Kumpi määrää tahdin, poliisi vai järjestäytynyt rikollisuus?
Poliisin toimintaympäristö on muuttunut voimakkaasti kahden viimeisen vuosikymmenen aikana. Rikollisuus on muuttunut entistä järjestäytyneemmäksi ja kansainvälisemmäksi. Nykyajan rikollisuus ei tunne valtioiden välisiä rajoja. Kansainvälisen ja kansallisen järjestäytyneen rikollisuuden tehokkaampi torjunta sekä paljastaminen edellyttävät rikostorjuntaviranomaisten työn, kuten rikostiedustelun, tietolähdetoiminnan sekä erityisesti valeosto- ja peitetoiminnan, esimerkiksi rikollisjärjestöihin soluttautumisen, tehostamista.
Kansainvälistymiskehitys on tuonut mukanaan kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden. Erityisesti lisääntynyt huumausainerikollisuus on voimakkaasti kasvava uhka yhteiskunnan turvallisuudelle. Henkilöiden, pääomien, tavaroiden ja palveluiden entistä vapaampi liikkuvuus maiden välillä ja erityisesti rajakontrollien lakkaaminen Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä ovat vaikuttaneet rikollisuuskuvaan. Uusien jäsenvaltioiden liittyminen unioniin on avannut rikollisjärjestöille uusia väyliä Suomeen.
Hyvin organisoitu rikollisryhmä osaa hyödyntää globalisaatiota sekä teknistä ja taloudellista kehitystä toiminnassaan. Yhä useammin rikollisryhmät hyödyntävät myös lainsäädännössä olevia porsaanreikiä toiminnassaan niin, että poliisin on lain mukaisin toimivaltuuksin joskus erittäin vaikea saada rikolliset vastuuseen tekemisistään. Ikävä kyllä poliisin toimivaltuudet seuraavat aina askeleen rikollisia perässä. Poliisin toiminnan on perustuttava lakiin, mutta tämä ei kosketa kuitenkaan vastapuolta.
Voikin perustellusti kysyä, pystyykö poliisi nykyisin voimassa olevin toimivaltuuksin vastaamaan kansainvälisen ja järjestäytyneen rikollisuuden poliisin toiminnalle asettamiin haasteisiin?
Nykyinen lainsäädäntömme ei tunne periaatetta, jonka mukaan poliisi voisi toimia samanlaisin ”vapauksin” esimerkiksi soluttautuessaan järjestäytyneeseen rikollisryhmään kuin rikollisryhmän jäsenet. Tulisiko poliisille antaa tosiasialliset mahdollisuudet pystyä puuttumaan kaikkein vakavimman rikollisuuden torjuntaan? Tämä onnistuu ainoastaan silloin, kun poliisilla on mahdollisuus toimia pitkälti järjestäytyneen rikollisryhmän omien sääntöjen mukaan. Jos toimivaltuuksia laajennetaan, tulee myös ottaa huomioon käytännön työturvallisuusriskit. Tehtäviin osallistuvien poliisien koulutuksen tulee olla laaja-alaista ja perusteellista.
Poliisin rikoksenteko-oikeutta on pohdittu eri tahoilla, kuten esimerkiksi peitetoimintatyöryhmässä ja viimeksi esitutkinta- ja pakkokeinotoimikunnan työn yhteydessä. Aihe on herättänyt lähes poikkeuksetta runsasta keskustelua oikeusoppineiden piirissä. Peitetoimintatyöryhmän mietintö ei ole toistaiseksi johtanut säädäntötoimiin ja esitutkinta- ja pakkokeinotoimikunnan työ on tällä hetkellä oikeusministeriön ja sisäasiainministeriön edustajista kootun ohjausryhmän jatkovalmistelussa.
On hyvä, että näitä kysymyksiä ja asioita pohditaan, koska kyse ei ole mistään vähäisestä asiasta. Näillä keinoilla puututaan useiden perustuslaissa turvattujen perusoikeuksien ydinalueeseen, erityisesti yksityiselämän, kotirauhan, luottamuksellisen viestin ja henkilötietojen suojaan.
On hyvä muistaa, ettei poliisi tarvitse uusia toimivaltuuksia itseään varten, huvin vuoksi, vaan niiden tarkoituksena on vastata rikollisuuden kehittymiseen: ammattimaistumiseen, organisoitumiseen ja kansainvälistymiseen. Toimivaltuudet ovat poliisin työkaluja, joilla pystytään puuttumaan yhteiskunnan kielteisiin ilmiöihin. Samalla, kun tekniikka kehittyy, on myös työkalujen kehityttävä: vasaralla on hankala leikata metallia.
Tulisiko poliisille antaa nykyistä paremmat välineet puuttua kaikkein vakavimman rikollisuuden torjuntaan? Mitä mieltä Sinä olet?
Osastopäällikkö Kauko Aaltomaa
Sisäasiainministeriö
http://www.intermin.fi/intermin/blog.nsf
Poliisin toimintaympäristö on muuttunut voimakkaasti kahden viimeisen vuosikymmenen aikana. Rikollisuus on muuttunut entistä järjestäytyneemmäksi ja kansainvälisemmäksi. Nykyajan rikollisuus ei tunne valtioiden välisiä rajoja. Kansainvälisen ja kansallisen järjestäytyneen rikollisuuden tehokkaampi torjunta sekä paljastaminen edellyttävät rikostorjuntaviranomaisten työn, kuten rikostiedustelun, tietolähdetoiminnan sekä erityisesti valeosto- ja peitetoiminnan, esimerkiksi rikollisjärjestöihin soluttautumisen, tehostamista.
Kansainvälistymiskehitys on tuonut mukanaan kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden. Erityisesti lisääntynyt huumausainerikollisuus on voimakkaasti kasvava uhka yhteiskunnan turvallisuudelle. Henkilöiden, pääomien, tavaroiden ja palveluiden entistä vapaampi liikkuvuus maiden välillä ja erityisesti rajakontrollien lakkaaminen Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä ovat vaikuttaneet rikollisuuskuvaan. Uusien jäsenvaltioiden liittyminen unioniin on avannut rikollisjärjestöille uusia väyliä Suomeen.
Hyvin organisoitu rikollisryhmä osaa hyödyntää globalisaatiota sekä teknistä ja taloudellista kehitystä toiminnassaan. Yhä useammin rikollisryhmät hyödyntävät myös lainsäädännössä olevia porsaanreikiä toiminnassaan niin, että poliisin on lain mukaisin toimivaltuuksin joskus erittäin vaikea saada rikolliset vastuuseen tekemisistään. Ikävä kyllä poliisin toimivaltuudet seuraavat aina askeleen rikollisia perässä. Poliisin toiminnan on perustuttava lakiin, mutta tämä ei kosketa kuitenkaan vastapuolta.
Voikin perustellusti kysyä, pystyykö poliisi nykyisin voimassa olevin toimivaltuuksin vastaamaan kansainvälisen ja järjestäytyneen rikollisuuden poliisin toiminnalle asettamiin haasteisiin?
Nykyinen lainsäädäntömme ei tunne periaatetta, jonka mukaan poliisi voisi toimia samanlaisin ”vapauksin” esimerkiksi soluttautuessaan järjestäytyneeseen rikollisryhmään kuin rikollisryhmän jäsenet. Tulisiko poliisille antaa tosiasialliset mahdollisuudet pystyä puuttumaan kaikkein vakavimman rikollisuuden torjuntaan? Tämä onnistuu ainoastaan silloin, kun poliisilla on mahdollisuus toimia pitkälti järjestäytyneen rikollisryhmän omien sääntöjen mukaan. Jos toimivaltuuksia laajennetaan, tulee myös ottaa huomioon käytännön työturvallisuusriskit. Tehtäviin osallistuvien poliisien koulutuksen tulee olla laaja-alaista ja perusteellista.
Poliisin rikoksenteko-oikeutta on pohdittu eri tahoilla, kuten esimerkiksi peitetoimintatyöryhmässä ja viimeksi esitutkinta- ja pakkokeinotoimikunnan työn yhteydessä. Aihe on herättänyt lähes poikkeuksetta runsasta keskustelua oikeusoppineiden piirissä. Peitetoimintatyöryhmän mietintö ei ole toistaiseksi johtanut säädäntötoimiin ja esitutkinta- ja pakkokeinotoimikunnan työ on tällä hetkellä oikeusministeriön ja sisäasiainministeriön edustajista kootun ohjausryhmän jatkovalmistelussa.
On hyvä, että näitä kysymyksiä ja asioita pohditaan, koska kyse ei ole mistään vähäisestä asiasta. Näillä keinoilla puututaan useiden perustuslaissa turvattujen perusoikeuksien ydinalueeseen, erityisesti yksityiselämän, kotirauhan, luottamuksellisen viestin ja henkilötietojen suojaan.
On hyvä muistaa, ettei poliisi tarvitse uusia toimivaltuuksia itseään varten, huvin vuoksi, vaan niiden tarkoituksena on vastata rikollisuuden kehittymiseen: ammattimaistumiseen, organisoitumiseen ja kansainvälistymiseen. Toimivaltuudet ovat poliisin työkaluja, joilla pystytään puuttumaan yhteiskunnan kielteisiin ilmiöihin. Samalla, kun tekniikka kehittyy, on myös työkalujen kehityttävä: vasaralla on hankala leikata metallia.
Tulisiko poliisille antaa nykyistä paremmat välineet puuttua kaikkein vakavimman rikollisuuden torjuntaan? Mitä mieltä Sinä olet?
Osastopäällikkö Kauko Aaltomaa
Sisäasiainministeriö
http://www.intermin.fi/intermin/blog.nsf
Vastaukset 6
Vanhimmat
lisääntyy myös poliisin mielivaltainen käytös. Poliisi kun ottaa aina kaiken siiman, mitä sille annetaan ja venyttää sitä vielä senkin jälkeen. Ensin pitäisi saada poliisille uskottava laillisuusvalvonta ja sitten vasta harkita lisää oikeuksia.
En nyt oikein pidä asiallisena Ulvilan tapauksessakaan, että poliisi peitehommassa menee peiton alle, epäillyn kanssa. Eipä taida Annelilla olla enää paljoa luottoa miesten aikeisiin, kun kerran on tullut kusetetuksi oikein urakalla ja valtion rahoilla. Kun syyllisyys nyt ei kuitenkaan ole vielä kovin vahvasti näytetty toteen, niin en oikein pidä kovin kohtuullisena, että kusetetaan näin henkilökohtaisissa asioissa ja viedään ilo seksistä, ehkä loppuelämäksi.
Eiköhän kaikkein mielivaltaisinta käytöstä, mitä Suomessa on koskaan nähty esitti v. 1918 Punakaartit. Poliisin käytös sentään perustuu lakiin, Punakaartien mielivaltaan.
Mitäs se meidän oma pikku poliisipalvoja oikein taas inisee?
Varkauden Haapalaa joka tuntuu venyttävän ihan julkisestikkin,,,informoi tutkimattomasta jutusta ihan lehdessä..sitten vasta kuullaan osapuolia eli näillä kaavoilla en kyllä ihmettele miksi Bodomit ja muut jää selvittämättä...niin ja kameratolppien ampumiset ihan kylmänä vaikka kehutaan miten saadaan asiat selville..ehheeee ja vielä saadaan olla viroissaan..ai niin kysehän suojatyöpaikasta missä millään ole mitään väliä
riittää koko maahan ellei maailmaan. Ei ne ole mitään poikkeuksia, vaan "normaalia" poliisitoimintaa. Jos valtuuksia lisätään, niin tämä vaan lisääntyy, ellei poliisin laillisuusvalvontaa saada kuntoon. Nythän laillisuusvalvonta on täysin näennäistä ja valvoja uskoo vain poliisin sanaa. Poliisit valehtelevat laillisuusvalvojalle sen kun kerkiävät.
Sä kun olet tollanen perusidiootti, niin miksi otat kantaa asioihin joista et tajua edes perusasioita??? Sä ja koko sun alin yhteiskuntaluokkas olette niitä joihin poliisin tulisikin käyttää mielivaltaa ja pyrkiä hävittämään teidät saastuttamasta tervettä yhteiskuntaa tyhmyydellänne ja tietämättömyydellänne.
On päivän selvää, että Suomen tulisikin olla poliisivaltio, jossa raha ratkaisee ja sun koko yhteiskuntaluokkas tulisi palvella meitä jotka olemme perineet tämän maan ja olemme tehneet työtä pitääksemme yhteiskunnan pystyssä. En missään nimessä hyväksy sitä, että sä ja sunlaiset hyötyvät meidän työstämme, joten ehdottomasti poliisin tulisi tehdä työtään vain ja ainoastaan meidän hyväksemme ja potkia sunlaisia päähän, koska teistä ei ole mitään hyötyä meille.
Ja tämä on totuus ja tähän meidän tulee pyrkiä!!!!!