Miksi kaikki asentavat ensin raudoitusverkot eristeen päälle ja sitten sitovat lämmitysputket raudoitusverkkoon kiinni. Onko ainoa syy asennuksen helppous ? Em. tavalla tehtäessä pintalaatasta tulee n. 25-30mm paksumpu kuin oikeaoppisesti tehtynä. Ylipaksu pintalaatta reakoi lämpötilan muutoksiin hitaasti. Usein tai oikeastaa aina käy niin että raudoiteverkko on käytännössä kiinni eristeessä.
Teknisesti ja oikeaoppisesti olisi parempi asentaa putket suoraan eristeen päälle (Uponorilta löytyy tarvittavat "klipsit") ja sitten vasta raudoitusverkko. Tällä tavalla tehtynä pintalaatta on vain 60mm paksu, raudoiteverkko täsmälleen oikeassa paikassa. Betoniakin säästyy 100m2 talossa n. 3m3
Teknisesti ja oikeaoppisesti olisi parempi asentaa putket suoraan eristeen päälle (Uponorilta löytyy tarvittavat "klipsit") ja sitten vasta raudoitusverkko. Tällä tavalla tehtynä pintalaatta on vain 60mm paksu, raudoiteverkko täsmälleen oikeassa paikassa. Betoniakin säästyy 100m2 talossa n. 3m3
Vastaukset 7
Vanhimmat
Miten niin on kiinni eristeessä? Verkko on nostettava kannatinpaloilla irti eristeestä ja myös valuvaiheessa ammattitaitoinen valaja nostelee verkkoa irti eristeestä. Verkon tulee olla nähdäkseni alakolmanneksen kohdalla. Siinä on silloin päällä 7 senttiä tilaa sormen paksuiselle putkelle. Putki asettuu siis keskelle 10 sentin laattaa.
Tietenkin on niitä, jotka haluavat tehdä 5 senttisen laatan. On myös niitä, jotka asentavat laminaatin suoraan styroksin päälle. Siinä säästyykin hyvin betonia. Tyylejä riittää.
..ensimmäisillä kommenteilla.
Jokainen voi itse kokeilla miten helppoo on nostaa verkko ylös kun itse seisoo sen päällä. Kymmeniä lattioita purkaneena voin sanoa että verkko on lähes poikkeuksetta alapinnassa. Nostelu jäisi pois pienellä työnsuunnittelulla.
Useimmat omakotirakentajat ihmettelee budjetin karkaamista käsistä. Ei kai se ole mikään ihme jos jokaiseen työvaiheeseen tuhlataan materiaalia ja työtä 50-100% yli tarpeen.
Miksi monet rakentavat monen kuution kivikasan keskelle taloa - siis varaavan takan. 3 kuutioa varaavassa lattiassa rakennusaikaista säästöä voi yösähkölämmittäjää harmittaa...
Ílmn palojakin on kautta aikain ymmäreeytty nostaa verkkoa koululla ylös silloin kun kuraa tulee lattialle...
Raudoituksen tulee olla lähempänä laatan alaosaa, eli aivan oikein menee, jos lämmitysputket asentaa verkon päälle.
Yleensähän sähköputket asennetaan taasen verkon alle.
Sinänsä laatan paksuudella ei niin kovin isoa merkitystä ole kuin monesti annetaan ymmärtää. Esim. kivitalossa kovan pakkaskauden jälkeen voi sisälämpötila laske kun seinissä on vielä kylmää massaa ja lämpö kytkeytyy pois/ pienemmälle ulkoanturin mukaan. Jos laatassa on massaa, niin se lämmittää myös tällaisissa tapauksissa.
Kevytrakenteisissa talossa paksusta laatasta tosin aiheutuu helposti ongelmia. Varsinkin jos tähän yhdistää takan.
Rauta estää betoniin kohdistuvan vedon, joka tulee siis päällä olevan massan (lattiat, huonekalut, väliseinät jne jne) vuoksi. Veto kohdistuu nimenomaan alaosaan, joten raudoituksen tulee olla alakolmanneksessa. Irtiottamiseen on olemassa vasittuja nappeja, käy myös esim. ylimääräisen putkenpätkät jne, jos napit loppuu tai haluaa väkisten säästää. Sen vuoksi se yleinen tapa on myös oikeaoppinen. Tällöin lämmitysputket eivät tulee myöskään liian pintaan, joten lämpö tasaantuu ennen pintaa eli ei ole "lämpöraitoja". Kolmen kuution säästön vuoksi ei kannata tuota käytäntöä muuttaa.
Nyt taitaa komentaattorit sekoittaa kantavan-ja pintalaatan. Pinlaatassa raudoiteverkko estää lähinnä halkeilua. Huonekaluista, kevyistäväliseinistä ja itse lattiamateriaalista tuleva kuorma on merkityksetön. Mitään "lämpöraitoja" allekirjoittanut ei ole koskaan havainnut missään lattiassa.
Niin ja halkeilu syntyy paineesta ja paine päällä olevasta massasta. Puristuslujuuttahan betonissa on eli painon kyllä kestää. Se paino vaan aiheuttaa vetoa ja sillä alaosassa olevalla raudoituksella sitä vetoa poistetaan. Kuvittele laatta ja sen alaosa ja sivut. Paine tulee sekä alaspäin että sivuilta sivuillepäin. Jos oikein haluaisi olla korrekti, niin sivuillekin pitäisi raudat laittaa, mutta niinhän ei tehdä, mutta periaatteessa niin. Kantavia seiniä yleensä on aina, mutta vaikka ei olisikaan, niin noin se vaan menee. Jos et ole havainnut lämpöraitoja missää lattiassa, niin joko a) lämpöputket/-kaapelit ovat olleet tarpeeksi syvällä, b) sulla on huono tuntoaisti jalassa tai c) sulla on ollut kengät jalassa. Jos kuitenkin esim. 30 cm:n jaolla oleva lämpöputki on 3cm syvyydessä, niin takuuvarmana normaalilla tuntoaistilla omaava henkilö erottaa lämpötilaerot sivusuunnassa. Jos syvyys on 5cm, niin on jo vaikeaa. Niin se fysiikan laki vaan toimii...