Suklaakirsikka

Hei!

Ei ole mulla suklaakirsikan kasvattaminen onnistunut. Kolmatta kesää katselen nyt, kuinka kirsikkakirva vie kaiken uuden kasvun ja taimi kuhisee pikkumuurahaisia. Olen kyllä myyjältä saamieni ohjeiden mukaan ensin siirtänyt kasvin kahden huonosti sujuneen kesän jälkeen uuteen paikkaan ja nyt kolmantena kesänä sama meno jatkuu. Lisäksi olen yrittänyt käyttää myrkkyä kirvojen torjumiseen (tämäkin myyjän ohjeiden mukaisesti). Ei auta.

Myyjä kuitenkin sanoo, että on saanut suklaakirsikasta paljon hyvää palautetta ja (tietenkään!) kukaan ei ole ennen minua valittanut, ettei kasvatus onnistuisi.

Kolmasti olen siis tänä kesänä myrkyttänyt, ja kirvat vaan lisääntyy. Kasvu tyrehtyy. Ja jos taas katkon kaikki uudet versot, joissa on kirsikkakirvoja mustanaan, niin ei kai sekään kasvua edistä loppujen lopuksi???

Jos vaan jollakulla olisi tähän ongelmaan ratkaisua, niin kiitollisena ottaisin vastaan!!!

Suklaakirsikka on korkeudeltaan ja leveydeltään 1,5 - 2 m, eli aika pyöreä puskamainen siitä väkisinkin tulee. Eli istutettaessa kannattaa pistää väliä yli 2 m, niin mahtuu hyvin keräämään satoa. Suklaakirsikka kuuluu hapankirsikoihin (Prunus cerasus Chocoladnaja), eli mikään älyttömän makea se ei voi olla, mutta väittävät kuitenkin ettei kovin hapan ainakaan ole (jossain väitetään kyllä makeaksi, mutta maku on sitten maistajan suussa, eli se mikä toisesta on makea, voi toisen mielestä olla vielä hapan). Niin ja talvella ei sitten kannata unohtaa talttahampailta suojaamista. Satoa tuskin tulee ihan seuraavana vuotena, jos ei muutamaa yksittäistä kirsikkaa lasketa. Ensimmäiset vuodet menee aina juurtumiseen.

Mitä sitten tulee tuon erään kasvatusongelmiin, niin joissakin paikoissa vain on aina tuholaisia, joskus siirto paikasta toiseen auttaa, joskus ei. Myrkkyjä on maailma väärällään ja osa niistä on pitkäkestoisempia kuin toiset. Kirsikkapuuta tai pensasta ei kuitenkaan kannata lähteä tuholaisten torjumiseksi leikkaamaan, sillä niiden leikkaukset tulisi tehdä aina syksyllä runsaan keväisen nestevirtauksen takia (taudit iskevät herkästi haavakohtaan). Vioittunut kasvi on entistäkin arempi tuholaisten hyökkäysten edessä. Villjelijät käyttävät tuholaisten torjumisessa feromonipyydyksiä, jotka on tehty houkuttelemaan tiettyä tuholaista: kun pyydyksestä löytyy tuholainen on aika aloittaa torjuntatoimet. En sitten tiedä, että onko noita pyydyksiä ihan yksityisen asiakkaan saatavilla, mutta kyseleminen ei ainakaan maksa mitään. Toivottavasti joku hyvä torjuntakeino löytyy.

Olen ihan uuno kaikissa puutarhajutuissa ja ostin tänä kesänä tuon suklaakirsikan. Ainakin niin minä luin siitä lapusta mikä oksassa roikkui ;) Heti teki kirskikoita ja nyt keskisällä ne on punaisia ja kokoajan tummenee. Noin pari viikkoa sitten tiputti lehtiä kun kirvoja tuli paljon, mutta suihkutin pesuainevedellä niin lähti pois ja nyt puu voi hyvin :) En tiiä miksi on onnistunut sen verran hyvin ainakin vielä vai tykkääkö vaan paikasta, maaperästä ym. Kun en tiiä mutta tyytyväinen olen vielä ostokseeni. Loppukesästä sitten kirsikoitakin ajattelin maistaa :)

Noh miltäs maistui suklaakirsikka? Multa kun todnäk naapurin lapset vei kaks ainokaista kirsikkaa, ettei päästy lainkaan maistamaan...

Oliko miten makea tai hyvän makuinen?

Kirsikkakirvoista: Kohtuullisesti pysyy kurissa mun kirsikkapuut kirsikkakirvoista, kun kevätruiskutteella ohjeen mukaan ruiskuttaa, ja sitten kesällä tarpeen mukaan antaa painepullosta mäntysuopaliuosta kirvojen päälle.

Kärpäspaperia rungon ympärille...loppui muurahaisten kulkeminen ja sen jälkeen kuolivat kirvatkin puusta.

Mulla puput ensimmäisinä vuosina syöneet oksiston pahasti Vaikka toisena vuonna piti olla suojattukin hyvin. (lunta tuli reilusti yli arvioidun ja pääsivät ylemmäs, kuin suojaus riitti). Olisiko siinä syy, ettei jaksa kasvattaa marjoja? Kukkinut nyt todella komeasti muutamana vuonna, mutta marjat kuivuvat kasaan ennenkuin pääsevät mittoihinsa. :(
Pari marjaa (pientä sellasta) olen kuitenkin päässyt maistamaan. Mun mielestä aivan ihanan makuisia ovat. Makeita.

Kommentti ikivanhaan ketjuun...

Mulla on ollut suklaakirsikka viitisen vuotta. Kirvoja tulee samaan tapaan kuin isompaankin kirsikkapuuhun, suihkuttelen mäntysuovalla pari kertaa kesässä. Iso puu tuntuu kärsivän enemmän kuin suklaakirsikka - ovat kyllä eri puolilla taloa. Suklaakirsikka on kukkapenkissä puolivarjossa, talon länsipuolella, iso puu aukeammalla paikalla talon itäpuolella.

On kasvanut hyvin, ei ole jäniksetkään syöneet (tätä eikä isompaa kirsikkapuuta), vaikka muuten pihasta menee ruusuja myöten kaikki jos ei ole kunnolla suojattu. Tekee runsaasti kirsikoita ja ovat todella makeita, ihan vastaavia kuin torilta ostetut. Pensas onkin ns. itsetyhjenevää mallia eli kaikki menee lasten suihin huomattavan nopeasti ;)

Kasvuvyöhyke 2 (lähellä kolmosen rajaa).

Miniälle istutettiin muutama vuosi sitten saviseen maahan, teki satoa jo eka kesänä. Eivät ole kovin makeita, mutta lapset syö silti ihan mielissään. Liekö maaperällä sokerimäärään vaikutusta, kesän aurinkoisuus ainakin parnataa makua.Mitään ötököitä ei ole Pihtiputaalla ollut riesana, voi johtua siitä, kun asuvat keskellä eimitään:)

Kasvutapa on just semmonen yhtä pitkä kuin paksukin, eli kaks metriä minimiväli. Leikata ei kuulema tarvi, mutta voi, jos haluaa jotenkin muotoilla.

Hei

Meillä suklaakirsikka menestynyt. On pallominen ja tuotti satoa ja istutusvuotena. Kokoa n. 2m * 2 m. Ikää nyt 4 v. On aidan edessä meillä eli aika suojaisa paikka. Kirvoja tullut ja lähteneet mäntysuopaliuoksella suihkuttelun jälkeen. Olen keittänyt kirsikoista hyvää mehua. Vaatii verkolla suojauksen talvella, koska jäniksille maistuu hyvin. Olen lannoittanut keväällä kanankakalla ja syksyllä laittanut syyslannoitteen

Meillä taas monta vuotta vanha suklaakirsikka joka teki ensimmäisinä vuosina paljon marjoja,mutta sitten iski joku "muumiotauti" marjat pieniä ja kovia,ei syötäviä.Mikähän tämän aiheuttaa?

Suklaakirsikka on jostain syystä saanut maineen, että sen kirsikat olisivat hyvän makuisia.
Eivät ole, ovat sairaan happamia ja oikein kypsäksi päästettynä hieman karvaan makuisia. Hapankirsikoista esimerkiksi Latvian matala on sekä makeampi, että karvaus puuttuu (yli)kypsänäkin.
Mutta tosiasia on se, että jos haluaa hyvänmakuisia kirsikoita ja kasvuvyöhyke antaa myöden, niin laittakaa hyvät ihmiset makeakirsikoita kasvamaan. Oma suosikkini on Sunburst, jossa on makeutta ja reippaasti kokoa. Myös Madisson Rosa on erittäin hyvä joskin selvästi pienempikirsikkainen kuin Sunburst. Pihallamme on myös iso Arthur puu, mutta nopeakasvuisena se on vähän ongelmallinen, kun linnut vievät 90% kirsikoista, eli puu ei pysy millään siinä kokoluokassa jonka voisi verkottaa taitaa olla jo latva 8 metrin paikkeilla 9 vuotiaana. Hapankirsikat voi sen sijaan jättää kaikki verkottamatta, eivät kelpaa linnuille. Pihallamme on kokeilussa muutama muukin makea kirsikkapuu (Leningradin Musta ja Liettuan Keltainen), odottelen nyt ainakin ensi kesänä ensimmäistä satoa Liettuan Keltaisesta, mausta kun ei ole tietoa, mutta tiettävästi linnut eivät ole niin suuri uhka sadolle kuin punaisissa makeakirsikoissa. Tuo Madisson Rosakin asiaa hieman todistaa, koska kirsikat eivät katoa lintujen suihin yhtä innokkaasti kuin selkeän punaisissa lajikkeissa.

Kirvat ovat kaikkien kirsikoiden jokavuotinen riesa. Oman kokemuksen mukaan niitä vastaan taistelee tehokkaimmin katkaisemalla muurahaisilta kulun runkoa pitkin hoivaamaan kirvakarjaansa. Liimanauha pitää uusia muutaman kerran kesässä, mutta se kannattaa. Oikein muhkuraisessa rungossa pitää varmistaa, että nauhan alle ei jää tunnelia, mutta jos nauha on tiiviisti, niin kirvat eivät pärjää ilman muurahaispuolustusta leppäkerttuarmeijalle.