Toimintaohjelma Suomen kahden elinvoimaisen kansalliskielen puolesta
Johtoryhmä
Toimintaohjelmaa johtaa johtoryhmä, johon kuuluu Presidentin kanslian, Oikeusministeriön,
Valtiovarainministeriön ja muita valtiohallinnon edustajia. Edustettuina ovat myös kunnallis-, sosiaalija
terveys- sekä koulutussektori ja poliittiset puolueet. Johtoryhmä piti ensimmäisen kokouksensa
kesäkuussa 2010 ja tulee kokoontumaan 3–4 kertaa syksyn 2010 aikana.
Puheenjohtaja:
Martti Ahtisaari, presidentti
Jäsenet:
Pekka Haavisto, kansanedustaja, Vihreät
Anna-Maja Henriksson, kansanedustaja, hallituksen puheenjohtaja, Svenska Finlands folkting
Antti Isotalus, kaupunginjohtaja, Kokkola
Gunnar Jansson, maakuntapäiväedustaja, Ahvenanmaan maakuntapäivät
Miapetra Kumpula, kansanedustaja, Sosiaalidemokraatit
Seppo Kääriäinen, kansanedustaja, ensimmäinen varapuhemies, Keskusta
Timo Lankinen, pääjohtaja, Opetushallitus
Annika Lapintie, kansanedustaja, Vasemmistoliitto
Aki Lindén, toimitusjohtaja, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri
Jukka Lindstedt, neuvonantaja, Presidentin kanslia
Marjo Matikainen-Kallström, kansanedustaja, Kokoomus
Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen kuntaliitto
Pirkko Nuolijärvi, johtaja, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus
Sari Palm, kansanedustaja, Kristillisdemokraatit
Rauno Saari, ylijohtaja, puheenjohtaja, Kieliasiain neuvottelukunta
Raimo Sailas, valtiosihteeri, Valtiovarainministeriö
Kimmo Sasi, kansanedustaja, puheenjohtaja, Eduskunnan perustuslakivaliokunta
Krister Ståhlberg, professori, aiempi johtaja, Svenska kulturfonden
Paulina Tallroth, hallitusneuvos, Oikeusministeriö
Ulla-Maj Wideroos, kansanedustaja, Ruotsalainen kansanpuolue
Sihteeri:
Markus Österlund, ohjelmapäällikkö, Svenska Finlands folkting
Päävastaava
Svenska Finlands folkting
Ohjelmapäällkkö
Ohjelmapäällikkö toimii johtoryhmän sihteerinä, koordinoi toimintaohjelman parissa tehtävää työtä
ja vastaa lopullisen, johtoryhmän hyväksymän toimintaehdotuksen laatimisesta. Ohjelmapäällikkö
työskentelee läheisessä yhteydessä johtoryhmässä edustettuina olevien toimijoiden kanssa ja
huolehtii kansainvälisistä yhteyksistä.
Johtoryhmä
Toimintaohjelmaa johtaa johtoryhmä, johon kuuluu Presidentin kanslian, Oikeusministeriön,
Valtiovarainministeriön ja muita valtiohallinnon edustajia. Edustettuina ovat myös kunnallis-, sosiaalija
terveys- sekä koulutussektori ja poliittiset puolueet. Johtoryhmä piti ensimmäisen kokouksensa
kesäkuussa 2010 ja tulee kokoontumaan 3–4 kertaa syksyn 2010 aikana.
Puheenjohtaja:
Martti Ahtisaari, presidentti
Jäsenet:
Pekka Haavisto, kansanedustaja, Vihreät
Anna-Maja Henriksson, kansanedustaja, hallituksen puheenjohtaja, Svenska Finlands folkting
Antti Isotalus, kaupunginjohtaja, Kokkola
Gunnar Jansson, maakuntapäiväedustaja, Ahvenanmaan maakuntapäivät
Miapetra Kumpula, kansanedustaja, Sosiaalidemokraatit
Seppo Kääriäinen, kansanedustaja, ensimmäinen varapuhemies, Keskusta
Timo Lankinen, pääjohtaja, Opetushallitus
Annika Lapintie, kansanedustaja, Vasemmistoliitto
Aki Lindén, toimitusjohtaja, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri
Jukka Lindstedt, neuvonantaja, Presidentin kanslia
Marjo Matikainen-Kallström, kansanedustaja, Kokoomus
Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen kuntaliitto
Pirkko Nuolijärvi, johtaja, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus
Sari Palm, kansanedustaja, Kristillisdemokraatit
Rauno Saari, ylijohtaja, puheenjohtaja, Kieliasiain neuvottelukunta
Raimo Sailas, valtiosihteeri, Valtiovarainministeriö
Kimmo Sasi, kansanedustaja, puheenjohtaja, Eduskunnan perustuslakivaliokunta
Krister Ståhlberg, professori, aiempi johtaja, Svenska kulturfonden
Paulina Tallroth, hallitusneuvos, Oikeusministeriö
Ulla-Maj Wideroos, kansanedustaja, Ruotsalainen kansanpuolue
Sihteeri:
Markus Österlund, ohjelmapäällikkö, Svenska Finlands folkting
Päävastaava
Svenska Finlands folkting
Ohjelmapäällkkö
Ohjelmapäällikkö toimii johtoryhmän sihteerinä, koordinoi toimintaohjelman parissa tehtävää työtä
ja vastaa lopullisen, johtoryhmän hyväksymän toimintaehdotuksen laatimisesta. Ohjelmapäällikkö
työskentelee läheisessä yhteydessä johtoryhmässä edustettuina olevien toimijoiden kanssa ja
huolehtii kansainvälisistä yhteyksistä.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Mie inhoon pakkomatikkaa, pakkoäikkää, pakkoenkkua ja kaikkia muita pakkoaineita. Pois koko pakkokoulu, niin tulis kunnallekin halvemmaks!
Mie inhoon pakkomatikkaa, pakkoäikkää, pakkoenkkua ja kaikkia muita pakkoaineita. Pois koko pakkokoulu, niin tulis kunnallekin halvemmaks! >>
Kuule nyt RKP-agentti, miksi "elinvoimaista" kansalliskieltä pitää tuhansilla eri työryhmillä,
svenska nu - verkostoilla muilla tempauksilla pitää väkisin hengissä ?
Elinvoimainenhan tarkoittaa sitä, että ei tarvitse keinotekoisia tukisysteemejä, vaan elää, elää, elää..
Suomenruotsin elinvoimaisuus on niin olematon, ettei sitä pelasta enää mikään-.
ja hyvä niin! Se on historian painolasti, kivireki, jota me suomenkieliset joudumme vetämään.
Suomenruotsin elinvoimaisuudesta saavat huolehtia suomenruotsalaiset itse. Kaikkien suomalaisten pakottaminen opiskelemaan pientä ja kansainvälisesti vähämerkityksellistä vähemmistökieltä on järjetöntä.
Seuraavissa vaaleissa kielikysymys on nostettava esiin. Muuten Kymenlaaksossakin suomalaisten kiusaaminen pakkoruotsilla jatkuu sukupolvesta toiseen. Opiskeltakoon ruotsia vapaaehtoiselta pohjalta. Muistakaa kysyä Sari Palmilta perusteluja pakolliselle ruotsille kun vaalitilaisuudet alkavat.
On täällä suurempiakin ongelmia kuin joku pakkoruotsi.
Enemmän kiinnostaisi, ketkä päättäjät ovat haalineet/haalimassa lisää pakolaisia Kouvolan alueelle!
Pakkoruotsi ja keinotekoisen kaksikielisyyden ylläpito on maanlaajuinen ongelma. Ennen seuraavia vaaleja on syytä ottaa selville kaikkien ehdokkaiden kannat asiaan. Osa poliitikoista ajaa ruotsinkielisten etua ja sortaa suomenkielisiä pakkoruotsilla vaikka äänestäjäkunta on suomenkielistä. Ainakin Jari Larikka on ollut valinnaisen ruotsin puolesta.
Muistakaa kysyä ehdokkailta kantaa pakolliseen ruotsiin!
Pakkoruotsista mölöttävät enimmäkseen sellaiset, jotka eivät suomenkielisinä osaa suomeakaan kunnolla, ainakaan kirjoittaa. Ihmisen aivokapsasiteetista on käytössä korkeintaan 10 %. Ihme, jos siihen aivoon sovi vaikka vinkuintian kieli. Pienelläkin yleissivistyksellä luulisi olevan tiedossa, mikä uhka suomalaisille oli 1900-luvun alussa kielellinen pakkovenäläistäminen. Vähemmistökielien kohtelu Venajällä on aina ollut kurjaa. Pakkoruotsista hokevat ovat venäläisempiä kuin venäläiset itse, ryssittyneitä kielirasisteja.
Maailmassa on monta kieltä joiden osaaminen olisi paljon tärkeämpää kuin ruotsi.
Väärästä puolueesta tämä Sari Palm, muuten voisin häntä ruotsin kielen opetuksen puolustajana äänestääkin.
Hoitais nyt nämä kristilliset ensin kirkon ja uskonnon uskottavaksi ja sit keskittyis kieliongelmiin.
Et kai sekoita nyt ev.lut.kirkkoa ja kd-porukkaa jotenkin keskenään, nämä kd:t kun ovat pääsääntöisesti lahkolaisia, joilla ei ole kansankirkkomme kanssa mitään tekemistä.