ikävä kokemus tosiaan kaupoilla käydessäni, en ole itseäni koskaan huoraksi kokenut, enkä toiminut sellaisena, ja kuitenkin arviolta 8-10 vuotiaat romanilapset huutelivat sellaista minulle.
Ei tunnu kivalta, ei.
Toivon totisesti että ´meidän ´lapsemme eivät huutele romaninaisille huora, huora, kun kohtaavat.
Se on rumaa.
Vastaukset 34
Vanhimmat
Sehän riippuu siitä miten on lapsensa kasvattanut, ei kakki ole samanlaisia.
Joka kansan ryhmässä on hyviä ja huonoja kasvattajija ei pidä koko rotua vetää samalla kammalla.
En ymmärrä miksi tuomitaan koko kansa jos yksilö on häirikkö tai lapset huonosti kasvatettu.
Olen pahoillani puolestasi ,ei ole hauskaa jos törkeyksiä huudetaan perään.
Mutta on meissä hyviäkin kasvattajia jotka selittä lapselle asioita ja ohjaa lastaan hyvyyteen eikä huonoon.
Kaikkea hyvää sinulle
Kiitos mukavasta ja asiallisesta viestistä, en tarkoittanut leimata kaikkia : -))))
ollaan oikeita haisunäättejä. Se on tuo villi ja kuuma veri joka sen tekee. Tällainen kuuma veri on kaikilla, tummilla ihmisillä
"Kun heidän mukaansa lähti viljasäkkejä, perunoita yms luvatta ei kukaan halunnut enää auttaa "
Voi kauheeta, vai veivät oikein peruäkkeä ! Kellaristako ne aina veivät ? Ja viljasäkkejä ? Eikos viljat pidetä aitassa, ja siellä laareissa ? Perunatkin on muuten perunakellarissa laareissa.
Sinun juttusi ontuu, ja pahasti
on aika monta kirjoitus virhettä. Niin , että mene sinä myös kouluun. Miten kehtaat puhua tästä asiasta !
Matt. 7:4
Taikka kuinka saatat sanoa veljellesi: 'Annas, minä otan rikan silmästäsi', ja katso, malka on omassa silmässäsi?
Matt. 7:5
Sinä ulkokullattu, ota ensin malka omasta silmästäsi, ja sitten sinä näet ottaa rikan veljesi silmästä.
Luuk. 6:42
Kuinka saatat sanoa veljellesi: 'Veljeni, annas, minä otan pois rikan, joka on silmässäsi', sinä, joka et näe malkaa omassa silmässäsi? Sinä ulkokullattu, ota ensin malka omasta silmästäsi, sitten sinä näet ottaa pois rikan, joka on veljesi silmässä.
Hhehee oletapa sinä alkeellinen ameeba -
mitä tarkoittaa, kirjoittamasi:
" p e r u ä k k e jä " ??
Ja kyllä sinä tiedä, että maatiloilta oli helppoa varastaa, olet ilmeisesti itsekin sitä harrastanut kun noin tuohdut.
´kasvattajan ´kirjoitus oli asiallinen, hän kuuluu siihen asialliseen porukkaan, mutta sinä
sitten ET.
Pieni mukula että hän jäi apukoulussa luokalle,se on kyllä jo aikas hyvin.Isäni kertoi että joskus 60 luvulla oli mustalaismies kaupassa pienen pojan kanssa ja söi makkaraa,poika sanoi että isä anna ies kuoret ja hyvä isä antoi pojalle kuoret ja söi itse makkaran.
Vähemmän taitaa olla tollasia hyviä isiä jotka ajattelevat lapsiaan.
Chezz JK kirjoitti kokemuksensa pohjalta,kuitenkaan yleistämällä tai provosoimalla.Tuntuu kuin muutamat mustalaiset tahallaan ymmärtävät väärin.Esim.laareista tai kellareista ei mainittu.Jos ottaa herneen nenään voi aiheuttaa voimakasta ääntelyä.
Chezz JK , tämänkin kirjotus on haukkumista meitä varkaaksi, tässäin on aihetta kanteen nostamiselle.
Itse asiassa ei haukuta, vaan kerrotaan miten saattoi tapahtua maaseudulla 1950 luvulla ja kuule;
ennenkuin ne jauhot sinne laariin laitettiin oli kyllä pakko käydä myllyssä jossa jauhettiin, ei sinne myllyyn sentään " laareja " raahattu, vai raahattiinko teillä?
Sinä ymmärrät kaiken ihan tahallasi väärin.
Luepa ajatuksella kirjoitusta jonka tänne laittoi ´kasvattaja´, se osoittaa että romaninen joukossa on hyvinkin fiksuja ihmisiä, ja sitten sinunlaisiasi - että siittä vaan sitten
kanteen väsäämiseen, asioita jotka tapahtuivat 1950 luvulla.
Olet vastarannan kiiski, joka et edes yritä ymmärtää.
Ahas, kyllä perunoita on kautta aikojen myyty säkeissä.
Ja myös viljaa, miten luulet niitä kuljetetettavan ?
Suoraan myllystä laariin, vai ? ? ?
Jos tahallasi haluat ymmärtää väärin niin siitä vaan -
ja joo mene lakitupaan, tuomareita saattaa tosi hymyilyttää että otat
nokkiisi kun joku kertoo, miten oli 1950 luvulla.
Omasta lapsuudesta että meillä kävi romaneja.
Asuttiin köyhästi,oli puuhella ja pieni mökki. Tuli romaneja ja pyysi käyttää hellaa ruuanlaittoon.
Tekivät ruokaa ja antoivat meille lapsillekkin kun näkivät ettei ruokaa lapsilla ollut.
Itse muistan sen kun sain perunoita ja kastiketta ja leipää,jota kotona ei aina ollut.
Tämä tapahtui joskus 60-luvun lopulla. Asuin tuolloin Savossa.
Olen kiitollinen vielä tänäkin päivänä siitä että joku antoi ruokaa,sillä omat vanhemmat käyttivät aikansa ryyppäämiseen.
Tosin myöhemmin muistan kuulleeni että äitini olisi ollut hyvä neulomaan tummille villaneuleita...
Kaikkea en edes tiedä,sillä minut laitettiin sijoitusperheeseen noin 8-vuotiaana.
Sen jälkeiset kärsimykset onkin sitten ihan toinen tarina...
Mutta romaneista jäi hyvät muistot,sillä antoivat ruokaa minullekkin,joka kärsin nälkää pienenä.
mutta maatalossa Ne LAITETTIIN LAARIIN. EI MYLLYSTÄ JYVIÄ MYYDÄ ,EIKÄ OIKEASTI MITÄÄN. Vaan asiakaan toimesta jauhoivat. No tietenkin , kellä ei ollut maata, eikä mantuja ,jotka olivat köyhiä mökkiläisiä tai asuivat kerrostalossa, niin kaupasta myytään pieniä perunapusseja
Niin, että kirjoitus ontuu. Minä tiedän nämä asiat ,koska olen kasvanut hyvin suuressa maatalossa. Forsson Major:llilla tein kesällä aina pelto töitä 10 vuotiasta lähtien. Major onkin oikia iki liikuja. Vieläkin tomii, niin sain kuulla. Vuosimalli 1952
jauhoja, ei laiteta laariin, ei missään tapauksessa.Tässäkin ontuu sinun juttusi. En ymmärrä sinua, koska halvetsit meidä romaneita. Haukut meidä varkaaksi. Joo , ja maaseutulla jäljestettiin romaneita, kuin metsän eläimiä. Valkolaiset jopa ampuivat helmikuun pakkasilla
romaneilta hevosen. Ei siinä auttanut muu kuin lähtiä kävely patikkaan pienten lasten kansa. Sitten olette tappaneet meidän kielen,oikein valtiovaltaa myöten. Katsos vaikka minä olen kasvanut, teikäläisten parissakin, olen kasvanut myös romaneiden parissa. (siinä sulla miettimistä ) Että älä valita, kyllä teidä saakiin sakottaa, teidä ei koskaan sakota romanit liikaa.
Hastala vista beibi! Forestale finlandese è impazzire la gente. Birra pazzo. Malato foresta persone, N. civiltà. Sporco, scabbia culo puzzolente
kielenne olette tappaneet itse. Ette sitä enää käytä tai opeta nuoremmillenne vaikka voisitte. Turha muita on siitä syyttää.
Ja jos meinaat käyttää jälkikostoa perusteena esim. omiin mahdollisiin pahoihin tekoihisi niin olet kyllä harvinaisen lapsellinen ja pihalla.
Vai mitä tarkoitat sillä että "romani saa sakottaa kaajoa minkä haluaa"?
Tuollaisella asenteella ei kyllä rauhaa rakenneta, etkä sellaista ilmeisesti haluakaan?
Voi pientä poloista.
Olla mustalainen ja ´kasvanut teidän joukossa´
mahtaa siinä olla katkera ihminen - kerrassaan, ja heheee ei kukaan
valkoinen ole teitin luisevia kaakkejanne ampunut, nälästä ja huonosta
pidosta ne kupsahtivat..
kerro ihan konkreettisesti, miten ´valtiovalta ´on ruman kielenne tappanut?
Että jos mörskässä posmotatte hai hai; ta niin sheriffi karauttaa paikalle ja putkaan?
Ja joo, siellä putkassa olisi sitten tavallista enemmän ruuhkaa, kerro sekin, miksi olette niin yli-yli-yli-yli-edustettuina linnassa ?
Onko sekin ´meidän´syy jos ette tiedä, mikä on oikein tai väärin?
Jos olet oleskellut valkoisten kanssa, niin kuvittelisin, että he olisivat opettaneet kirjoittamaan oikein - juu, tiedän, jos et ole oppinut, niin et ole, minä en kirjoittaisi valkoisten en mustalaisten tai kenenkään muunkaan palstalla sillä taidolla mikä sinulla pikkupussihousu raasu on . . . .. .. . . . . . .. . .
Tiedätkö mikä siihen auttaa ? Se voisi auttaa kun laskee hiukan pahaa verta pois. Sitten sinusta tulee kiltti julli.
Sei creatura folle, è necessario Trattamento guarigione del Corpo mettere il trattamento di guarigione del corpo
Jos tässä vähän ihmettelisin itsekin. Puhutaan paljon siitä, että mustalaiset kunnioittaa vanhuksia. Se on ihan hyvä piirre, mutta miten siiihen sitten sopii se, että " valkolaiset " vanhukset ryöstetään? On montakin kertaa kuultu uutisissa kuinka esim tullaan kotiin pyytämään lasillista vettä ja samalla varastetaan rahaa. Onko se niin, että mustalaisvanhuksia kunnioitetaan mutta ei valkolaisvanhuksia?
kaveri, hyvin tyhmä, sairaloisen tyhmä. Etkö sinä raukka sitäkään tiedä, että romaneille oli hevonen numero 1. Se oli ainoa kulkuneuvo. Käytä aivojasi, jos niitä sinulla on.
"Olla mustalainen ja ´kasvanut teidän joukossa´"
Mitä sinä tuolla tarkoitat ? Olet hyvin sairas.Se kartano, missä olin otto poikana, sattuu olemaan hyvin tunnettu. Kasvatti isä oli resevin everisti, everistin veli on yhdessä kaupunkissa sen piirin yhden pankin ylijohtaja. Everistin yksi poika on supon kirjoissa. Everistin sisko on sveitsissä profesorina, siis suuren sairaalan johtaja. Everistin yksi veli on hallituksessa ministerinä
Siis minulla on myös tällainen kasvadus. Ja kun meillä kävi romaneita , aina saivat mitä pyysivät,ja minä kun olin antamassa, niin minä poika annoin, heidään piti sanoa minulle,riittää jo, ei mahtu enempää. Heiniä he saivat mahtumaan kiesiin aivan älyttömän kasan. Aina he tulivat meille, koska tiesivät , että minä annan.
Minähän olin vain nuorukainen, mutta iso vaaltuutet
1"Ne, joita romanit ilmeisesti itse kirjoittavat, ovat niin täynnä järkyttäviä kirjoitusvirheitä että hirvittää."
vastaukset;1 Sinua ei kukaan pakota lukemaan meidän palstaa, vai?
2;"Eli mistä kumpuaa se ylenpalttinen röyhkeys, metelöinti, elvistely, huutelu, rehvakkaasti käveleminen, miehet jalat harallaan ja naiset kiikkuen isoista hameista johtuen?
2: Koska olemme ylpeitä syntyperästämme, ja Elvis on meidän serkkuja.
3"Olen itsekin jo malli vanhempi, minun nuoruudessani peloteltiin, että jos muksut eivät ole
ihmisiksi, annetaan mustalaisille - tai mustalaiset tulevat ja varastavat lapsia."
3: No ,sinua ei kukaan romani halunut varastaa, varmaan olitvähemmän kaunis. Kyllä romanit varastavit kauniita valkolais tyttöjä mukaansa, se on aivan totta.
4"Ja toinen juttu on nämä romanit jotka pysäköivät autonsa vaikka kaupan oven eteen jos ei
ole lähellä parkkipaikkoja - kyllä se kaikkia harmittaa ihan tasapuolisesti, mutta kukaan ei ole niin röyhkeä kuin romani joka katsoo asiakseen pysäköidä ihan minne sattuu."
4: Oletko parkki poliisi ? Kun on oma peli , niin on myöskin oma lupa.
5"Toivon totisesti että ´meidän ´lapsemme eivät huutele romaninaisille huora, huora, kun kohtaavat.
Se on rumaa. "
Mutta teidän kakarat han huutelee meidän perään . "mustalainen mulli turpa veinasi minut tappaa, mutta minä olin vikkelä poika ja potkasin sitä napaan )
Finlandese bianco, è tutto vero troll della foresta. In nessuna parte del mondo non è così stupida, come è il popolo finlandese. Essi sono i veri ladri, sporchi, puzzolenti paskasia creature. Ubriachi, sono
jos kykenet, mistä tuo sinun viha oikein kumpuaa?
Olet niin vihaa täynnä ettet varmaan pysty edes ajamaan autoa suoraan?
En vihaa ketään, mutta en pidä valkolaisista jotka on alentamassa romaneita joka asiassa. Pitäiskö vain nätisti hyväksyä, se miten halveksitte meidä ? Sitä en hyväksy millään muotoa, vastaan laitan.
"kielenne olette tappaneet itse. Ette sitä enää käytä tai opeta nuoremmillenne vaikka voisitte. Turha muita on siitä syyttää"
Voi raukkaa jullia, kun ei osaa oman maan historiaa !
Soininvaara väittää Suomen maksaneen tapporahaa romaneista
Historia: Vihreiden ex-puheenjohtaja rinnastaa natsi-Saksan mustalaisvainot Suomeen
Osmo Soinivaara.
Vihreiden entinen puheenjohtaja Osmo Soininvaara kirjoittaa blogissaan Suomen maksaneen tapporahaa romaneista. Soininvaara rinnastaa natsi-Saksan mustalaisvainot suomalaisten tekemisiin joskus tarkemmin määrittelemättömänä aikana. Hitlerin Saksa tappoi toisen maailmansodan aikana satoja tuhansia romaneja.
Soininvaara perää koko EU:n vastuuta romaanikerjäläisten tilanteen ratkaisemiseksi.
- Ei voida ajatella, että esimerkiksi Saksan ei tarvitsi kantaa romanikysymyksestä vastuuta, koska se poisti oman romanikysymyksensä savuna ilmaan 1940-luvulla. Saksaa paremmaksi pani paljon aikaisemmin kuitenkin Suomi, joka maksoi tapporahaa romaneista. Siksi romaneja on meillä niin vähän, Soininvaara kirjoittaa.
Tosiasiassa romaneja vainosi Ruotsi, sillä Suomea ei vielä 1500-1600-luvulla ollut olemassa, vaikka Ruotsin itäisessä kolkassa suomea puhuttiinkin.
Synkkä luku romanien syrjinnästä Ruotsissa alkaa Kustaa Vaasan (1496-1560) ajoilta. Hänen jälkeensä kuningatar Kristiina (1626-1689), määräsi romaneille kuolemantuomion hirttämällä. Myöhemmin teloittamisiin voitiin lain mukaan ryhtyä ilman oikeudenkäyntiä.
Romanien lakisääteinen apartheid eli rotusorto jatkui Ruotsissa 1900-luvulle saakka, sillä 1914 Ruotsin parlamentti sääti lain, joka kielsi romanien maahanpääsyn. Laki oli voimassa vuoteen 1954 saakka.
Suomessa elää tällä hetkellä noin 10 000 suomalaista romania. Ruotsissa romaneja asuu noin 40 000-50 000.
Vuonna 1722 annetulla lailla pyrittiin maassaoleva romaniväestö
sulauttamaan nopeasti muuhun väestöön.Vielä vuonna 1900 ns. Wallen komitea asetti tavoitteeksi romanien täydellisen
sulauttamisen valtaväestöön.
”Rodun kasvatus tulee aloittaa lapsuudessa ja lapsi on otettava kuriin ennenkuin synnynnäinen rotutyyppi
on tullut yksilölliseksi luonteeksi, rotuvaisto tavaksi.. .Mutta ei voi tulla kysymykseen että valtio
ottaisi huostaansa mustalaislasten kasvatuksen ennenkuin he ovat tulleet kouluikään, se on jätettävä
vapaaehtoisen toiminnan ja ihmisrakkauden huoleksi.”
Komitea piti mustalaiskielen kitkemistä ja tappamista sukupuuttoon tavoitteenaan. Kun mustalaislapset
oppivat mustalaiskielen 10-12 vuoden ikäisinä, heidät oli komitean mielestä pidettävä juuri siinä iässä
koulussa, jotta heidän yhteytensä vanhempien mustalaisten kanssa useimmissa tapauksissa koulusta
päästyä ei enää johtaisi mainittua kieltä tuntemaan, vaan kieli kuolisi ja ”siten olisikin mustalaiskysymys
ahtaammassa merkityksessä ratkaistu”.2 Päätarkoitus oli saada romanilapset pois omien heimolaistensa
”huonojen vaikutusten alaisuudesta, katkaista traditsioonit”.
Romanit nähdään vuonna 1900
valmistuneessa komiteanmietinnössä ikäänkuin lapsina, joita tulee kasvattaa ja valvoa. Ei tullut kuu
loonkaan, että romanien omaa kulttuuria ja elintapoja olisi haluttu ymmärtää, vaan päinvastoin, niitä
ymmärtäviä rangaistiin. Ainoa oikea tapa elää oli suomalaiskansallinen tapa. Kaikki muu oli pois kitkettävä.
Kesti pitkään ennen kuin romanipolitiikkaa ryhdyttiin uudelleen valtion taholta selvittämään. Valtio
Kesti pitkään ennen kuin romanipolitiikkaa ryhdyttiin uudelleen valtion taholta selvittämään. Valtioneuvosto
asetti maaliskuussa 1953 komitean, jonka tehtäväksi tuli ”selvittää mustalaiskysymystä, erityisesti
mustalaisten sopeuttamista normaaliseen yhteiskuntaelämään, heidän työhönsijoittamistaan ja
oppivelvollisuuden täyttämistään sekä laatimaan kysymyksestä ehdotuksensa tarpeellisiksi lainsäädäntö-
ja muiksi toimenpiteiksi”.4Komitea otti nimekseen mustalaiskomitea. Siihen ei kuulunut romaniväestön
omaa edustajaa. Mustalaiskysymys oli komitean käsityksen mukaan suureksi osaksi mustalaisten
sopeuttaminen yhteiskuntaan ja kasvattaminen yhteiskuntakelpoisiksi kansalaisiksi. Tämän tavoitteen
saavutttamiseksi komitea ehdotti seuraavia menetelmiä: 1) uusien lastenkotien perustamista,
2) nuoria romaneja varten erityiskoteja, 3) oppivelvollisuuden valvonnan tehostamista, 4) säännölliseen
työhön ohjaamista ja opastamista sekä 5) Norjan mallin mukaisten työsiirtolan tapaan toimivien
romanikylien perustamista. Valtioneuvosto asetti vuonna 1956 Mustalaisasiain neuvottelukunnan seuraamaan
ja valvomaan romaniväestön sosiaalisten olojen kehitystä ja parantamista sekä tekemään tässä
tarkoituksessa tarpeellisia esityksiä.
Mustalaiskomitean puheenjohtajana toimi sosiaaliministeriön köyhäinhoidon ylitarkastaja Paavo
Mustala. Vuonna 1955 valmistuneessa komiteamietinnössä yhteiskunnan tavoitteet nähtiin samoina
kuin yli viisikymmentä vuotta aikaisemmin, vaikka romanit olivat osallistuneet talvi- ja jatkosotaan
valtaväestön rinnalla.
1960-luvun radikalismi, erityisesti ns. Marraskuun liike, toi esille myös romanit syrjittynä vähemmistönä
erilaisten sairaiden ja köyhien ryhmien ohella. Syntyi ns. yhden asian liikkeitä, joista sadankomitealaisen
rauhanliikkeen Ydin on säilynyt elinvoimaisena. 1960-luvulla perustetun Suomen Mustalaisyhdistyksen
yhteiskunnallisen lehden Ziricklin elinikä jäi muutamaan vuoteen. Kustannusosakeyhtiö
Tammen huutomerkkisarjassa ilmestyi vuonna 1967 merkittävä teos ”Pakkoauttajat”, jossa ensimmäistä
kertaa 1960-luvulla käytiin julkista keskustelua erilaisten vähäosaisten ryhmien, mm. romaniväestön
syrjinnästä. Kristin Olsoni artikkelissaan ”Tummien diskriminointi” toi romanien syrjinnän
esille. Pakkoauttajat teos sai osakseen paljon huomiota protestiliikkeen äänitorvena.5 Nykyään monet
yhteiskunnan johtopaikoilla olevat henkilöt olivat 1960-luvun radikaalisen liikkeen kantavina voimina.
4
Radikaalisen ajan merkkinä oli vuonna 1967 eduskunnassa tehty Georg Backlundin ja Arvo Salon toivomusaloite
”Komitean asettamisesta mustalaisten ongelmien ratkaisemiseksi ja määrärahasta käytännön
toimenpiteitä varten”. Se oli ensimmäinen aloite, jossa puhuttiin romanien etujen valvomisesta ja
painotettiin selkeästi vähemmistön oikeutta osallistua etujen valvontaan ja vähemmistöä koskevien
suunnitelmien tekoon. Näin tunnustettiin julkisesti suomalaisten ja Suomen romanien välinen kansallinen
intressiristiriita. Vuoden 1968 ja 1969 valtiopäivillä tehtiin useita kysymyksiä hallitukselle romanien
kokemasta syrjinnästä ja valtion tulo- ja menoarvioon varattiin ensimmäistä kertaa Suomen valtion
määräraha romaneille: kunnille avustus vuokra-asuntojen rakentamiseksi tai hankkkimiseksi vähävaraisille
romaniperheille.6
Valtioneuvosto oli asettanut mustalaisasiain neuvottelukunnan vuonna 1956 seuraamaan ja valvomaan
romaniväestön sosiaalisten olojen kehitystä ja parantamista sekä tekemään tässä tarkoituksessa tarpeellisia
esityksiä. Mustalaisasiain neuvottelukunnan kokoonpano uusittiin vuonna 1968 ja sen puheenjohtajaksi
kutsuttiin oikeustieteen lisensiaatti Jacob Söderman. Romanit saivat tähän neuvottelukuntaan
oman edustajansa.
Uusi neuvottelukunta laati periaatteellisluontoisen mietinnön romanikysymyksestä. Siinä ihmeteltiin,
miten on mahdollista, että tietty vähemmistö kokonaisuutena ottaen on aina elänyt niin heikossa sosiaalisessa
asemassa, että sen osalta on kysymys suoranaisesta kurjuudesta. Neuvottelukunta totesi, että
yhteiskunta on aina suhtautunut mustalaiskysymykseen enemmistön näkökulmasta eikä lähestynyt
mustalaiskysymystä mustalaisten omasta erilliskulttuurista käsin. Neuvottelukunta huomasi romaniväestön
aseman olevan ristiriidassa kansainvälisten sopimusten, YK:n peruskirjassa olevien ihmisten
perusoikeuksien, ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja rotusyrjintäsopimuksen kanssa.
Neuvottelukunta katsoikin YK:n perusasiakirjan velvoittavan Suomen valtiota tiettynä ylimenokautena
sosiaalisella, taloudellisella ja sivistyksellisellä alalla ryhtymään erityistoimenpiteisiin huonommassa
asemassa olevan vähemmistön pääsemiseksi tasa-arvoiseen asemaan enemmistön kanssa.7
Ajattelun muutos näkyy vuonna 1992 valmistuneessa perusoikeuskomitean mietinnössä, jossa lähtökohtana
on se, että kaikilla ihmisillä on oikeus yhäläiseen lain suojaan ja omaan kieleen ja kulttuuriin.
Nykyään Suomen romaneilla on täydet kansalaisoikeudet ja -velvollisuudet. Suomen romanit ovat sekä
suomalaisia että romaneja.
1.3.1. Henkilörekistereiden keräämisen ehdot
Henkilörekisterilaki (471/1987) säätää henkilötietojen keräämistä, tallettamista, käyttämistä ja luovuttamista.
Mainitun lain 6 §:ssä säädetään arkaluonteisten tietojen rekisteröinnistä. Tämän mukaan henkilörekisteriin
merkittäviksi ei saa kerätä eikä rekisteriin tallettaa arkaluonteisia tietoja. Arkaluonteisina
tietoina pidetään henkilötietoja, jotka on tarkoitettu kuvaamaan:
1) rotua tai etnistä alkuperää;
2) henkilön yhteiskunnallista, poliittista tai uskonnollista vakaumusta;
3) rikollista tekoa, rangaistusta tai muuta rikoksen seuraamusta;
4) henkilön terveydentilaa, sairautta tai vammaisuutta taikka häneen kohdistettuja hoitotoimenpiteitä
tai niihin verrattavia toimia;
5) henkilön seksuaalista käyttäytymistä; taikka
7
6) henkilön saamia sosiaalipalveluja, toimeentulotukea, sosiaaliavustuksia tai niihin liittyviä sosiaalihuollon
palveluja.
Tietosuojalautakunta voi kuitenkin lain mukaan antaa luvan myös arkaluonteisten tietojen rekisteröintiin
tai rekisteröity voi itse antaa siihen suostumuksensa. Eri sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiset
saavat henkilörekisterilain mukaan pitää henkilörekisteriä, joka pitää sisällään tietoja rekisteröityjen
saamasta sosiaalihuollosta ja sen perusteista sekä terveydentilasta. Myös lääkäri, hammaslääkäri ja
muu terveydenhuollon ammattikoulutuksen saanut henkilö voi pitää henkilörekisteriä ammattitoiminnassaan
rekisteröidyn terveydentilasta, sairaudesta tai vammaisuudesta taikka häneen kohdistetuista
hoitotoimenpiteistä taikka muista rekisteröidyn hoidon kannalta välttämättömistä tiedoista. Myös vakuutusyhtiö
voi pitää henkilörekisteriä, jossa on arkaluonteisia tietoja.
Henkiörekisterilain antaman suojan vuoksi romaaneista ei pidetä tilastoja, jotka tietenkin helpottaisivat
monien heitä koskevien asioiden tutkimista ja selvittämistä. Toisaalta romanit itse pitävät hyvänä, ettei
etnisin perustein voida ketään rekisteröidä. Onhan maailmassa paljon todisteita siitä, miten näitä rekistereitä
voidaan käyttää etnisen vähemmistön tuhoamiseksi. Myös Romaniasiain neuvottelukunta
kannattaa romanien rekisteröimättömyyttä.
Suomen Ihmisoikeusliitto ry. on kuitenkin todennut helmikuussa 1999 kaikkinaisen rotusyrjinnän vastustamista
koskevan sopimuksen Suomen raportin käsittelyn yhteydessä antamassaan ”varjoraportissa”,
että Suomessa on ristriitaista tietoa poliisin romanirekisteristä. Nimittäin Suomen toisen YK:n kidutusta
ja muuta julmaa epäinhimillistä kohtelua vastustavan sopimuksen märäaikaisraportin perusteella heräsi
epäilys, että poliisilla on erityinen atk-rekisteri romaniväestöstä.10 Edellä manitun henkilörekisterilain
6 § 2 momentin mukaan tällaisen rekisterin pito olisi kielletty. Sisäasiainministeriö on kieltänyt etnisin
perustein pidettävät rekisterit mutta ei pysty valvomaan joidenkin yksityisten poliisien pitämien rekistereiden
olemassaoloa. Asia on päässyt julkisuuteen joidenkin rikostutkijoiden pitämistä omia
”asiakkaitaan” koskevista luetteloista.11
10
1.3.2. Suomen perusoikeusuudistus 1995 ja romanit
Perusoikeus on kansalliseen perustuslakiin kirjattu ihmisyksilön oikeus, jota julkinen valta (lainsäätäjä
ja viranomaiset) ei saa loukata. Ihmisoikeus on vastaavasti kansainväliseen sopimukseen kirjattu yksilöllinen
oikeus, joka on turvattu myös yksilön oleskelu- tai kansalaisuusvaltiota vastaan.12
Hallitusmuotoon kirjattu perusoikeusuudistus tuli voimaan vuoden 1995 elokuun alusta (laki Suomen
Hallitusmuodon muuttamisesta, 969/1995). Uudistukseen johtaneella perustuslakien perusoikeussäänösten
muuttamisesityksellä (HE 309/1993) pyrittiin, paitsi muuhun, lähentämään sisällöllisesti toisiinsa
kotimaista perusoikeusjärjestelmää ja Suomea sitovia kansainvälisiä ihmisoikeusvelvoitteita.
Perustuslain uudistusta valmistelleen komitean ehdotusta piti ulkoasiainministeriö oikeansuuntaisena
Suomen kansainvälisten velvoitteiden kannalta. Sosiaali- ja terveysministeriö arvioi ehdotusta pääosin
myönteisesti ja piti TSS-oikeuksia (taloudellisia, sivistyksellisiä ja sosiaalisia) koskevaa ehdotusta
merkittävimpänä komitean esityksessä. Myös sisäasiainministeriö, opetusministeriö sekä maa- ja metsästalousministeriö
suhtautuivat ehdotukseen pääosin myönteisesti. Kriittisimmin ehdotusta arvioivat
puolustusministeriö ja valtiovarainministeriö. Liikenneministeriö, työministeriö ja ympäristöministeriö
pitäytyivät lausunnoisaan lähinnä omalla hallinnonalallaan eivätkä arvioineet ehdotusta yleisesti.13
Mm. romaniasiain neuvottelukunta, vammaisneuvosto ja ihmisoikeusasiain neuvottelukunta arvioivat
perusoikeusuudistuksen tarpeelliseksi.
Uudistuksen tärkeimpänä tavoitteena oli laajentaa ja vahvistaa yksilön oikeuksien perustuslaintasoista
turvaa. Uudistuksella pyrittiin parantamaan yksilön oikeusturvaa niin perinteisten vapausoikeuksien
kuin taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien alalla sekä luomaan edellytykset ihmisten
lisääntyville vaikutusmahdollisuuksille itseään ja ympäristöään koskevissa asioissa. Uudistuksen
tavoiteena oli myös lisätä perusoikeuksien suoraa sovellettavuutta tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa,
ml. sosiaalihuoltoon kuuluvia asioita käsittelevät viranomaiset. Uudistus lisäsi huomattavasti
julkisen vallan, kuten valtion ja kuntien, velvollisuuksia perusoikeuksien toteutumisen alueella.
Erityisen huomioitavia perusoikeuksia romanien kannalta ovat yhdenvertainen kohtelu, ihmisarvon
loukkaamattomuus sekä yksilön vapauden ja oikeuksien turvaaminen, yksityiselämän suoja, sosiaaliset
oikeudet, hallinnon ja lainkäytön oikeusturvatakeet sekä julkisen vallan velvoite turvata perusoikeuksien
ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Perusoikeussäännökset sisältävät myös Suomea sitovien kansain
12 Scheinin, Martin: Ihmisoikeudet Suomen oikeudessa, yliopistollinen väitöskirja, Jyväskylä 1991, 6.
13 Perusoikeustyöryhmä 1992, mietintö, Oikeusministeriön lainvalmisteluosaston julkaisu 2/1993, Helsinki 1993, 20-21.
Romaniväestön kannalta ovat erityisen tärkeitä Perustuslain 5 § ja 14 §.
5 §:ssä kielletään syrjintä: Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eriarvoiseen asemaan
sukupuolen, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden
tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella
Hyvä kun laitoit tuota faktatietoo näille tolloille.
Terkkuja kaikille täältä kaukaa Sveittistä.
Kuule:
teidän tapanne elää on toisenlainen kuin meidän kantaväestön, totta. Me olemme aina käyneet kouluja ja hankkineet sekä koulu- että yleissivistystä. Me menemme työhön ja hankimme omat asuntomme omilla, työstä saaduilla rahoilla. Otamme pankkilainaa ja maksamme velan pois ... Me kartutamme kansantuotetta
ja olemme siten hyviä suomen kansalaisia. Lisäksi ahkeruudellamme ja taidoillamme saamme aikaan innovaatioita= keksintäjä, uudistuksia, joista on hyötyä kaikille ihmisille. Tämä on se suomalaiskansallinen tapa joista pois jättäytyvät ovat valtaväestön silmissä.. no, tiedät varmaan mitä.
olen päässyt siihen asemaan, että on oma henkilö kohtainen kuljettaja, ja auto on valtion kamaa. Mutta ei suomen valtion. Jag talar svenska bättre än finska. Skriva samma sak
En aja itse autoa, on oma kuljettaja, eikä ole edes oma auto. Valtion auto. Mutta en sano mikä valtio, mutta ainakaan suomi.
Jag tycker inte om alla finländare har en öl stora konsumenter av. Finländarna gör en väldigt, väldigt många brott, där jag är. De är ociviliserade, luktar illa
Jag talar svenska bättre än finska. Skriva samma sak
vaan mistä nykypäivän asenteet ovat peräisin? Ihonväristäkö?
Kuuluisa tapporaha...miten on, maksettiinko sitä ikinä suomen puolella kertaakaan?
Kuitenkin tänne jäitte, mikä ei olisi ollut mahdollista jos vainot olisivat olleet raskaat?
Ja hyvinpä traditiot ovat kestäneet noista kirjoituksista huolimatta. Huomattavaa on että ne ovatkin alkaneet toden teolla rapistu viimeisten muutamien kymmenien vuosien aikana, jolloinka romanien asiat ovat suomessa paremmin kuin koskaan ennen. Eikö?
Tuntuu vain siltä että jostain syystä haluat kipata vihasi jonkun niskaan, mutta asiat eivät siitä mihinkään kyllä parane. Eikä myöskään jullittelu tue sanomaasi, vaikka samapa se minulle, jos sulle siitä tulee nimimerkin takaa parempi mieli.
Sanot aika haastavasti seuraavaa:
" Ei tullut kuu
loonkaan, että romanien omaa kulttuuria ja elintapoja olisi haluttu ymmärtää, vaan päinvastoin, niitä
ymmärtäviä rangaistiin. Ainoa oikea tapa elää oli suomalaiskansallinen tapa. Kaikki muu oli pois kitkettävä.
Kesti pitkään ennen kuin romanipolitiikkaa ryhdyttiin uudelleen valtion taholta selvittämään. Valtio"
Ja minä sanoin että:
"Me ( tarkoitan valtaväestöä) olemme aina käyneet kouluja ja hankkineet sekä koulu- että yleissivistystä. Me menemme työhön ja hankimme omat asuntomme omilla, työstä saaduilla rahoilla. Otamme pankkilainaa ja maksamme velan pois ... Me kartutamme kansantuotetta
ja olemme siten hyviä suomen kansalaisia. Lisäksi ahkeruudellamme ja taidoillamme saamme aikaan innovaatioita= keksintäjä, uudistuksia, joista on hyötyä kaikille ihmisille. Tämä on se suomalaiskansallinen tapa joista pois jättäytyvät ovat valtaväestön silmissä.. no, tiedät varmaan mitä. "
Sanopa sinä minulle että mikä on se lisä yhteiseen hyvään jonka sinä tuot? Mitä mustalaisten kulttuuri ja elintapa tuo omasta puolestaan tähän yhteiseen suomalaiseen hyhteiskuntaan? Jääkö se vain eksotiikan edustamiseksi ja hameissa kulkemiseksi? Miten sinä/ te kaikki yhdessä teette kartuttaaksenne kansantuotetta tai luodaksenne uudistuksia yhteiseksi hyväksi..kerropa..olet niin kärkäs puuttuman ihmisten sanomiseen..sanopa nyt vastaus tähän.
kyllä minuakin ovat valakolaiskakarat huo*aks huuvelleet ja kaikella kunnioituksella; sinunkin tekstis vilisee kirjotus- ja kielioppivirheitä...ite kirjottelen tälleen puhekielellä.