(Tämän runon kirjoitin jo -07, mutta tänään tuntui samalta eikä syntynyt parempaa.)
Kukassa kurjenpolvi,
perhonen imee mettä.
Ylläni lehtevä holvi,
siintää sinistä vettä.
Oksalla linnunpesä;
ylhäällä kirkas säe.
Tuntuu ja tuoksuu kesä,
vaikka en aina näe.
Musiikki halpaan hintaan
metsän holvissa soi.
Kaikki ei yhteen rintaan
kerralla mahtua voi!
Kukassa kurjenpolvi,
perhonen imee mettä.
Ylläni lehtevä holvi,
siintää sinistä vettä.
Oksalla linnunpesä;
ylhäällä kirkas säe.
Tuntuu ja tuoksuu kesä,
vaikka en aina näe.
Musiikki halpaan hintaan
metsän holvissa soi.
Kaikki ei yhteen rintaan
kerralla mahtua voi!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Runossasi soi kesäinen tunnelma, vaikka toteat, että en aina näe!
Omat mietteet ja ajatukset vievät joskus huomiomme niin, ettemme kuule, näe, tunne ympäristön tapahtumia.
Nyt on kuitekin metsässä alkukesän runsauden aikaa !
Metsässä on tällä hetkellä pursuava runsaus, värejä, ääniä, tuoksuja; niiden mahduttaminen samaan runoon on melken mahdotonta. On vain otettava pieni pala siitä kaikesta runoon, paljous tukahdutttaisi.
Ja kiitos vastauksestasi!
-- kaunis oli,
Mukava kuulla, että tykkäsit, se ilahduttaa. Vaikka kesäisen luonnon runsauden ja kauneuden kuvaus runon keinoin on melkein mahdotonta.
Kun katselee puiden latvoja, sinistä taivasta ja valkoisia pilviä ja kuulee samalla lintujen laulua joka puolelta, kokee kauneuden täydellisyyttä. Miten sitä kuvaisi?