Nurmijärvellä tontit jo 235 000 euroa!

Ei kerro siitä, että useillakaan olisi varaa maksaa. Useilla on rahaa maksaa, muttei todellakaan varaa. Tässä on iso ero, vaikka termit menevätkin arkikielessä sekaisin.

Eli jos tililläni on tuhat euroa, eikä lisää ole lähiaikoina tulossakaan, niin minulla on rahaa ostaa tuhannen euron telkkari, muttei varaa ostaa sitä.

Nyt aivan sama juttu on asuntomarkkinoilla. Velan prosentuaalinen osuus ostohinnasta on jatkuvasti kasvanut, kuin myös tämän lainatun summan takaisinmaksuaika. Siis nykyään yksityistaloudetkin käyttävät tätä yritysmaailman mukaista velkavipua. Pelataan siis peliä upporikas rutiköyhää. Otetaan velkaa enemmän kuin vastuullinen taloudenhoito mahdollistaisi. Sijoitetaan ulkopuolista rahaa erittäin paljon johonkin, jonka arvon odotetaan kasvavan räjähdysmäisesti. Mikäli näin tapahtuu, kotiutuu voitot suhteellisen nopeasti, ja mikäli ei, moni jää nuolemaan näppäjään. Tarkoituksena ei siis ole ottaa velkaa sitä varten, että sitä vastuullisesti pikkuhiljaa maksetaan pois, vaan kyseessä on ihan rehellinen keinottelu.

Nyt ehkäpä joku alkoi miettiä, että kumpikohan on yhteiskunnan kannalta parempi; kohtuullisella riskillä maltillinen kasvu vai tällainen räjähdysmäinen kasvu. Itse en viitsi alkaa ennustajaksi (se homma ei sovi oikeastaan kenellekään), mutta todennäköisesti tarkasteltava aika ratkaisee paremmuutta. Voisi miltein sanoa, että kivaa on ajaa autolla täysillä niin kauan, kunnes se seinä tulee vastaan. Siinä vaiheessa vasta alkaa toivoa, että olisikin ollut pikkaisen hitaampi vauhti. Eli kysymys pitkälti siitä, kuinka kauan voi ajaa täysillä, ei niinkään kannattaako se.

Hyvä maalaisjärjen mittari asuntojen hinnoissa on hintojen kohoaminen verrattuna yleisten palkkojen kohoaminen. Mitä enemmän asunnot kallistuvat palkkoihin nähden, sitä enemmän joudutaan järjestelmään ottamaan sisään uutta lainaa. Ja nythän on käynyt juuri näin, asunnot kallistuvat 15% vuodessa, ja palkat n. 0,5%. Tätä epäsuhtaa ei pysty selittämään edulliseksi yhteiskunnan kannalta millään. Tietysti jotkut voittavat erittäin paljon rahaa, mutta jos osaa katsoa oman laatikkonsa ulkopuolelle (objektiivisuus), niin huomaa, ettei tämä kaasu pohjassa ajelu ole kestävällä pohjalla. Sellaista tilannetta ei olekaan, etteikö jotain seinää jossain kohtaa olisi. Ikuista moottoritietä ei ole olemassa, ei edes käsitteellisessä maailmassa.

Mutta en minä jaksa turhaan mistään veloista tavallisia ihmisiä varoitella. Ihan yhtä holtittomasti valtiotkin tällä hetkellä elävät, kuin myös useat yritykset. Kuitenkin suosittelisin jokaiselle edes ajatuksen tasolla jotain toimintamalleja miten reagoida joihinkin mahdollisiin kriiseihin. Fakta on, että meidän talousjärjestelmäämme on sisäisesti valmiiksi kriisin siemenet, nykyisten kuin tulevienkin. Ja ilmeisesti nämä kriisien esiintymissykli tulevaisuudessa kiihtyy, niin kuin kaikki muukin.

Se on vaan merkillistä, että nyt tähän Suomen talouteen on pumpattu helvetin paljon sitä virtuaalirahaa, ja BKT senkun laskee. Lamaksi tätä ei vieläkään saa sanoa, mutta oudoiksi ajoiksi. Minne nämä kaikki rahat oikein virtaavat?? Onneksi sitä saa nappulaa painamalla lisää, eikä sillä enää ole mitään väliä vedetäänkö överin överit, överin överin övereiksi.