En sitten yleistä mutta ihmettelen että miksi jotkut pienten koirien omistajat haukkuvat isoja koiria tappajiksi, piikille vietäviksi ja hulluiksi, vasikoiksi ja suurien koirien omistajat pieniä nyrkillä tapettaviksi ja rotiksi, lamppuharjoiksi, räksyttäjiksi, fifeiksi.
Eikös kaikki kuitenkin ole koiria? Chihuista irlanninsusikoiriin. Useimmiten koiran käytös riippuu omistajasta, haroin voi koiraa itseään syyttää. Toki jos on murkkuikä niin koira (kokoon katsomatta) voi olla.. noh te tiedätte sen jo ;) Aivokasvaimia harvemmin on joka oikeasti luonnevikaiseksi tekee.
Pienet koirat täytyy kouluttaa siinä missä suuretkin. Chihun purema voi esim. vauvalle olla yhtä paha kuin esim. bernin purema aikuiselle.. yritin verrata, onnistuinkohan :)
Itse omistan beussin mutta pidän pienistä koirista ihan yhtä paljon kuin suurista! Vanhemmillani on kaksi käppänäsnatua ja yksi yorkki, hellyttävempiä koiria saa hakea (noh.. oma koira tietenkin on paras koira, luonnollisesti ;)) Koiria ne kääpiötkin ovat, vain pienempiä. Toisille sopii "fifit" ja toisille "ne suuret hullut", turha mitään rotua on vihata.
Pakko vielä mainita että tuttuni kaveri on "eläinrakas", tai ainakin niin väittää, hän omistaa napolinmastiffin ja belggarin. Hänen mielestään kaikki alle 50cm koirat pitäisi hävittää maan päältä. Onko tämä sitten eläinrakkautta? Toki oma mielipide saa olla.. mutta hmm.
Keskustelua keskustelua..
Eikös kaikki kuitenkin ole koiria? Chihuista irlanninsusikoiriin. Useimmiten koiran käytös riippuu omistajasta, haroin voi koiraa itseään syyttää. Toki jos on murkkuikä niin koira (kokoon katsomatta) voi olla.. noh te tiedätte sen jo ;) Aivokasvaimia harvemmin on joka oikeasti luonnevikaiseksi tekee.
Pienet koirat täytyy kouluttaa siinä missä suuretkin. Chihun purema voi esim. vauvalle olla yhtä paha kuin esim. bernin purema aikuiselle.. yritin verrata, onnistuinkohan :)
Itse omistan beussin mutta pidän pienistä koirista ihan yhtä paljon kuin suurista! Vanhemmillani on kaksi käppänäsnatua ja yksi yorkki, hellyttävempiä koiria saa hakea (noh.. oma koira tietenkin on paras koira, luonnollisesti ;)) Koiria ne kääpiötkin ovat, vain pienempiä. Toisille sopii "fifit" ja toisille "ne suuret hullut", turha mitään rotua on vihata.
Pakko vielä mainita että tuttuni kaveri on "eläinrakas", tai ainakin niin väittää, hän omistaa napolinmastiffin ja belggarin. Hänen mielestään kaikki alle 50cm koirat pitäisi hävittää maan päältä. Onko tämä sitten eläinrakkautta? Toki oma mielipide saa olla.. mutta hmm.
Keskustelua keskustelua..
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kaikki koirat ovat samanarvoisia mutta, isot ovat (yleensä) parempia työkoirina ja pienet ovat (yleensä) räksyttäjiä. Isojen koirien puremat sattuvat enemmän ja ne enemmän hyökkäilevät kun taas pienet koirat on helppo ottaa mukaan ja ne saa kannettua pois paikalta eivätkä herätä niin paljoa pelkoa.
riippuu mihin tarkoitukseen rotua haetaan..jyrsijöitä vastaan jack russelit hyviä maalaistaloissa..luolakoirat oma lukunsa, beagle omansa, pikkuinen corgi ja heeleri paimentaa..avustaja ja pelastuskoirina voi toimia myös pienet, cockeri metslle, spitzit vahtii ja hälyttää ..etc..Moni pikkukoira on käyttökoira myös. :)
Samaa mieltä kanssasi :) ja itseänikin harmittaa noi jaottelut pieniin ja isoihin..koira kuin koira. Iso mastiffi on vakuuttava vahtikoira ja luolakoirana ei puolestaan mene se iso vahtikoira, beagle on hyvä jäniskoira ja radalle puolestaan otetaan saluki ja chihuahua on miellyttävä seurakoira jonka voi kuljettaa helposti, perhoskoira hyvä tokokoira..jokaisella rodulla on tarkoituksensa ja jokainen varmasti löytää sen juuri oikean upean rotunsa niin isoista kuin pienistäkin..itselläni sekä dalmis että kettis...upeita molemmat kuten niin monet muutkin rodut. Toki kuten sanoit että oma on oma.
Mutta harmittaa pienten koirien haukkuminen niinkuin ne ei koiria olisikaan..isojen kohdalla en ole törmännyt moitetta niinkään..vaikka niinkin on .
mielestäni koirien eduksi voi sanoa että uskomaton määrä variaatioita..
Ahaa en ole tämän ongelman kanssa yksin !
Itselläni on lähimmät sukulaiset tuomineet uroksemme tappaja koiraksi, nartun ovat joten kuten hyväksyneet. Kummasti nämä nalle karhut leikkivät sievästi pienten koirien kanssa, mutta heidän pikku prinsessa murisee ja haukkuu koiran kuin koiran nähdessään ja aivan vain siksi kun se ei ole saanut olla koirien kanssa tekemisissä, ettei se vain loukkaantuisi.
Noooh kyläilyt on kyläilty, kun me olemme hirviöitä isojen koiriemme kanssa. sehän ei ole minun ongelma, mutta kieltämättä tuo asenne pistää vi...aan.
Kyllä se tuntuu vaan olevan niin, että oli se sitten iso tai pieni koira, niin aina löytyy jollain jotain pahaa sanomista.
Itse olen saanut kokea monesti sen, että koiraani on haukuttu kammottavaksi tappajaksi, vain sen takia, että koirani on musta ja joidenkin mielestä iso, omasta mielestäni ei :P (säkä noin. 55-60cm)
Koirani ei ole koskaan tehnyt kenellekään mitään, vaan iloisesti häntä heiluen kulkee vierelläni lenkillä, ei edes pyri vastaantulijoiden luokse. Silti naapurin mummot varottelee, että "kyllä tuo sinun tappajasi, joku päivä vielä kääntyy sinua vastaan tai satuttaa jotakin" Minua nämä puheet suuresti huvittaa, senkin takia, että koirani pelkää vieraita miehiä ja haukkuvia koiria, joten miten tällainen koira olisi kenellekään vaaraksi.
Esimerkkinä voin kertoa, että koirani pakenee jalkojeni taakse piiloon naapurin chihua, kun tämä haukkuu vastaan tullessaan. Tämä chihu sattuu vielä olemaan erittäin pienikokoinen :D
Toki se on ihan ymmärrettävää, että kaikki ei vain ole koiraihmisiä tai pidä koirista, mutta se on vähän niin minun mielestäni, että jos ei asiasta mitään tiedä, niin ei kannata mennä toisia neuvomaan. En minäkään rupea kenellekään harrastajalle kertomaan, että kuinka esim. moottoripyörällä tulisi ajaa, kun en tajua siitä yhtään mitään.
No minua huvitti eilen kun menin kettikseni kanssa lenkille vanha kiltti erittäin sosiaalinen 8kg otus ja bichonin omistaja nosti koiransa syliin kun tulimme puskan takaa..että hui kauheeta..
höh en tiedä oliko luullut että puskan takaa tulee iso otus vai pelkäsikö terrieriä..?
omituista joka tapauksessa.. ;)
ja on minun perääni huudeltu joskus että älä päästä sitä kamalaa terrieriä ja omistajalla iso pyreneittenkoira..eli kaikki on mahdollista kun tarpeeksi elää vanhaksi. ;)
terriereihin on joillakin ihme luuloja myös kuten tuntuu olevan isoille ja mustille..
ja sitten toinen ääripää johon törmännyt..kommetti ohimennessä ei se räksytäkään eli ihmiset ei ymmärrä että moni kouluttaa koiransa vaikka se on pieni ja yhtä lailla ne isot räksyttää jos ei kouluteta. Räksytys ei ole koosta kiinni.
ja sitten on törkeät eli kommentit mitä rottaa kuljetat, osta nyt jo oikea koira etc..
meitä on niin moneksi..jotkut ei ehkä pidä pienistä ja jotkut pelkää isoja, mutta kohteliaisuus voisi olla kaikesta huolimatta. itse pidän kaikista..vaikka tykkään että koira kuuluu kouluttaa oli iso tai pieni. Ja pienen kanssa on otettava huomioon kuitenkin sen pieni koko eli koirapuistoissa katottava turvalliset kaverit ja ei missään nimessä syliin vaan sitten pois jos tunne ettei koiruus ihan pärjääkään tai toiset eleineen epävarmoja tai runnovat päälle. Pienet varautuu helpommin koska on altavastaajia ja silloin se ainoa tapa on hyökkiä jos ei selviydy muuten...raju 30kg hentoista 5kg kohden on huono yhdistelmä...ellei se toinen ole rauhallinen tai osaa leikkiä ilman päälle hyppimistä..(tässä olen huomannut ettei kaikki ymmärrä tuon kokoeron vahingollisuutta mikäli leikki rajua..itse olen aina huolehtinut ettei kaverit runno ja on tasapainoisia jos ok niin leikkiköön isompienkin kanssa)