Kun joku suvusta kerää suvun syntymäajat.
Lasten lastenlasten puolisoiden lasten pauolisoiden jne.
Voiko oman perheen jäsenten syntymäajat noista
julkisista suvussa olevista (tietokoneilla)
kieltää/poistattaa omat tiedot.
Kysytty ei ole minulta lupaa.
Saako niitä siis pitää ja ilmoittaa jokaisen syntumäpäivän?
Jos joku jaksaisi laittaa selkeää millain lakin näin on.
Lasten lastenlasten puolisoiden lasten pauolisoiden jne.
Voiko oman perheen jäsenten syntymäajat noista
julkisista suvussa olevista (tietokoneilla)
kieltää/poistattaa omat tiedot.
Kysytty ei ole minulta lupaa.
Saako niitä siis pitää ja ilmoittaa jokaisen syntumäpäivän?
Jos joku jaksaisi laittaa selkeää millain lakin näin on.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Viestisi oli vähän vaikeaselkoinen... mutta ilmeisesti viittaat sukututkimuksessa tapahtuvaan tietojen keräämiseen. Tutkimusta saa tehdä ja omaksi ilokseen tietoja kerätä niin paljon kuin onnistuu löytämään. Jos tutkimuksen julkaisee, pitää tutkituilla henkilöillä olla oikeus kieltää tietojensa julkaiseminen. Sitä varten heidän pitää saada tieto, että heidän tietonsa on kerätty ja aiotaan julkaista. Kielto-oikeus on kullakin henkilöllä omia ja alaikäisiä lapsiaan koskien. Kukaan ei voi kieltää esim. omien vanhempiensa tai aikuisten lastensa tietojen julkaisua. Eikä siis myöskään omien lastenlastensa tietoja, koska oletettavasti välissä on yksi sukupolvi aikuisia. Kaikki oikeudet koskevat vain elossaolevia, kuolleilla ei katsota tietosuojaa tässä mielessä olevan.
Asiasta on paljon hämmennystä sukututkijoiden piirissä, ja monenlaisia tulkintoja esiintyy. Sukututkimusseuran lehdessä asiaa käsiteltiin juuri, ja siitä itsekin opin, että erillistä lupaa jokaiselta ei tarvitse olla. Riittää, kun on informoinut tutkittuja henkilöitä ja antanut näille mahdollisuuden kieltää omien tietojensa julkaiseminen.
Jos kysymyksesi koski jotain ihan muuta luetteloa kuin sukututkimusta, niin siihen varmaan pätevät jotkut muut säännöt, mutta pitäisi tarkemmin tietää, mikä luettelo silloin on kyseessä.
"Kielto-oikeus on kullakin henkilöllä omia ja alaikäisiä lapsiaan koskien. "
Ja henkilön motiivi tällaiseen julkaisemisen kieltämiseen voi olla esim. se että kyseessä on avioton lapsi. Vaikka eihän sitä tarvitse perustella.
Voi siis kieltää omien tietojen ja omien alaikäisten lasten tietojen julkaisemisen. Mitenkäs sukututkija sitten menettelee tällaisessa tapauksessa? Miten tarkasti "puuttuvat" tiedot saa merkitä sukutauluun? Voidaanko merkitä että esim. 01.02.1934 perheeseen syntyi Taka-Hikiällä lapsi X joka ei halua tietojaan julkistettavan ja tällä on lapset Y ja Z joiden tietoja ei saa julkistaa? Voidaanko näiden lastenlasten mahdollisten lapsien tiedot kuitenkin linkittää noihin "kiellettyihin" tietoihin jos niitä ei kielletä?
Sukututkimuksen käytännesäännöt valottavat näitä kysymyksiä kiinnostuneille, vaikkapa tuolla http://www.genealogia.fi/sss/kaytanne.pdf
Eli sieltä lukaisemaan vaikka koko pumaska, niin pysyy perusteet ja käytännöt hanskassa.
Sieltä löytyy myös parikin suositusta kysymykseesi, miten puuttuvat tiedot merkitään "... voidaan tapauksesta riippuen käyttää sellaisia merkintätapoja kuten sukupuoli ja syntymävuosi (esimerkiksi ”mies synt. 1946”) tai ”henkilö kieltänyt tietojensa käytön” tai ”N. N.”" (löytyy sivulta 8). Ja pysymättä nyt tarkoin matkassa, että mitä lastenlasten lapsilla täsmälleen missäkin tilanteessa tarkoitit, niin sehän oli perussääntö, että kukin voi kieltää omien ja alaikäisten lastensa tietojen julkaisemisen. Riippuen sitten siitä, kuka lastenlastenlastesi ketjussa oli kukakin, niin jokainen täysi-ikäinen päättää asiasta ihan itse, omalta kohdaltaan.
Ja kuten joku edellä totesi, kieltoa ei tarvitse mitenkään perustella, koska se on laista johtuva oikeus. Siksipä spekulointi aviottomuudella tai ihan millä tahansa muulla syyllä on turhaa.
"... spekulointi aviottomuudella ... on turhaa."
Muistelen vaan että se mistä tämä sukututkimuksen tulosten julkaisemista koskeva armoton rumba aikoinaan lähti käyntiin oli kuuluisa oikeustapaus jossa aviottoman lapsen äiti ei halunnut tietoja julkaistaviksi ja voitti juttunsa.
Ainoastaan yli satavuotta sitten syntyneiden ihmisten tietoja saa julkaista ilman suostumusta (rajaa ollaan nostamassa), ei edes hautakivien kuvia saa julkaista, jos vainajien lapsia on elossa. Kaikkiin henkilörekisterilain mukaisiin luetteloihin, niiden keräämiseen ja tallentamiseen täytyy saada lupa tietosuojavaltuutetun toimistosta.
Lisätietoja www.genealogia.fi
"Ainoastaan yli satavuotta sitten syntyneiden ihmisten tietoja saa julkaista ilman suostumusta (rajaa ollaan nostamassa), ei edes hautakivien kuvia saa julkaista, jos vainajien lapsia on elossa."
Tarkoitatko siis että edes yli 100 vuotta sitten syntyneiden tietoja ei saa ilman erillistä lupaa julkaista jos _heidän lapsiaan_ on vielä elossa_?
Annat väärää tietoa. Ensinnäkin yli 100 vuotta sitten syntyneiden tietojen julkaisemisesta, se raja todellakin pätee esim. netissä, jossa ei pitäisi keskustella yksittäisistä tuota nuoremmista henkilöistä (siis esim. sukututkimuspalstalla ei tällaisia kyselyitä katsota hyvällä). Mutta jos joku yli 100 vuotta sitten syntynyt on elossa, ja hänen tietonsa aiotaan julkaista sukututkimuksessa, niin häntä koskevat ihan samat tietosuojasäännöt kuin nuorempiakin. Toisaalta taas myöhemminkin kuin 100 vuotta sitten syntynyt, mutta sittemmin jo kuollut ei enää ole henkilötietolain suojaama, mutta toki äskettäin eläneiden kohdalla kannattaa käyttää omaa maalaisjärkeä ja harkintaa, kuinka paljon tietoja julkaisee.
Mutta kuten jo edellä sanoin, elossaolevienkin tiedot saa julkaista, ellei henkilö sitä erikseen kiellä (poislukien erityisen arkaluonteiset tiedot). Erillistä lupaa jokaiselta ei siis tarvita, vaan sen, joka haluaa tietojensa julkaisemisen kieltää, tulee tehdä se erikseen. Toki, jotta ihminen voi tällaisen kiellon tehdä, hänen pitää olla tietoinen, että hänen tietojaan käytetään ja siksi periaatteessa jokaista tutkittua ja elossaolevaa henkilöä tulee informoida julkaisuhankkeesta ja antaa siten kieltomahdollisuus.
Myöskään henkilörekisterilain mukaiset luvat rekisteröidyltä itseltään tai tietosuojavaltuutetulta eivät koske sukututkimusta. Sitä varten saa kerätä tietoa ihan ilman mitään lupia ja tehdä niistä rekisterin omaan käyttöönsä. Eli siis itselle sukututkimusta varten. Tavanomaiseen omaan käyttöön kuuluu lisäksi tietojen näyttäminen omalle lähipiirille ja jopa tietojen luovuttaminen toiselle sukututkijalle. Julkaisu tai luovuttaminen muualle onkin sitten jo eri asia.
Lukaisepa sinäkin aiemmin linkittämäni käytännesäännöt, niin tiedät enemmän ja luulet vähemmän. Kannattaisi myös, sukututkija jos olet, lukaista Sukututkimusseuran muistaakseni viimeisimmässä numerossa ollut lakimiehen pitkähkö kirjoitus asiasta. Sekin valaisee näitä kysymyksiä, joista monilla on vääriä kuvitelmia.