Kirjat sisustuksena

Esim. huonekalukauppojen kirjahyllyosastoissa ja teatterilavastuksissa niitä käytetään aivan yleisesti.

Teetä haluamasi vaikutelma suoraan tapettina, säästyy tilaakin kun ei tarvitse oikeita kirjahyllyjä ja niihin oikeita kirjoja.

On ihan totta, että kirja voi olla kaunis myös esineenä ja bibliofiilit rakastavat kirjoja muunakin kuin pelkkänä sisältönä. Itse alan käyttää sähköisiä lukulaitteita heti, kun niistä ilmestyy teokseen arvoisensa nahkaselkä, kultakirjaimia ja vanhan kirjaston tuoksu.

20-30-luvuilla painettuja eri kirjailijoiden koottuja teoksia nahkaselkäisinä painoksina löytyy kirppareilta ja divareista halvalla. Vanhat tietosanakirjasarjat ovat todella edullisia (tieto vanhentunutta, netti olemassa ja vievät paljon tilaa, lopputulos: eivät ole halattuja eivätkä tarpeellisia), esim. vuosina 1931-39 julkaistu Otavan Iso Tietosanakirja (15 osaa ja 2 lisäosaa)on hyvin yleinen ja se on saatavilla todella monesta vanhojen kirjojen kaupasta. Vanha uskonnollinen kirjallisuus on lähes ilmaista, kauppiaat ovat tyytyväisiä jos pääsevät siitä eroon. Erittäin kauniita korupainoksia ruotsin ja saksankielisistä kirjoista 1800-luvun lopusta saa noin kymmenellä eurolla kappale ja ne ovat aika yleisiä.

Mielestäni on turha valehdella lukeneensa kirjat, mikseivät ne saa olla puhtaasti sisustuksellinen elementti. Kyllähän jotkut keräilevät kahvikuppeja mutta eivät ikinä käytä niitä vaan pitävät ne vitriinissä, mutta ei sitä pidetä kummallisena, kyllä siis kirjatkin saavat olla "vain" esineitä. Monet kirjani olen hankkinut vain siitä syystä että ne ovat kauniita (esim. valtavan määrän korukantisia 1800-luvun saksalaisia runokirjoja, vaikka en osaa saksaa). Jos kysyy olenko lukenut kaikki kirjani, vastaan ihan kiertelemättä että en todellakaan (vaikka toki suuri osa kirjoistani on lukutarkoituksessa hankittuja).

Kirjansitoja kyllä mielellään laittaa AkuAnkkasi nahkaselkäkansiin, vuosi kerrallaan. Ei tartte valehdella lukeneisuudesta.