Rakkaus, mitä se oikein on?
Rakkauden luulisi olevan vain yhtä
sydänten yhtymisen juhlaa, toisen löytymisen iloa,
mutta se näyttääkin olevan aivan muuta.
Mitä se siis nyt on?
Rakkaus on pilkettä silmäkulmassa, ei se ei ole silmäniskuja, se on luonnetta,
se on koulutusta, se on omaisuutta ja tavaroita, se on autoja ja menopelejä,
se on arvostettua asemaa ja suhteita ja suosiota. Se ei ole tavallisuutta
ja yksinkertaisuutta. Rakkaus on kalliita vaatteita,
ja upeita vartaloita, se on hyvää ulkonäköä, komeutta ja kauneutta.
Se ei ole sielun paloa. Runoja tai viisautta. Rakkaus on näkyvyyttä, sitä että on tärkeä, yhteiskunnassa.
Ei, se ei ole lämmintä syliä, lohtua ja myötäelämistä. Rakkaudella on
tapana siirtyä kohteesta toiseen silloin kun aikaisempi alkaa kyllästyttää tai ärsyttää.
Rakkaudelle voi sanella vaikka kuinka paljon ehtoja.
Se tietää varmasti mitä se haluaa, se tekee luetteloita.
Se ei halua ottaa riskejä. Kompromissiin se ei suostu.
Rakkaus salaa itsensä, se ei punastele, se suojautuu.
Sillä on tapana piiloutua ja juosta karkuun. Rakkaus on hassua.
Rakkaus ei puhu silloin kun sen pitäisi. Se lukkiutuu. Se pelkää että tulee haavoja,
se ei halua satuttaa itseään, se itkee kun ei saa mitä haluaa.
Mutta rakkaus on hymyä, se hakeutuu lähelle ja se parantaa aikaisemmat haavat,
rakkaus on sitä että ottaa riskin. Rakkaus on pohjimmiltaan rohkeutta kysyä ja tunnustaa.
Rakkaus sanoo siis: Minä pidän sinusta.
Viitteitä Aino Suholan kirjasta, rakasta minut vahvaksi.
Rakkauden luulisi olevan vain yhtä
sydänten yhtymisen juhlaa, toisen löytymisen iloa,
mutta se näyttääkin olevan aivan muuta.
Mitä se siis nyt on?
Rakkaus on pilkettä silmäkulmassa, ei se ei ole silmäniskuja, se on luonnetta,
se on koulutusta, se on omaisuutta ja tavaroita, se on autoja ja menopelejä,
se on arvostettua asemaa ja suhteita ja suosiota. Se ei ole tavallisuutta
ja yksinkertaisuutta. Rakkaus on kalliita vaatteita,
ja upeita vartaloita, se on hyvää ulkonäköä, komeutta ja kauneutta.
Se ei ole sielun paloa. Runoja tai viisautta. Rakkaus on näkyvyyttä, sitä että on tärkeä, yhteiskunnassa.
Ei, se ei ole lämmintä syliä, lohtua ja myötäelämistä. Rakkaudella on
tapana siirtyä kohteesta toiseen silloin kun aikaisempi alkaa kyllästyttää tai ärsyttää.
Rakkaudelle voi sanella vaikka kuinka paljon ehtoja.
Se tietää varmasti mitä se haluaa, se tekee luetteloita.
Se ei halua ottaa riskejä. Kompromissiin se ei suostu.
Rakkaus salaa itsensä, se ei punastele, se suojautuu.
Sillä on tapana piiloutua ja juosta karkuun. Rakkaus on hassua.
Rakkaus ei puhu silloin kun sen pitäisi. Se lukkiutuu. Se pelkää että tulee haavoja,
se ei halua satuttaa itseään, se itkee kun ei saa mitä haluaa.
Mutta rakkaus on hymyä, se hakeutuu lähelle ja se parantaa aikaisemmat haavat,
rakkaus on sitä että ottaa riskin. Rakkaus on pohjimmiltaan rohkeutta kysyä ja tunnustaa.
Rakkaus sanoo siis: Minä pidän sinusta.
Viitteitä Aino Suholan kirjasta, rakasta minut vahvaksi.
Vastaukset 1
Vanhimmat
ei ole ulkokuorta
tai pelkästään kaunista ja nuorta
rakkautta on monenlaista
kaikkea elämässä se haista
rakkaus on kuin luja vuori
keppikerjäläinen voi olla vain ulkokuori
läheisyydestä pääsee sisälle sydämmeen saakka
parannus alkaa...se on ilo ei taakka.