Tiet tuntuvat olevan karmeassa kunnossa viime talven jäljiltä, vaikka oli periaatteessa kylmä talvi ja suolausta ei paljon tarvittu. Asfaltti on monilla tienpätkillä pahoilla urilla ja asfaltti vaurioitunut.
Viime talvena taisi joku Destian edustaja taisi kertoa, että nastarenkaiden takia Suomessa joudutaan käyttämään kovaa asfalttimateriaalia, jota joudutaan periaatteessa joka talven korjaamaan (jos rahaa riittää).
Eikö olisi parempi, että luovuttaisiin koko nastarengashulluudesta, jotta Suomessakin voitaisiin käyttää kunnon asfalttimateriaalia ja nauttia ajosta ehjillä ja urattomilla teillä kuten maissa, joissa nastarenkaat ovat kiellettyjä?
Viime talvena taisi joku Destian edustaja taisi kertoa, että nastarenkaiden takia Suomessa joudutaan käyttämään kovaa asfalttimateriaalia, jota joudutaan periaatteessa joka talven korjaamaan (jos rahaa riittää).
Eikö olisi parempi, että luovuttaisiin koko nastarengashulluudesta, jotta Suomessakin voitaisiin käyttää kunnon asfalttimateriaalia ja nauttia ajosta ehjillä ja urattomilla teillä kuten maissa, joissa nastarenkaat ovat kiellettyjä?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Varmaan sinäkin muuttaisit mieltäsi jos kitkakuski ajais liukkaalla talvikelillä esim. äitisi tai lapsesi päälle ja aiheuttais heille vakavan vamman. Nastarenkaan pito on todisetusti paljon parempi jäällä ja myös asvaltilla kitkaan verrattuna ja tämä vaikuttaa suuresti jarrutusmatkoihin.
Taidat olla yksi näistä pelokkaista jyrsijöistä, joilla on edelleen jyrsimet alla.
Kyllä jyrsimien aikaansaamilla urilla ja kuopillakin on vaikutusta turvallisuuteen. Eikä se homma tosiaankaan mene niinpäin, että syvissä urissa sadekelillä makaava vesi lyhentää jarrutusmatkaa. Eikä jyrsimetkään ole kaikilla keleillä ylivoimaiset. Käytännön kokemus kertoo, että hiuksen ohut huurre/jääkerros, ns. musta jää, on jyrsimille vaikea paikka. Piikit eivät pysty pureutumaan näin ohkaiseen jäähän, vaan luistavat asvaltin pintaa pitkin. Toisaalta se ohkainenkin jää verottaa kumin pitoa pahasti. Kitka ei kärsi tällaisesta alustasta lähellekään yhtä paljon kuin sileästä "järven jäästä", jolla VAGniikan maailman ostetut testit teetetään. Ei vaan itselleni tule ihan heti mieleen, milloin viimeeksi on rengastestien kaltaisella, paksulla & sileällä jäällä tullut ajeltua. Näin ollen on jäänyt ihan vaan pikkuisen hämäräksi, mikä on näiden testien ja reaalimaailman välinen yhteys...
Kyllä tämän säikeen avaaja puhui ihan asiaa. Taas on monessa paikassa isoja paloja irti asvaltin pinnasta. Tämä johtuu nimenomaan karkearakeisen asvaltin huonosta pakkasrapautumisen kestosta. Toinen vaiva, josta saamme teitä pelokkaita ja menneisyydessä eläviä jyrsijöitä kiittää, on hirmuinen rengasmelu.
Hienorakeinen asvaltti kestäisi paremmin pakkasta, mutta se ei kestä jyrsimiä. Puhumattakaan ns. desibeliasvaltista. Sitäkin on kokeiltu Kehä I:llä ja se olikin lyhyt kokeilu se.
Taas kitkahörhö asialla...
Talvi oli kylmä ja sen seurauksena runsaasti routavaurioita. Eipä ole juuri niiden kannalta väliä millaisilla renkailla ajellaan kun tierunko liikkuu kahden metrin syvyydelle asti. Uriin taas on monta muutakin syytä kuin kuluminen, muun muassa kantavuuden puute. Siihen auttaisi kuorma-autojen keventäminen mutta silläkin toimella on varjopuolensa.