Millaisia kokemuksia rullaisosta? Hyvät ja huonot puolet?
Rullaiso
vai perinteinen
281535
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Helppo avata ja sulkea. Hiton huono purjehtia.
snobipurjehtijoiden silmissä. Normaalipurjehtijalle ihan OK.
+ kynnys "nostaa" eli vetää isopurje esiin huomattavasti pienempi varsinkin isossa >10 m / >5 tn veneessä.
- Isopurjeella huomattavasti vähemmän trimmausmahdollisuuksia - joten helpompaa reivausta joutuukin käyttämään sitten enemmän - purjeiden latistukseen ei löydy gunninghamia, maston taivutusta, jne.
- lisää tekniikkaa - joka menee epäkuntoon - ennemmin tai myöhemmin 100% varmuudella
- ahvenselkä puuttuu joten pinta-ala valmiiksi "reivattu"
- kallis
Itse rullaisolla purjehtineena sanoisin että lazyjackit+yhden köyden reivijärjestelmä + toimiva batcar isossa niin päästään hyvin lähelle rullaison hyviä ominaisuuksia (purjeiden nosto/laskukynnys/reivaus) kuitenkin säilyttäen nuo normaali-ison hyvät ominaisuudet (trimmattavuus, yksinkertaisuus, isompi pinta-ala, edullisuus).
Mutta; rullaiso sopii ummikkopurjehtijoille parhaiten... eli vaikkapa charter-purjeveneeseen - jos joku haluaa purjehtia aloittelijoiden kanssa... Omassa veneessä kai tarkoitus on, että jossain vaiheessa ei enää olla niitä aloittelijoita ja silloin rullaiso alkaakin näyttää enemmän haitalta kuin hyödyltä.
tyypillinen snobipurjehtijan kannanotto: "Omassa veneessä kai tarkoitus on, että jossain vaiheessa ei enää olla niitä aloittelijoita ja silloin rullaiso alkaakin näyttää enemmän haitalta kuin hyödyltä. "
Normaalipurjehtijan näkökulmasta aloittelijan ja osaajan ero on siinä, että tietää, miten purje nostetaan ja lasketaan (tai rullapurjeen tapauksessa vedetään esiin ja jemmataan takaisin).
Mitäs snobismia siinä on, että purjehtija kehittyy harrasteensa mukana? Kyllä useamman vuoden purjehtineet jo katsoo sitä purjeen muotoa ja säätää sitä tarpeen niin vaatiessa paremmaksi. Väärin säädetty isopurje kun vaan kallistaa venettä eikä vie sitä eteenpäin samalla tavalla, kuin oikein säädetty purje.
Siksi olinkin positiivisesti yllättynyt rullaison ominaisuuksista, kun pääsin tuollaista 46 jalkaista purjehtimaan hieman pidemmän matkaa. Uudehkooilla purjeilla ei vielä ongelmia ollut, mutta kunnarin puute voi kuluneilla ja jo hieman venyneillä purjeilla olla oikeasti ongelma.
älä edes harkitse, rullaiso parhaimmillaan rullalla nauticat tyyppisissä möhkäleissä
Ihme kyllä noita on ollut jo myös Finngulfeissa ja X:ssä (no ainakin yhdessä molempia Suomessa) ja vieläpä tuo FG oli vain 33-jalkainen. Luulisin, että tuollaisissa veneissä rullamastolla on huomattavan negatiivinen vaikutus jälleenmyyntiarvoon. Minä en ainakaan ostaisi FG/X ja vastaavaa, jossa olisi tunnelikeulapotkuri tai rullaiso. Vene on "lopullisesti" pilattu noilla.
Rulla vaikuttaa sekä isopurjeen muotoon että ahvenselkään. Kummastakaan ei saa "kunnollista", jotta rullattavuus säilyy ja tulee toimeen pystylatoilla. Tämän lisäksi mielestäni elintärkeää maston taivutusta ei voi käyttää. Kyllä noista tulee kryssivauhtiin helposti yli 10% ero ja rullaamaan joutuu paljon aiemmin kuin reivaaminen olisi ajankohtaista normaalilla isolla.
Jos mikään edelläolevista ei tunnu tärkeältä, voi tietysti jatkaa harkitsemista. Parempi vaihteohto olisi ehkä opetella viikkaamaan isopurje hyvin. Ainakin reiluun 30 neliöön saakka isopurjeen viikkaa ja paketoi yksin kahdessa minuutissa. Ei pitäisi olla liian työlästä. Rullaisopurjeen asennus paikoilleen pystylattoineen vienee varsin kauan (en ole tehnyt). Saakohan tuota aikaeroa kiinni koko kesän aikana rullauksen "helppoudella".
Kumoan Joakim_:n väitteen: rullaison asennus paikalleen pystylatoilla ei ole työläs tai iso homma. Yhtä isoi tai työläs kun rullagenuan asentaminen, isot pystylatat ei asennusta vaiheuta tai aikaa merkittävästi lisää max 1min / latta, sama homma kun tavallisen läpilatoitetun ison asennuksessa.
Kuten sanoin minulla ei ole kokemusta tuollaisen laittamisesta. Miten pitkät latat sinulla on? Jos halutaan "normaali" ahvenselkä, pystylatat ovat todella pitkät. Millä ne edes saa kuskattua veneelle? Tässä esimerkki rullaisosta, jossa latat lähes purjeen korkuiset:
http://www.doylesails.com/zenithspecs.pdf
Unohtui edellisestä vielä yksi tärkeä haitta rullapurjeista, erityisesti rullaisosta. Ne tuovat painoa ylös ja huonontavat merkittävästi oikaisevaa momenttia. Silloin kun oikeasti paha keli sattuu olisi perinteisesti isopurjeessa 2-3 reiviä tai jopa Trysail ja keulassa myrskyfokka. Tällöin genuan ja ison paino on tuotu alas ja rullalaitteen painoja ei ole. Ero on valtava siihen, että iso on rullattuna mastoon ja genuan etustaagiin. Aika monella nykyisellä veneellä itseoikaisukulma on vain ~110 astetta ILMAN rullapurjeita. Rullapurjeilla saatetaan mennä alle 100 asteen, jolloin aallon tai puuskan löydessä maston topin veteen vene ei enää oikene vaan jää kyljelleen.
Tässä vähän lisää tuosta asiasta: http://www.sailtrain.co.uk/stability/weight_distribution.htm
vene on 37 jalkainen, toppi jossain 15.5m korkeudella. Pystylattoja on neljä, pisin niistä siis puomilta ~toppiin ( yli 10 metriä ). Kyseiset latat ovat pyöreät, aika taipuisat ja ne voi taivuttaa (ainakin) puoliksi. Latat on tehty myös parin metrin paloista, ja periaatteessa ne voisi siis irrottaa ( itse en ole näin tehnyt). Säilytän talvella lattoja veneessä sisällä puoliksi taivutettuna kevyellä lenkillä ( lenkki yhtä iso kun keulahytin tila ). Lattojen asentamisessa keväällä apumiehestä on apua ohjaamassa lattoja veneen kannella, mutta mikään ongelma/ temppu se ei ole.
Lisätään vielä pari plussa:
helppo reivaus
portaaton reivaus
nopea käyttöönotto
nopea "pakkaus"
Kuinka monella oikeasti on joskus käynyt niin että aalto on kaatanut purjeveneen, siis oikein tuonne 110 asteen tienoille?
Itseä hiukan arvelutti isopurjeen käsiteltävyys veneen vaihtuessa, sen koko kun kasvoi todella paljon enemmän kuin veneiden koon suhteessa. Eli nyt ollaan lähempänä 40 kuin 30 neliötä. Laskostaminen puomille ei kuitenkaan ole temppu eikä mikään, ainoa mikä tuntuu, on purjeen nosto. Siinä saa vetää tosissaan, vaikka materiaali on sentään spectraa eikä perusdacronia. Mutta onhan vinssitkin keksitty, kun voimat loppuvat. Sitä ennen tulevat kyllä vanhetessa jonkun sortin kuulalaakeroidut ratsastajat käyttöön, jotka auttavat uskomattoman paljon, senkin olen jo naapuriveneessä kokenut.
Ja eilen todettiin juuri uuden veneensä laituriin tuoneen tutun kanssa, että ison nosto ei ole mitään sydävikaisen hommaa, mutta sitä nostelemallahan sen sydänvian parhaimmalla tavalla välttää.
On muuten hyvä saavutus se väitetty 1 min/latta. Minulta menee kyllä paljon enemmän alempien lattojen kanssa läpilatoitetussa purjeessa. Seuraavaan isoon ei enää senkään takia tule läpilattoja kuin ylempiin. Tai missä nyt siinä vaiheessa trendit menevätkään.
40 neliön isopurje on jo aika ison veneen isopurje.
Minun veneessäni ensimmäinen latta mastolta on vielä pidempi kuin tuossa kuvassa. Telakoin veneen masto pystyssä talveksi ja asennan molemmat purjeet jo valmiiksi kun vene on pukeilla. Pystylattojen asentaminen on silloin helppoa kun niitä voi työnnellä lattataskuihin sisään alhaalta päin, siis veneen vieressä seisten. Toimitus on helppoa ja nopeaa, täytyy vain katsoa että on täysin tyyntä, ettei tapahdu katastrofia. Perhe ja matkapurjehdukseen rullaiso sopii erinomaisesti mutta jos olet pilkun viilaaja ja huolestunut koko ajan veneen nopeudesta niin osta tavallien iso. (muuten kun olet ostanut sen perinteisen isopurjeen, niin eikö mieleen jää outo tunne, että kilpaileva valmistaja olisi osannut tehdä jonkun sauman paremmin ja veneesi nopeus olisi ehkä noussut 0,256 solmua...)
Keskemmällä Eurooppaa todella moniin uusiin veneisiin laitetaan rullaiso.
Eipä tuollaisia kovin usein täällä tapahdu. Muutama vuosi sitten yksi pienehkö ja melko sporttinen köilivene kaatui Näsijärvellä. Ei noussut kyljeltään vaan alkoi ottaa vettä sisään, kaatua katolleen ja upota.
Jos tosiaan tulee joku raju ukkospuuska tms., ei ole mahdotonta, että toppi kastuu. Tällöin ollaan jo lähellä 100 astetta.
Itämeren ulkopuolella tuo on sitten jo "jokapäiväistä".
Jos ei ole yksin, kannattaa toisen mennä mastolle nostamaan ja toinen ottaa vain löysät pois. On todella paljon kevyempää kuin parin plokin ja lukon takaa vetäminen. Loppuun pari vetoa sivulle ja nopea päästö, niin vinssiä ei tarvita lainkaan. Hyvin tärkeää on myös olla suoraan vastatuuleen ja mieluiten suojaisessa paikassa. Tuulen painaessa purjetta sivulle kitka kasvaa paljon.
41 m2 isoa olen nostanut tänä keväänä pariin kertaan. Kyllä se nyt sentään nousee ilman hikoilua, vaikka ero 30-neliöiseen on huomattava, varsinkin kun nostettavaa matkaakin tulee samalla pari metriä lisää.
Miksi ei voisi mastoa taivuttaa? Kyllä minä ihan normaalisti sain sitä taivutettua, mutta hekki pitää vaan löysätä siksi aikaa, kun purjetta rullataan takaisin sisään. Muulloin sen käyttö on ihan kuin perusisolla olevassakin veneessä. Ja ahvenselkääkin tuossa on jotakuinkin saman verran, kuin vastaavassa veneessä perinteisellä isolla. Va vielä: Tässä veneessä on melkein 2 metriä pidempi masto, kuin ilman rullaa olevassa perinteisellä takilalla olevassa sisarveneessä. Purjeen "huonompaa" säädettävyyttä on siis kompensoitu lisäämällä pinta-alaa.
Tuo ylläkuvaamani vene ei ole omani, mutta purjehdin sen juuri kuukausi sitten hollannista suomeen, kokemusta on siis tuhennen mailin verran. Vene nousi tuuleen yllättävän hyvin, ihan kadehdittavilla kryssikulmilla. Olin positiivisesti yllättynyt. Kunnaria ei ole, mutta muuten purjeen säädettävyys oli ihan normaalia luokkaa. Sen sai hyvin litteäksi tuulen koventuessa. Enemmän minua häiritsi nykymatkaveneille tyypillinen naurettavan lyhyt levanki siellä sprayhoodin edessä onnettomilla naruilla yksinekertaisella välityksellä eikä edes mahdollisuutta vetää vinssille niitä...
Oikeastaan ainoa todellinen miinuspuoli (kunnarin puutteen lisäksi) tuossa rullaisossa on se kohtuullisen iso massa siellä ylhäällä aina. Sekin häiritsee lähinnä kovassa aallokossa, kun vene heiluu normaalia enemmän. Itämerellä sekään ei välttämättä ole oikea haitta.
Tavallista purjetta reivattaessa purjeen pinta-ala paitsi pienee niin koko purje tulee alaspäin. Rullaisoa kierrettäessä purjeen pinta-ala luonnollisesti pienee, mutta itse purje ei tule alaspäin.
Jo pelkän vipuvaikuksen vuoksi toppi kallistaa venettä enemmän kuin purjeen alaosa. Plosoko niin, että rullaisoa täytyy tästä johteun pienentää suhteellisesti enemmän kuin tavallista purjetta.
Kokemusta ei ole, mutta väittäsin, etttä rullapurje menettää kryssiominaisuuksia nopeammin kuin tavallinen purje. Purje kankaan venyessä rullaisoa ei todennäköisesti ei saa riittävän kireälle optimaalisen kryssikulman saavuttamiseksi. Iän myötä takaliiki avautunee liikaa.
Mielestäni rullaiso voi olla perustelut todella isoissa matkaveneissä, jossain 40 jalasta ylöspäin, koska tuonkokoisissa veneissä ison purjeen nostaminen voi olla perhemiehistölle raskasta
0,256 solmua on niin iso luku nopeuseroksi, ettei ole mitään pelkoa siitä, että jonkun toisen tunnetun purjeentekijän purje sen saisi aikaan.
Mikähän ihme siinä on, kun purjeiden ja purjetrimmien eroja ei osata ajatella mitenkään muuten kuin nopeuskysymyksenä. Toki on hauskempaa kulkea se 0,256 solmua kovempaakin, mutta oleellisempaa on purjehtia tasapainoisemmalla ja vähemmän kallistuvalla veneellä. Ne asiat nyt vain väistämättä kulkevat käsi kädessä nopeuden kanssa. Kaupan päälle noustaan kryssillä 10 astetta ylemmäs ja tehdään vähemmän vendoja. Ja 10 astetta ei ole liiottelua.
Noin se menee. Vaimo jaksaa aivan ongelmitta vetää löysät pois, kun minä vedän mastolla. Mastolta vetäen ei tule edes hiki.
Kiitoksia kommenteista. Vene on 46-jalkainen, raskas matkavene ja tarkoituksena purjehtia yksinomaan Itämeren ulkopuolella perhemiehistöllä. Ei siis mitään kisailua, heikompi suorituskyky ei huoleta lainkaan, eikä meillä ole minnekään kiire. Meidän purjehdus on kaukana sporttisesta, se on hyvin rauhallista ja mahdollisimman helppoa ja mukavaa matkantekoa vaippaikäisen lapsen kanssa. Mutta ehkä tuo pointti ylhäällä olevasta painosta panee miettimään vaihtoehtoja. Ja toisaalta, millaisia ongelmia laitteen kanssa voi tulla, jos/kun se vääjäämättä jossakin vaiheessa alkaa temppuilla. Ehkä sähkövinssit sitten.
Omassa veneessäni, jossa läpilatoitetun isopurjeen pinta-ala on 28 neliötä, seilin kasaamiseen menee lazy-jacksien kanssa muutama minuutti silloinkin kun olen veneelläni yksin liikkeellä. Pikareivin kanssa aikaa tuskin menee juuri vähempää, kuin sen rullaamiseen menisi. Rullaamaton systeemi on minusta parempi, kun purjeen muotoa ja purjehdusominaisuuksia ei ole vähäisen mukavuussyyn takia pilattu.
Tämä on nyt tietysti mielipide, mutta arvostan myös mahdollisuutta maston taivuttamiseen, jolla voin hieman siirtää reivauskynnystäkin eteenpäin.
Mulla on 26 neliöinen iso ja arvostan myös täyttä säädettävyyttä siinä enkä koe sen nostamista tai laskemista/laskostamista mitenkään hankalana edes yksinpurjehduksilla. Eikä mulla ole edes niitä lazyjakcsejä.
Mutta hämmästyttää tuo luulo siitä, ettei rullaisolla olevassa veneessä voisi mastoa taivuttaa, kun kuitenkin voi ihan samalla tavalla kuin tavallisellakin isolla olevaa mastoa. Ainoa ero on, että kannattaa päästää hekki löysälle kun rullaa sitä isoa sisään. Muuten voi hekkiä säätää ihan kuin muissakin.
en ihmettele joakimin ehdottomuutta rullaison suhteen mutta keulapotkurin suhteen kyllä.tietysti jos kilpailee paljon ja vakavasti, on keulapotkuritkin tarpeettomia hidastimia.eikä kukaan toki 33 jalkaiseen moisia saa hankkia.mutta kun aletaan lähennellä 10t painoa niin kyllä sille käyttöä on.omasta kokemuksestani (ei niin paljoa) olen todennut rullaison huonoksi purjehdusominaisuuksien kannalta.helppo voi olla, mutta tarpeeton.itse harkitsen veneeseen nyt sähköllä toimivan vinssin asentamista,jotta isopurjeen nostaminen tulisi helpomaksi.alkaa olla aika kypsyttävää,mutta luulen sähköisen vinssin helpottavan rullaison verran ilman rullan haittoja.
Ennen sähkövinssin hankkimista suosittelen asentamaan nostinvinssin suoraan mastoon ja hankkimaan sellaisen pitkävartisen vinssinkammen, jota voi käyttää kaksin käsin (eli leveä kahva johon kädet mahtuvat rinnakkain).
Meillä ei purjehtiminen ole koskaan jäänyt siihen ettei saataisi normaalia isopurjetta ylös tai alas tai reivatuksi.
No ehdottomuus tulee varmasti myös siitä, että en usko koskaan edes harkitsevani 10 tn veneen ostoa. En keksi omaan käyttööni ainuttakaan syytä läheskään niin isoon veneeseen. 4-henkinen perhe tekee hyvin 4-viikon lomareissun 1/2 tai 1/3 tuosta painavalla veneellä. Järkevän kokoisella veneellä on mukava lähteä iltareissulle lasten kanssa tai vaikka yksin.
Täytyy myöntää, etten ole koskaan käyttänyt keulapotkuria, mutta toisaalta olen kyllä rantautunut monella eri purje- ja moottoriveneellä, jollaisissa on nykyään usein keulapotkuri, ja myös vesibussilla enkä keksi miksi halauaisin keulapotkurin.
99% näkemästäni keulapotkurin käytöstä on täysin turhaa (pitää käyttää kun on vai ei osata ohjaamisen alkeitakaan??) ja pahimmat näkemäni rantautumismokat on tehty keulapotkuria käyttäen (luotettu liikaa sen voimiin?).
Ja kyllä se ämpärin kokoinen reikä keulan molemmissa kyljissä jarruttaa tolkuttomasti, kuten myös kiinteälapainen potkuri. Toisille nämä eivät ole lainkaan tärkeitä, mutta mielestäni on outo yhtälö ostaa vene, jonka yksi tärkeimmistä ominaisuuksista on hyvä suorituskyky, ja sitten pilata se lisävarusteilla.
Vähän sama juttu olisi ostaa Porsche ja ajella sillä jatkuvasti peräkärry perässä, jos joskus sattuu tarvitsemaan kuljetuskapasiteettia.
on 40 jalkaisesta rullaisolla. Ja hyviä. Jos olisi ylim. rahaa, vaihtaisin nykyiseen 35 ft veneeseeni myös rullaisolla olevan takilan.
Pääsääntö on sama kuin tiikkikannessa, ne joilla on rullapurje, tykkäävät siitä. Ne joilla ei ole , eivät sellaista halua kun se on niin huono.