Ihmiselo on

niin vaikeaa, täältä sen voi lukea. On ikuista ikävää ja kaihoa, epävarmuutta toisen tunteista, surusilmiä,
kyyneleitä jotka melkein valuvat ruuduilla, särkyneitä sydämiä, hajoamisia, joku " melkein kuolee "
toisen ihanuuteen, pakahtuneita sydämiä , syyttelyä " kun et sinä rakastanutkaan minua ", nyyh ...
Joku kerskailee löytäneensä paljon paremman kuin entinen, toinen ikävöi entistään ja epäilee
joutuvansa eron myötä ikuisen yksinäisyyden vankilaan, joku on niin paljon rakastanut eikä ole kuitenkaan
saanut vastarakkautta jne. On, ihmiselo on vaivalloista ja vaikeaa, eipä tässä muuta voi sanoa .
Näin se oli ennen ja näin se on nykyäänkin, hamaan maailman tappiin !

Mutta ... juoskoon oksitosiini villisti verenkierroissanne ja nauttikaa, niin kauan kuin tunnetta
kestää. On se sen arvoista, vai onko ?

Valkeita ja lempeitä kesäöitä kaikille !
8321
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

,,,,,,

Äänestä
  • Kypsää tekstiä...

    Äänestä

ne oli niitä tunteita.

Ilman sydän sykkyröitä olisimme aika tasaisia veitikoita ; )

Äänestä
  • Mää oon varmaan sit se tosikko..veitikalle terkkuja :))))

    Äänestä

kenellä on kenellä ei

Äänestä

että hormoneistahan tässä on pitkälti kyse eli puhdasta biologiaa (eli kehollinen ja fyysinen), mutta sitten on se henkinen puoli, joka on aikamoinen mysteeri loppujen lopuksi. Siinä ovat tunteet, sieluntila, menneisyys, sukutaustat ja unenmaailma. Miksi esim. kohtaamme tiettyjä ihmisiä unissamme? Miksi koemme kipua tiettyjen ihmisten kanssa ja kaipuumme voi olla jossain muualla? Pelkän biologian piikkiin en laittaisi ihan kaikkea.:) Kyllä ihminen on paljon enemmän.:)

Äänestä

Kommentoi aloitusta


*tuntematon yössä* kirjoitti:

niin vaikeaa, täältä sen voi lukea. On ikuista ikävää ja kaihoa, epävarmuutta toisen tunteista, surusilmiä,
kyyneleitä jotka melkein valuvat ruuduilla, särkyneitä sydämiä, hajoamisia, joku " melkein kuolee "
toisen ihanuuteen, pakahtuneita sydämiä , syyttelyä " kun et sinä rakastanutkaan minua ", nyyh ...
Joku kerskailee löytäneensä paljon paremman kuin entinen, toinen ikävöi entistään ja epäilee
joutuvansa eron myötä ikuisen yksinäisyyden vankilaan, joku on niin paljon rakastanut eikä ole kuitenkaan
saanut vastarakkautta jne. On, ihmiselo on vaivalloista ja vaikeaa, eipä tässä muuta voi sanoa .
Näin se oli ennen ja näin se on nykyäänkin, hamaan maailman tappiin !

Mutta ... juoskoon oksitosiini villisti verenkierroissanne ja nauttikaa, niin kauan kuin tunnetta
kestää. On se sen arvoista, vai onko ?

Valkeita ja lempeitä kesäöitä kaikille !

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu