meillä on laskettu aika syyskuun alussa ja nyt on perheen kesken ollut paljon puhetta koiran hankkimisesta.
Meillä oli käytöshäiriöinen koira, josta luovuimme ja lähetimme sen maalle, missl sen on itsekin ollut helppo elää ilman stressiä.
Kaipuu on ollut kova ja luopuminen oli vaikeaa.
Nyt kävin viikonloppuna katsomassa yksiä pentuja, joiden joukosta löytyi yksi joka vei sydlmen täysin. Rauhallinen ja hieno pentu.
Poikanikin (2v) pääsi pentuun vähän tutustumaan ja kummatkin osasivat olla keskenään todella hienosti. 3kk pentu ei haukkunut tai purrut. Eli pentu olisi perheeseemme täysin sopiva.
Näettekö tässä koiranhankinta projekstissa jotain suurta ongelmaa, kun laskettuaikakin on kolmen kuukauden päästä. Koira ehtisi oppia talon tavoille ennen vauvan tuloa, ja sairaalassa oloajallekin hoitaja koiralle olisi.
Kun esikoisemme täytti 4kk mieheni lähti 6kk armeijaan ja olin yksin vauvan ja ison saksanpaimenkoiran kanssa, ja pärjäsimme ihan hyvin.
Sen takia itse en myöskään näkisi ongelmaa tämän pennun hankkimisessa ennen laskettua aikaa.
Meillä oli käytöshäiriöinen koira, josta luovuimme ja lähetimme sen maalle, missl sen on itsekin ollut helppo elää ilman stressiä.
Kaipuu on ollut kova ja luopuminen oli vaikeaa.
Nyt kävin viikonloppuna katsomassa yksiä pentuja, joiden joukosta löytyi yksi joka vei sydlmen täysin. Rauhallinen ja hieno pentu.
Poikanikin (2v) pääsi pentuun vähän tutustumaan ja kummatkin osasivat olla keskenään todella hienosti. 3kk pentu ei haukkunut tai purrut. Eli pentu olisi perheeseemme täysin sopiva.
Näettekö tässä koiranhankinta projekstissa jotain suurta ongelmaa, kun laskettuaikakin on kolmen kuukauden päästä. Koira ehtisi oppia talon tavoille ennen vauvan tuloa, ja sairaalassa oloajallekin hoitaja koiralle olisi.
Kun esikoisemme täytti 4kk mieheni lähti 6kk armeijaan ja olin yksin vauvan ja ison saksanpaimenkoiran kanssa, ja pärjäsimme ihan hyvin.
Sen takia itse en myöskään näkisi ongelmaa tämän pennun hankkimisessa ennen laskettua aikaa.
Vastaukset 9
Vanhimmat
ottaisi. Siinä on sitten kahden lapsen kanssa koiran ulkoiluttaminenkin suht hankalaa. Etenkin kun lapset ovat molemmat pieniä.
Se että pentu oli nyt rauhallinen ei kerro koirasta mitään. Hetkenhän te vain vietitte sen kanssa.
jos on varma että koiran voi pitää niin mikä ettei.. Mutta itse en ottaisi tuossa tilanteessa jos on aijemminkin luovuttu perheenjäsenestä. Ei koiriakaan voi heitellä miten sattuu.. :(
koira josta luovuimme oli todella käytös häiriöinen. Valitettavasti.. Koira puri toista ja edes koiran kouluttaja ei osannut tilanteessa auttaa..
Vaan nyt koira on maalla, missä ei ole muita koiria
Otathan myös huomioon sen että nyt 3 kk vanha söpö ja hyväkäytöksinen pentu on villeimmässä murrosiässä syyskuussa kun lapsenne syntyy.
Pelkästään tuo ikä korostaa koiran mustasukkaisuutta/huomiontarvetta, tuhoamisvimmaa yms. jolloin saattaa muodostua ongelmia uuden vauvan ja koiran välillä.
Toisekseen koira tarvitsee erityisesti siinä iässä (kuten tietysti heti pennusta alkaenkin) korostettua hallintaa omistajalta, paljon virikkeitä, koulutusta ja huomiota.
Riittääkö motivaatio ja jaksaminen kun vauva valvottaa kellon ympäri ja toinenkin lapsenne on vasta parivuotias????
Näin koiranomistajana ja pian kahden lapsen äitinä suosittelen että hankitte pennun sitten kun vauva on syntynyt, eikä todellakaan tässä vaiheessa.
Nyt ei ole koiranhankinnalle oikea aika.
Sitä en suosittele minä ja tuskin kukaan muukaan koiriin perehtynyt.
Niitä pentueita tulee uusia ja niistä löytyy kyllä niitä rauhallisiakin yksilöitä mutta tähänkin haluaisin muistuttaa että se rauhallisin yksilö ei aina välttämättä ole se tervepäisin.
Tutustukaa pentuun rauhassa ja ajan kanssa älkääkä perustako päätöstä sille miten 2-vuotiaanne pärjää muutaman minuutin koiran kanssa vaan keskittykää nyt ihan reilusti näihin ihmisvauvoihin ensisijaisesti.
Sinä et voi sanoa, onko koiran hankinnalle oikea aika.. Tuo hieman tekstistäsi pomppasi.. Et voit oisten puolesta sanoa milloin on oikea aika...
Itsellä oli vielä vuosi sitten kaksi isoa koiraa joista toisesta päätimme luopua liian pienen asunnon, keskeneräisen hartiapankkirakennustyömaan ja oman äkillisen tapaturmani aiheuttaman toimintakykyni aleneman vuoksi. luovuimme helpommasta tapauksesta koska sille oli helpoin löytää uusi koti, ja kaikki menikin ihan hyvin, hyvä kooti ja ihmiset löytyi, ja jäljelle jäänyt haastavampi tapauksemme on helpompi nykyään. Eli en siis todellakaan tuomitse koiran kiertoon laittamista, mutta se ei voi olla vaihtoehtona tai hätäporttina jo koiraa ottaessa. ja oma esikoinen syntyy siis näinä päivinä.
En kuitenkaan ottaisi koiraa nyt. Pentukoira on pentukoira ja vaatii omanlaistaan extra- huomiota ainakin sen vuoden -puolitoista, jotta siitä tulee hyvä ja täyspäinen perhekoira. Lisäksi kaksivuotias lapsesi on kohta uhmaiässä ja saattaa muutenkin mustasukkaistella uudelle sisarukselleen. Lisäksi ette vielä tiedä minkälainen luonne sieltä syyskuussa putkahtaa, onko koliikkia, nukkuuko tms odottamatonta extra vaativuutta. Ei kuitenkaan kannata myöskään yliarvioida omaa jaksamistasi synnytyksen jälkeen, kaksi lasta ei välttämättä mene siinä missä yksi. Käsitin että ette asu maalla eli koira olisi kuitenkin vietävä pissille sen 3-4 kertaa päivässä. Pue siinä sitten pimeille syyskeleille uhmainen mustis isoveli ja pikkuvauva ja nappaa mukaan koiranpentu. Vaikka miehesikin osallistuisi, niin silti on ehkä turhan monta rautaa tulessa..? Kannattaa jättää tuohon omaankin jaksamiseen vähän yliimääräistä pelivaraa, jonka voisi sitten käyttää ihan vain huoahtamiseen ja elämästä nauttimiseen..
Ei kai kaikkea ole pakko saada yhtäaikaa, ainakaan aikuisen ihmisen,? Vaikka kuinka tekisi jotain mieli niin joskus on ihan järkevää rajoittaa liikoja rönsyjä ja keskittyä olennaiseen. Ilmeisesti olette myös aika nuoria, joten silloin kuvitelmat omasta jaksamisesta voi olla aika epärealistisiakin..? Itse jättäisin vähän pelivaraa ja miettisin koiranpentua sitten kun esim molemmat lapset ovat päässeet vaipoistaan..?
Me otimme koiranpennun juurikin kolme kuukautta ennenkun vauvamme syntyi. Se tosin oli esikoisemme. Jäin saikulle ajoissa töistä ja minulla oli paljon aikaa viedä pentua ulos. Oli myös aikaa kouluttaa sitä hyvin, ja vointini oli erinomainen loppuun asti. (saikulla olin vähäisen työmotivaation vuoksi) :)
Koira oppi sisäsiistiksi hyvissä ajoin ennenkun vauva syntyi, eikä näykkinyt enää silloin. Kun mieheni oli töissä ja vauva nukkui, vein aina silloin koiran pikaisesti ulos. Kävimme myös pidemmillä lenkeillä vaunujen kanssa.
Eli en näe mitään pahaa siinä että ottaa koiranpennun noin lähellä laskettua aikaa, riippuu vaan ihmisestä miten homma toimii.
Nyt kun itselläni on kohta 1,5v lapsi, niin en ole varma riittäisikö minulla aikaa kouluttaa koiraa yhtä hyvin kun ennen lasta. Saattaa olla aika haastavaa vahtia jatkuvasti molempia ja olla vielä siinä sivussa raskaana.
Jos nyt kuitenkin päätätte ottaa koiran, niin kannattaa laittaa vauvan tarvikkeet jo valmiiksi esille ettei tule mustasukkaisuutta sitten syntymän jälkeen. Esim sänky valmiiksi. Ettei niin nuorelle koiralle tule liikaa uusia asioita kerralla...
En näe mitään ongelmaa.. Silloin kun itse synnyin, oli minua ennen 3v ja 6v lapset.. Ja n. kuukautta ennen syntymääni vanhempani ottivan kissan pennun sekä saksanpaimenkoiran pennun.. Pitää vain olla varma, että itse jaksaa.. Muuta ongelmaa en näe asiassa..
Hei sinä joka siellä välissä motkotit:
"Sinä et voi sanoa, onko koiran hankinnalle oikea aika.. Tuo hieman tekstistäsi pomppasi.. Et voit oisten puolesta sanoa milloin on oikea aika... "
Aloittaja tätä asiaa kysyi, siihen vastasin asiallisesti käyttämällä termiä "SUOSITTELEN".
Suosittelen sinua hankkimaan pitkän linjan kokemuksen mm. ongelmakoirien hallinnasta sekä koirankasvatuksesta yleensä. Sitten sinulla on ehkä muutakin sanottavaa tällaisiin keskusteluihin kuin tuollaiset asian vierestä olevat kommentit.