Hallitukseen menolle tulee monta estettä. Vastuukysymykset, tekninen, taloudellinen ja lainopillinen tietämys ovat sen verran vaativia asioita, että kokemattomalle ja tietämättömälle niitä ei pitäisi antaa hoidettavaksi. Eikä ole yhdenkään osakkeenomistajan omakaan etu, jos hallituksessa istuu siihen paikkaan pelkästään suostuneita ihmisiä. Taloyhtiön tilanteeseen ei saa välttämättä mitään opastusta, asiat päätetään käytännössä isännöitsijän ja hallituksen puheenjohtajan ja jonkun kolmannen kanssa etukäteen, tieto ei kulje riittävästi, kommunikointi asukkaiden, isännöitsijän ja hallituksen välillä ei toimi kunnolla, mitään vastuuvakuutusta ei tule hallituksen jäsenille jne.
Tuossa muutamia tuntumia siitä, mitä hallituksessa istuminen saattaa tarkoittaa. Ja vaikka hallitus olisikin vastuussa jostakin, niin käytännössä se saa vastuuvapauden, mutta asukkaat kuitenkin maksavat seuraukset. Siihen vielä lisävastuuna asukkaiden tekemien remonttien käsittely ja sen ymmärtäminen, minkälaiset remontit voidaan hyväksyä ja mitkä ei ja sen valvominen, meneekö kaikki niin kuin pitää. Tuo johtaa aika pian siihen, että taloyhtiöitä pitää ottaa hoitamaan ammatti-ihmiset. Ei niitä voi jättää tavallisten asukasdiletanttien hoidettavaksi. Hallitus voi sitten ottaa päätettäväkseen kesäkukkien istutusajankohdan ja niiden lajikkeet tms.
Nyt kun uusi laki tulee taloyhtiöiden tietoon, niin olisi toivottavaa, että osakkaat olisivat enemmän kiinnostuneita oman omaisuuden hoitamisesta omassa taloyhtiössään. Yhtiökokouksissa on vain kourallinen ihmisiä, jotka päättävät suuristakin summista. Poissaolijat kyselevät sitten pihalla kokousten kuulumisia, mutta eivät itse vaivaudu kokouksiin, vaikka ne pidettäisiin omissa taloyhtön tiloissa. Tämän olen käytännössä havainnut.
Hyvä muutos, jolla varsinkin saadaan kuriin ammattitaidottomasti tehdyt keittiö - WC - ja kylpyhuoneremontit. Yhtiön osakkaan tulee aina myös muistaa se, että osakkuus antaa vain oikeiden asunnon hallintaa, ei omin päin tehtyihin asunnon rakenteellisiin muutoksiin.
Seinien tapetoinnit ja maalaustöt jäävät tämän asetuksen ulkopuolelle.
Eikö se tuossa nyt jo kertaalleen tullut esille. Hallituksessa istuminen vaatii tosiasiassa paljon ammattitaitoa, teknisiin, taloudellisiin, lainopillisiin kysymyksiin perehtymistä. Olen itse aikoinani istunut yhteensä kymmenen vuotta hallituksessa ja jos siihen lähtisin uudelleen, niin taloyhtiön pitäisi kustantaa kurssi sitä varten sekä ottaa vastuuvakuutukset siltä varalta, että hallitus ei saisikaan vastuuvapautta. Monellakaan ei tosiasiassa ole edellytyksiä päättää esim. isoista remonteista, kenelläkään ei ole tietoa eikä mahdollisuuksia valvoa remontteja, mitään käskyvaltaa ei tavallisella hallituksen jäsenellä ole, käytännössä on pelkkänä napinpainajana. Ne pihakukat kyllä voi päättää, mutta sellainen taas ei oikein kuulu hallituksen tehtäviin.
En oikein keksi muuta kuin rakennusteknisen ammattijohtajan ainakin isompiin remontteihin. Sekin on käytännössä kuolleena syntynyt ajatus, sillä aika huonoja kokemuksia on siitäkin, että remonttiin palkattaisiin joku vastuuhenkilö tai virallinen valvoja. Ei sellaisesta otuksesta käytännössä näe jälkeäkään. Ison remontin "tarkastus" saatetaan hoitaa sillä keinoin, että asukas saa täyttää lapun, johon hän merkitsee huomaamansa viat. Ikään kuin hän olisi voinut edes olla paikalla työtä valvomassa, jos on päivät töissä tai olisi muuten vain pelkästään tiellä. Kaikesta ei jaksa ruveta tappelemaan, kun käytännössä oikein mikään ei koskaan mene niin kuin on ajateltu ja suunniteltu ja tulee eteen täysin yllättäviä juttuja. Ammattitietoa pitäisi olla paljon enemmän. Hankitaan se sitten kouluttamalla hallituksen jäsenet tai palkkaamalla asiantuntevaa apua ennen kaikkea työn valvontaan, että kaikki menee niin kuin on suunniteltu ja niin kuin pitää. Ja valvojan pitää olla paikalla joko kaiken aikaa tai sitten niin, että hän tarkastaa joka työvaiheen ennen kuin seuraavaan työvaiheeseen ryhdytään. Muuten tulee jälkiremontteja ja kalliita korjauksia. Näin rakennusteknisessä mielessä. Sitten on vielä taloudelliset ja lainopilliset puolet. Ei niitä omin päin pysty opiskelemaan eikä omaksumaan varsinkaan, jos oma ammattiala on täysin muuta.
Tuossa muutamia tuntumia siitä, mitä hallituksessa istuminen saattaa tarkoittaa. Ja vaikka hallitus olisikin vastuussa jostakin, niin käytännössä se saa vastuuvapauden, mutta asukkaat kuitenkin maksavat seuraukset. Siihen vielä lisävastuuna asukkaiden tekemien remonttien käsittely ja sen ymmärtäminen, minkälaiset remontit voidaan hyväksyä ja mitkä ei ja sen valvominen, meneekö kaikki niin kuin pitää. Tuo johtaa aika pian siihen, että taloyhtiöitä pitää ottaa hoitamaan ammatti-ihmiset. Ei niitä voi jättää tavallisten asukasdiletanttien hoidettavaksi. Hallitus voi sitten ottaa päätettäväkseen kesäkukkien istutusajankohdan ja niiden lajikkeet tms.
Nyt kun uusi laki tulee taloyhtiöiden tietoon, niin olisi toivottavaa, että osakkaat olisivat enemmän kiinnostuneita oman omaisuuden hoitamisesta omassa taloyhtiössään. Yhtiökokouksissa on vain kourallinen ihmisiä, jotka päättävät suuristakin summista. Poissaolijat kyselevät sitten pihalla kokousten kuulumisia, mutta eivät itse vaivaudu kokouksiin, vaikka ne pidettäisiin omissa taloyhtön tiloissa. Tämän olen käytännössä havainnut.
Hyvä muutos, jolla varsinkin saadaan kuriin ammattitaidottomasti tehdyt keittiö - WC - ja kylpyhuoneremontit. Yhtiön osakkaan tulee aina myös muistaa se, että osakkuus antaa vain oikeiden asunnon hallintaa, ei omin päin tehtyihin asunnon rakenteellisiin muutoksiin.
Seinien tapetoinnit ja maalaustöt jäävät tämän asetuksen ulkopuolelle.
Eikö se tuossa nyt jo kertaalleen tullut esille. Hallituksessa istuminen vaatii tosiasiassa paljon ammattitaitoa, teknisiin, taloudellisiin, lainopillisiin kysymyksiin perehtymistä. Olen itse aikoinani istunut yhteensä kymmenen vuotta hallituksessa ja jos siihen lähtisin uudelleen, niin taloyhtiön pitäisi kustantaa kurssi sitä varten sekä ottaa vastuuvakuutukset siltä varalta, että hallitus ei saisikaan vastuuvapautta. Monellakaan ei tosiasiassa ole edellytyksiä päättää esim. isoista remonteista, kenelläkään ei ole tietoa eikä mahdollisuuksia valvoa remontteja, mitään käskyvaltaa ei tavallisella hallituksen jäsenellä ole, käytännössä on pelkkänä napinpainajana. Ne pihakukat kyllä voi päättää, mutta sellainen taas ei oikein kuulu hallituksen tehtäviin.
En oikein keksi muuta kuin rakennusteknisen ammattijohtajan ainakin isompiin remontteihin. Sekin on käytännössä kuolleena syntynyt ajatus, sillä aika huonoja kokemuksia on siitäkin, että remonttiin palkattaisiin joku vastuuhenkilö tai virallinen valvoja. Ei sellaisesta otuksesta käytännössä näe jälkeäkään. Ison remontin "tarkastus" saatetaan hoitaa sillä keinoin, että asukas saa täyttää lapun, johon hän merkitsee huomaamansa viat. Ikään kuin hän olisi voinut edes olla paikalla työtä valvomassa, jos on päivät töissä tai olisi muuten vain pelkästään tiellä. Kaikesta ei jaksa ruveta tappelemaan, kun käytännössä oikein mikään ei koskaan mene niin kuin on ajateltu ja suunniteltu ja tulee eteen täysin yllättäviä juttuja. Ammattitietoa pitäisi olla paljon enemmän. Hankitaan se sitten kouluttamalla hallituksen jäsenet tai palkkaamalla asiantuntevaa apua ennen kaikkea työn valvontaan, että kaikki menee niin kuin on suunniteltu ja niin kuin pitää. Ja valvojan pitää olla paikalla joko kaiken aikaa tai sitten niin, että hän tarkastaa joka työvaiheen ennen kuin seuraavaan työvaiheeseen ryhdytään. Muuten tulee jälkiremontteja ja kalliita korjauksia. Näin rakennusteknisessä mielessä. Sitten on vielä taloudelliset ja lainopilliset puolet. Ei niitä omin päin pysty opiskelemaan eikä omaksumaan varsinkaan, jos oma ammattiala on täysin muuta.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Hallituksessa istuminen ei siis missään tapauksessa ole sellainen homma, johon vain "valitaan". Isännöitsijällä ja hallituksen puheenjohtajalla voi olla toki ammattitaitoa ja hyvä ote asioihin, mutta entä sitten kun ei ole tai ote alkaa lipsua tai he vaihtuvat.
Ammattitaitoista otetta tarvitaan silloin jokaiselta hallituksen jäseneltä.
Entä sitten jos on ollut vaikka 10-vuotta hallituksessa, ja ei olekkaan enää, miten menettelet, jos samainen henkilö, tuo hallituksessa 10-vuotta ollut, onkin alkanut heittiöksi, jättäen toistuvasti, vuodesta toiseen maksamatta omat vastikemaksunsa, miten toiset osakkaat menettelee, laittavatko he sellaisen osakkaan omaisuutta ulosmittaukseen, olkoon se omaisuus mitä tahansa, kunhan vain saavat heittiöltä monentuhannen euron vastikesaatavat.
Tiedoksi vastikemaksut laiminlyöneelle saatettakoon, ja teille muillet kyseisen talon osakkeenomistajille, teidän pitää toimia ennen kuin heittiö omaisuuttaan vilpillisesti piilottaa.
Taloyhtiön pitää käynnistää kohtuullisen nopeasti perimismenettely ellei maksuja ole saatu jo huomautus menettelyllä. Jatkuessaan osakkeet voidaan ulosmitata taloyhtiön toimin. Vastikemaksujen ajantasainen perintä on yleensä isännöitsijän tehtävä. Hallituksessa oleminen ei voi vaikuttaa vastikeperintään.