Oletteko kokeneet käsittämätöntä intohimoa jotakin ihmistä kohtaan? Sellaista, että voisi suudella toisen tainnoksiin? Olen ulalla, koska en tajua mistä tämä johtuu... Onko tämä merkki rakastumisesta vai pelkkää pinnallista tunnetta... Tuntuu, että sellaista intohimon määrää ei voisi teeskennellä ilman kunnon tunteita.
Suunnaton intohimo
toista kohtaan...
162283
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
sellasta että housut/hame pyörii jaloissa...
http://www.lovechess.nl/artoflove/archives/couples/
Voi, voi kyllä on kaikenlaista himoa tunnettu. Parempi kun ei ala edes ajattelemaan;)
halua... Pakottava tarve mennä lähelle... koskettaa... hengittää tuoksua... painautua vasten... tuntea ja nauttia...
http://www.youtube.com/watch?v=sNWHoK6kNgQ
Parempi, kun ei ajattele ;)
Olen tuntenut. Kuten kuvasit, sitä intohimon määrää ei voi oikein kuvailla. Että voisi ihan oikeasti vaikka syödä toisen, että ei saa millään hänestä tarpeeksi.
jo mielestäni tätä maailmaa jo jonkun verran nähnyt ja aina vaan kuvitelmissani haaveilin jostain tuollaisesta. Kunnes kolahti. Tämän henkilön kanssa tunnen uskomatonta, suunnatonta, kontrolloimatonta intohimoa. Hän tuntee samoin. Jos meidät jätettäisiin kahden huoneeseen....huhhuh....nyt jo homma lähtee lapasesta ihan vaan "julkisilla" paikoilla, kontrolli ei pelaa sitten ei alkuunkaan kun me päästään toistemme lähelle.
kyllä,kyllä....viime yönä.....oijoi...tämä pvä mennyt ihan pöhnässä,mutta aaaah,niinn ihanassa pöhnässä :D
homma mulla, tunnen ihan sairaan polttavaa himoa toiseen. Jos jäämme kahden niin siinä ei kauaa nokka tohise kun intohimo saa vallan. Toinen vaan on niin ihana, ei sitä pysty selittämään.
voiko sellaisesta intohimosta seurata järjetön rakastuminen ja onnellinen loppuelämä?
Tietysti! Niin sen täytyykin mennä! Katsot syvälle silmiin ja näet suoraan sieluun, onko hän se joka pysyy vierelläsi.
Jatkuva yritys meneillään tuossa toisen tainnoksiin suutelemisessa... :-))
Kohta pari vuotta tässä on mennyt "analysoidessa" sitä, miksi toinen vaikuttaa niin kuin vaikuttaa... Ja miksei tällaista fiilistä ole tullut koskaan ennen, vaikka sopivia kanditaatteja elämäni mieheksi on ollut useita liki neljän vuosikymmenen aikana - ja yhden kanssa jo papinaamenellekin menin, kun oletin, että rakastuminen ja kiintyminen ovat minun juttujani, ei mikään kaiken nielevä intohimo. No, se tarina päättyi aikanaan ja sitten tuli täysin puun takaa tämä nykyinen..! Ensin ihastuin hänen tapaansa puhua ja ajatella, sitten sain iskun vyön alle tajutessani, että siinähän on MIES isoilla kirjaimilla, ihan saamarin seksikäs ja puoleensa vetävä! Ja se oli menoa sitten, ei tästä ihmisestä tunnu saavan tarpeekseen, ei sitten millään... On hänessä ärsyttävätkin piirteensä - mutta nekin enemmin kiihottavia kuin todella ärsyttäviä...
en ole nähnyt häntä aikoihin, mutta yhäkin tunnen sen halun ajatellessani häntä.
Tiedän myös tuon tunteen... toisesta ei vaan tunnu koskaan saavan tarpeekseen, on jatkuva nälkä, jano, ikävä. Tunne kestänyt jo vuoden yhtä tulisena. Periaatteni jouduin heittämään romukoppaan.
tuskanhiki tulee kun lähellä joutuu olemaan
Olen..huh..en tiedä mistä johtuu tuo kuuma kemia mutta se on täysin kontrolloimatonta...
Kyllä omaa kultaani kohtaan. Vielä yli viidentoista vuoden tauon jälkeen. Kai tää on rakkautta, en oikein tiedä mitä se oikein on, en oikein tiedä mitä se oikein on....
hiljattain olen kokenut sen. en aiemmin koskaan! juuri se: voisi suudella toista ikuisuuksiin ja halia. aivan uskomatonta...