Suojatiella ei saa ajaa pyörällä. Oletteko niin typeriä, että tämä ei mene kaaliin. Tuleeko köyhyys ja muistamattomuus samanaikaisesti vai kumpi tuli teille ensin.
Pyöräilijöille pieni kertaus
Audikuski
50801
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 50
Vanhimmat
Niin kuin teillekin on käynyt. Sinäkö ajoit mummon kumoon? Eikö siellä autokoulussa opetettu ennakoimaan? Audikin pitää saada tarvittaessa pysähtymään.
huudellut, että Korkeimman oikeuden päätöksen 1996 mukaan saa ajaa.
Jaa, mutta noi huutelijat on kai pyöräilemässä tai terassilla nyt keräämässä voimia.;)
Nehän on niitä, jotka luulevat, että on pakko ajaa toisista ohi vaikka huikealla ylinopeudella, kun on autoetu Audi.
Onneksi niiltäkin kuskeilta lähtee kortit kuivumaan kolmen rikkeen jälkeen, vaikka rahaa sakkoihin olisikin.
Osaatko erottaa suojatien pyörätienjatkeesta?
ensin. Eikä asiaa auta se, että sotkit vielä typeryyden kolmanneksi tekijäksi tuohon palettiin :(
Eikä kävelytielläkään saa ajaa pyörällä. Suojatiepyöräilyähän yleensä edeltää kävelytiellä pyöräily. Moni pyöräilijä voisi myös kerrata oikean puoleisen liikenteen idean sekä sen, että mikä ero on pyöräilijällä ja kävelijällä muiltakin osin kuin kävelytien käytössä.
Audikuskien kuin muidenkin merkkisten autojen kuskien olisi myös hyvä muistaa, että kolmion/stopin takaa tullessa autoilijan täytyy väistää pyörätien jatketta pitkin ajavaa pyöräilijää. Tämä jatkehan voi näyttää aivan samalta kuin suojatie. Se on vain pyörätien jatkeena oleva suojatie.
Ihan käytännön kokemuksesta tiedän, että tämä on unohtunut monilta kuskeilta myös audikuskeilta. Kuten myös on unohtunut se, että kääntyvän auton pitää aina väistää riteävää tietä ylittävää kevyttä liikennettä.
Autoni on merkittävästi kookkaampi ja siinä on turvatyynyt. Luuletko tosiaan, että väistäisin jotain tyhjäntoimittajapyöräilijää. Minulla on oikeita asioita hoidettavana, enkä voi jokaista syrjäytynyttä hyysätä.
Tuossa tuohduksissasi kirjoittaessasi unohdit mainita,
että suojatie on pyörätien jatke vain mikäli suojatielle
saapuu suoraan ja siitä kulkusuunnassa suoraan jatkuu
pyörätie.
Tommottis pikku muistutus...
Riittää että suojatielle pääsee pyörätietä pitkin. Suojatien takana oleva jalkakäytävä-liikennemerkin vaikutus alkaa vasta merkin kohdalta.
Minulla on rekassa kunnolla rautaa keulassa, en ala väistämään mitään tyhjänpäiväisiä pikkusieluisia yksityisautoilijoita. Massalla kun jyrää niin matka jatkuu melkein kolahdusta huomaamatta.
Sinun käytössäsi oleva paska rekkasi ei kestä yhtään kolaria. Ja itse olet köyhä juoppo.
Saathan SINÄ kuvitella noin, mutta älä levitä tuota "tietoa" faktana... ;)
.
Mihin perustat väitteesi?
"suojatie on pyörätien jatke vain mikäli suojatielle
saapuu suoraan ja siitä kulkusuunnassa suoraan jatkuu
pyörätie."
Tässä kaikki mitä lakiteksti sanoo pyörätien jatkeesta:
"Tieliikenneasetus 37 §
Suojatie voidaan osoittaa valkoisella ajoradan suuntaisella juovituksella.
Pyörätien jatke voidaan osoittaa jatkeen molemmin puolin olevalla valkoisella katkoviivalla.
Yhdistetyn tai rinnakkaisen pyörätien ja jalkakäytävän jatke voidaan merkitä koko leveydeltään suojatieksi. Polkupyöräilijä ja mopoilija saavat tällöin käyttää suojatietä tien ylittämiseen."
Tuosta on vähän paha vedellä johtopäätöksiä hyväksytystä pyörätien jatkeen lähtökulmasta. Ainahan voi tietekin spekuloida.
pyörätien jatke ja pyöräilijän ajo-oikeus on käyty täällä parin kuukauden välein laajoja keskusteluja.
Tietyt piirit täällä raiskaavat KKO:n päätöstä.
Olisi ajan ja sormenpäiden tuhlausta alkaa selittelemään sinulle, käytä hakua.
Aloittelijana voisit pohjustaa aihetta tuolla
( lue huolellisesti kokonaan eikä vain viimeistä kappaletta ja yritä hahmottaa kokonaisuus; ketä rankaistiin ja miksi, ketä ei rankaistu ja miksi )
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1996/19960125
Ei minun tarvitse kuvitella kun tiedän. Unohditko jo näin nopeasti aiemmin käydyn keskustelun ja siinä olleen KKO:n päätöksen pyörätienjatkeesta?
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1996/19960125
Sama sinulle kuin fillaristillekin:
lue huolellisesti kokonaan eikä vain viimeistä kappaletta ja yritä hahmottaa kokonaisuus;
ketä rankaistiin ja miksi, ketä ei rankaistu ja miksi.
Kerro sitten mitä vastauksia löysit ja miten ne ymmärrät.
"Tieliikennelaissa tai -asetuksessa ei ole säännöstä määräysmerkin vaikutusalueen ulottuvuudesta. B:n tulosuunnasta katsoen merkin 423 vaikutusalue on päättynyt viimeistään Viherlaaksontien toisella puolella olevaan jalkakäytävää osoittavaan merkkiin (merkki 421).
Korkein oikeus toteaa, että B:n tulosuunnasta tarkasteltuna suojatien luonne on ollut epäselvä. Näin ollen B on voinut lähteä siitä, että hän on tieliikenneasetuksen 37 §:n 3 momentin mukaisesti ollut oikeutettu käyttämään suojatietä Viherlaaksontien ylittämiseen. Kerrotuin tavoin menettelemällä hänen ei voida katsoa huolimattomuudesta tai varomattomuudesta rikkoneen tieliikennelakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä."
Kyse ei ole rangaistuksista vaan siitä oliko pyöräilijällä oikeus ylittää suojatie polkemalla. Jos pystyt sisäistämään tuomiolauselman perustelut niin ymmärrät miten asia on.
Vastasin tuohon jo aikaisemmassa ketjussa, että tuossa yritetään löytää selvyyttä siihen, että kuinka joku VOI KUVITELLA olevansa oikeutettu käyttämään suojatietä pyörällä ajamiseen VAIKKA pyörätie EI JATKU suojatien jälkeen.
Oikeuden tehtävänä on selvittää tapahtuma, selvittää tapahtumaan syyllinen(-set), määrätä syylliselle rangaistus valtion taholta ( sakko, vankeus ), määritellä ja määrätä syyllinen korvaamaan syyttömän osapuolen aineelliset vauriot ja korvaus kivusta ja särystä ( ja/tai henkisistä kärsimyksistä ).
Tämän tapahtuman osapuolet eivät ole lain edessä ”tasapuoliset”.
Mikäli moottoriajoneuvon kuljettaja todetaan syylliseksi tapahtumaan niin häneen kohdistetaan ”ankaran vastuun” periaatteen mukaisesti rangaistusskaalan raskaamman pään tuomiota.
Mikäli oikeus olisi katsonut ko. tapauksessa, että pyöräilijällä oli oikeus ajamalla jatkaa suojatietä käyttäen olisi autoilija muitta mutkitta tuomittu ensinnäkin todella raskaisiin sakkoihin liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja ruumiinvamman tuottamisesta ja toisekseen korvaamaan pyöräilijälle ( tuntuvasti ) pyörän vaurioitumisesta sekä kivusta ja särystä.
Tapahtuman seuraus:
Autoilija:
Ei aineellisia vahinkoja, ei kipuja ja särkyjä,
kylläkin henkisiä kärsimyksiä oikeudenkäyntien muodossa
Pyöräilijä:
Pyörään aineellisia vahinkoja, vakavia ruumiinvammoja, kipuja ja särkyjä,
henkisiä kärsimyksiä ainakin oikeudenkäyntien muodossa
Lopputulos:
Autoilijan tuomio:
Vankeus: Ei vankeustuomiota
Sakko: Ei sakkorangaistusta
Korvaukset vastapuolelle: Ei korvauksia
Pyöräilijän tuomio:
Vankeus: Ei vankeustuomiota
Sakko: Ei sakkorangaistusta
Korvaukset vastapuolelle: Ei korvauksia
Tiiviisti:
Pyöräilijän oma laiton toiminta aiheutti liikennevahingon, mutta oikeus jätti pyöräilijän tuomitsematta sakkoihin tai vankeuteen, koska pyöräilijä sai tapahtuman seurauksena vakavia ruumiinvammoja ja aineellisia vahinkoja, jotka joutui kärsimään itse ilman korvauksia.
Sakot siis kuitattiin näillä kärsimyksillä.
Käsite suojatie-pyörätien jatke on ollut epäselvä tuohon v. -96 KKO:n tapaukseen ja päätökseen asti, mutta ei ole enää tämän jälkeen.
Loppupäätelmä:
Pyöräilijä saa pyörätietä tullessaan jatkaa ajamalla suoraan suojatietä käyttäen vain mikäli pyörätie jatkuu suojatien jälkeen. Suojatie sellaisenaan ei ole automaattisesti pyörätien jatke.
Haun mukaan täällä on käyty tätä vääntämistä TÄSTÄ KKO:n päätöksestä
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1996/19960125
nyt kaksi vuotta.
Vaikka tulee vähän vodaa niin menisitte nyt ennemmin vaikka ajelemaan.
Be careful out there.;)
Vastasin tuohon jo aikaisemmassa ketjussa, että tuossa yritetään löytää selvyyttä siihen, että kuinka joku VOI KUVITELLA olevansa oikeutettu käyttämään suojatietä pyörällä ajamiseen VAIKKA pyörätie EI JATKU suojatien jälkeen.
Oikeuden tehtävänä on selvittää tapahtuma, selvittää tapahtumaan syyllinen(-set), määrätä syylliselle rangaistus valtion taholta ( sakko, vankeus ), määritellä ja määrätä syyllinen korvaamaan syyttömän osapuolen aineelliset vauriot ja korvaus kivusta ja särystä ( ja/tai henkisistä kärsimyksistä ).
Tämän tapahtuman osapuolet eivät ole lain edessä ”tasapuoliset”.
Mikäli moottoriajoneuvon kuljettaja todetaan syylliseksi tapahtumaan niin häneen kohdistetaan ”ankaran vastuun” periaatteen mukaisesti rangaistusskaalan raskaamman pään tuomiota.
Mikäli oikeus olisi katsonut ko. tapauksessa, että pyöräilijällä oli oikeus ajamalla jatkaa suojatietä käyttäen olisi autoilija muitta mutkitta tuomittu ensinnäkin todella raskaisiin sakkoihin liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja ruumiinvamman tuottamisesta ja toisekseen korvaamaan pyöräilijälle ( tuntuvasti ) pyörän vaurioitumisesta sekä kivusta ja särystä.
Tapahtuman seuraus:
Autoilija:
Ei aineellisia vahinkoja, ei kipuja ja särkyjä,
kylläkin henkisiä kärsimyksiä oikeudenkäyntien muodossa
Pyöräilijä:
Pyörään aineellisia vahinkoja, vakavia ruumiinvammoja, kipuja ja särkyjä,
henkisiä kärsimyksiä ainakin oikeudenkäyntien muodossa
11.38 vastaus ei näkynyt, joten luulin liikaa kirjaimia ja aloin jakamaan.
No, eipä ole pahitteeksi vaikka olis useamman kerran...
... ei saanut sakkoja?
Tuossa alempana KKO:n päätös.
A = Autoilija
B = Byöräilijä
Tuomiolauselma
Hovioikeuden tuomio kumotaan.
A tuomitaan tieliikenneasetuksen 3 §:n 2 momentin ja tieliikennelain 98 §:n sekä rikoslain 21 luvun 10 §:n (491/69) nojalla liikenteen vaarantamisesta ja ruumiinvamman tuottamuksesta 15:een 100 markan määräiseen päiväsakkoon eli maksamaan sakkoa 1 500 markkaa. A velvoitetaan korvaamaan valtiolle sen varoista maksetut todistelukustannukset 376 markkaa.
B:tä vastaan esitetyt syyte liikenteen vaarantamisesta ja korvausvaatimukset hylätään.
Annan sun hetken aikaa miettiä tuota omaa vastaustasi.
Keksitköhän virheen?
.
Jätät lukematta tai ymmärtämättä tuomiolauselman perustelut sekä vedät omat päätelmät hatusta.
Tässä ei pitäisi olla ajattelukykyiselle mitään epäselvää:
"Näin ollen B on voinut lähteä siitä, että hän on tieliikenneasetuksen 37 §:n 3 momentin mukaisesti ollut oikeutettu käyttämään suojatietä Viherlaaksontien ylittämiseen. Kerrotuin tavoin menettelemällä hänen ei voida katsoa huolimattomuudesta tai varomattomuudesta rikkoneen tieliikennelakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä."
Olet ottanut tuomioksesi kappaleen koko diaarin osasta, jolla ei ole mitään tekemistä kunkin oikeusasteen päätösten kanssa.
Sen osan otsikko on
"Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevan jäsenen lausunto"
Tässä osassa oikeusneuvos Paasikoski ja esittelijä Nygård ilmaisevat eriävän mielipiteensä tuomioon ja esittävät oman näkemyksensä ja tuomionsa asiasta. Tämä ei ole KKO päätös.
Teen selvennyksen tekstistäsi suomeksi:
Pykälän ollessa epäselvä on pyöräilijä SAATTANUT OLETTAA olevansa oikeassa ja näinollen HÄN EI OLE TAHALLISESTI JA TIETOISESTI rikkonut lakia.
No, siitä etenemme. Oliko KKO samaa mieltä pyöräilijän olettaman kanssa?
Ei ollut.
Kuten tuolla aikaisemmin sanoin:
Mikäli oikeus olisi katsonut ko. tapauksessa, että pyöräilijällä oli oikeus ajamalla jatkaa suojatietä käyttäen olisi autoilija muitta mutkitta tuomittu ensinnäkin todella raskaisiin sakkoihin liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja ruumiinvamman tuottamisesta ja toisekseen korvaamaan pyöräilijälle ( tuntuvasti ) pyörän vaurioitumisesta sekä kivusta ja särystä.
Ja sanoin myös:
Käsite suojatie-pyörätien jatke on ollut epäselvä tuohon v. -96 KKO:n tapaukseen ja päätökseen asti, mutta ei ole enää tämän jälkeen.
Tämä tästä.
Todennäköisesti kesäkauden palstalla kiihtyessä tästä samasta aiheesta väännetään kuukauden sisään seuraavan kerran.
Siihen asti
Mukavaa Kesää Kaikille.
.
teet taas omat (väärät) johtopäätökset.
Oli.
"Kerrotuin tavoin menettelemällä hänen ei voida katsoa huolimattomuudesta tai varomattomuudesta rikkoneen tieliikennelakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä."
Sekoitat kaksi asiaa keskenään, pyöräilijän oikeuden pyöräillä suojatien yli ja autoilijan rikkomuksen. Pyöräilijää ei tuomittu, koska hänen ei katsottu rikkoneen lakia (kts. tuomiolauselman perustelut).
Autoilijaa ei tuomittu, koska hänen tulosuunnasta suojatie ei näyttänyt pyörätienjatkeelta. Tästä esitettiin eriävä mielipide.
Koska jotkut eivät kykene ymmärtämään edes noinkin yksinkertaista asiaa kuin mitä tuo KKO:n päätös on niin asiasta väännetään taas peistä.
Tunnen kyllä tuon KKO:n päätöksen ja olen lukenut sinun tulkintasi. Nyt en enään viitisinyt siihen edes puuttua, koska olet sen suhteen mielipiteesi päättänyt. Kyse olikin ihan toisesta asiasta. Mistä löytyy peruste sille, että ainoastaan pyörätiestä suoraan jatkuva suojatie on pyörätien jatke? Väistämissääntöihin tällä on merkitystä, mutta en keksi ensimmäistäkään perustetta miten tämä vaikuttaa pyörätien jatkeen olemassoloon .. niin no.. paitsi tietenkin semanttinen sanojen synnyttämien mielikuvien vääntely, jotka kyllä ratkaistaa aina rosisksessa.
onpas keskustelussa taas tasoa ja lennokasta argumentointia!
... sinulle "Uncle Ben" kysymyksen autoilijan sakoista, enkä vastannut mihinkään.
Missäs se on?
Ainoastaan yksi KKO:n jäsen on ollut eri mieltä käsittelyn aikana, eikä kaksi, niinkuin virheellisesti väität.
Nygård on tuomion esittelijä ja Paasikoski on ainoastaan ollut erimieltä KKO:n käsittelyn aikana mutta hyväksynyt KKO:n päätöksen.
Sitä, millainen Paasikosken eriävä mielipide on ollut, ei kerrota päätöslauselmassa.
Kun otsikkona on:
"Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevan jäsenen lausunto"
niin se eri mieltä olevan jäsenen lausunto on tämä:
"Oikeusneuvos Paasikoski: Hyväksyn mietinnön."
Tässä vielä kopioitu KKO:n tuomiolauselma uudelleen luettavaksi, sillä sanotaanhan, että kertaus on opintojen äiti.
Tuomiolauselma
Hovioikeuden tuomiota muutetaan.
B:tä vastaan ajettu syyte liikenteen vaarantamisesta hylätään ja hänet vapautetaan kaikesta korvausvelvollisuudesta. Valtion varoista suoritetut todistelukustannukset jäävät valtion vahingoksi.
A:n osalta hovioikeuden tuomion lopputulos jää pysyväksi.
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Tulenheimo-Takki, Paaskoski (eri mieltä), Krook, Pellinen ja Vuori. Esittelijä Kenneth Nygård (mietintö).
Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevan jäsenen lausunto
Virkaa toimittava nuorempi oikeussihteeri Nygård: Korkein oikeus lausunee perusteluinaan ja tuomiolauselmanaan seuraavaa:
Perustelut
B on ajanut omistamallaan polkupyörällä asianmukaisella määräysmerkillä (merkki 423) osoitetulta yhdistetyltä pyörätieltä ja jalkakäytävältä sen jatkeena olleelle, tieliikenneasetuksen 37 §:n 1 ja 3 momentin mukaisesti valkoisella ajoradan suuntaisella juovituksella koko leveydeltään suojatieksi merkitylle risteävän ajoradan osalle. Mainitun 3 momentin mukaan polkupyöräilijä ja mopoilija saavat käyttää näin merkittyä yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän jatkeena olevaa suojatietä tien ylittämiseen. Tieliikennelaissa tai sen nojalla annetuissa säännöksissä ja määräyksissä ei ole rajoitettu tätä oikeutta sellaisessakaan tapauksessa, että yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä jatkuu risteyksen jälkeen pelkkänä jalkakäytävänä. Myöskään vastakkaisesta suunnasta tuleville tarkoitetuilla liikennemerkeillä ei ole merkitystä suojatien luonteeseen B:n käyttämästä ajosuunnasta käsin arvioituna.
Mainituilla perusteilla B:llä on ollut oikeus käyttää suojatietä polkupyörällä ajamiseen. B ei siten ole syyllistynyt hänen syykseen luettuun liikenteen vaarantamiseen.
A puolestaan on saapuessaan kuljettamallaan ja omistamallaan henkilöautolla risteykseen laiminlyönyt noudattaa ennen suojatietä asetetulla liikennemerkillä osoitettua väistämisvelvollisuutta seurauksin, että hänen autonsa on suojatiellä törmännyt polkupyörällä ajaneeseen B:hen, jolloin B on pyörineen kaatunut maahan ja saanut ihonaarmuja, lievän aivotärähdyksen, vasemman solisluun murtuman, vasemman nilkan nyrjähdyksen sekä pernan alaosan repeytymän, minkä lisäksi polkupyörä on vaurioitunut. Vammat eivät ole olleet vähäisiä.
Mainituilla perusteilla A on syyllistynyt siihen liikenteen vaarantamiseen ja ruumiinvamman tuottamiseen, joista B on vaatinut hänelle rangaistusta.
Tuomiolauselma
Hovioikeuden tuomio kumotaan.
A tuomitaan tieliikenneasetuksen 3 §:n 2 momentin ja tieliikennelain 98 §:n sekä rikoslain 21 luvun 10 §:n (491/69) nojalla liikenteen vaarantamisesta ja ruumiinvamman tuottamuksesta 15:een 100 markan määräiseen päiväsakkoon eli maksamaan sakkoa 1 500 markkaa. A velvoitetaan korvaamaan valtiolle sen varoista maksetut todistelukustannukset 376 markkaa.
B:tä vastaan esitetyt syyte liikenteen vaarantamisesta ja korvausvaatimukset hylätään.
Oikeusneuvos Paasikoski: Hyväksyn mietinnön.
... joihin myös liikennemerkit kuuluvat, vaikutus alkaa kyseisen merkin kohdalla , ei sen jälkeen eikä sitä ennen , olkoon se liikennemerkki mikä tahansa.
Esimerkkinä nopeusrajoitus 60 km/h alkaa merkin kohdalla, ei sen jälkeen eikä sitä ennen.
Onko nimimerkillä "Uncle Bens" vaikeuksia ymmärtää tällainen asia?
Hänellä on vaikeuksia ymmärtää monia muitakin asioita, paljon yksinkertaisempiakin.
KKO:n päätös ei ole sääntö vaan tuomio yksittäistapauksessa.
Liikennesäännöt määräävät miten menetellään ja ne ovat kyllä kieltämättä hyvin epäselvät milloin suojatie on pyörätien jatke.
Aivan oikein ja lisäksi vielä jalkakäytävällä ei saa pyöräillä. Pysäyttäkää typerät jalkakäytävällä pyöräilijät ja vaatikaa niiden siirtymistä joko pyörätielle tai ajoradan oikeaan reunaan.
Suojatiellä pyörää pitää taluttaa. Suurin osa suojateistä ei liity mitenkään pyöräteihin.
Suojatiellä saa pyöräillä jos se on pyörätien jatke. Liikennesäännöissä on kuitenkin hvyin epäselvästi sanottu koska näin on.
Joidenkin mielestä riittää että suojatie on toisesta päästä kiinni pyörätiessä ja toisten mielestä pyörätie pitää jatkua myös suojatien toisella puolella jotta kyseessä olisi jatke. Minä lukeudun jälkimmäisen vaihtoehdon kannattajiin.
Ja sitten vielä tuosta KKO:n päätöksestä voisi sanoa sen verran että se ei ole mikään sääntö vaan kyseisessä tapauksessa annettu tuomio. Liikennesääntöjä pitää todellakin tarkentaa monilta osin ettei synny tulkintaristiriitoja.
Tänne on kerätty joitain esimerkkejä ongelmakohdista: http://www.poljin.fi/Pyorailija_oikeus_Lahti_Petri_Sipila_21042010_netti2.pdf
Liikenneturva vastaa jonkun kysymykseen asiasta 04.06.2010 näin " Pyörätien jatke on kyseessä aina, kun pyörätie jatkuu ainakin toisella puolella tietä.", eli asia taitaa olla erittäin epäselvä edelleen. Uskomatonta että Suomeen on sallittu rakentaa pyörätieverkosto ilman että kukaan tietää milloin ajaminen on sallittu ja kenen kuuluu risteyksessä väistää, ja milloin paikalla pyörätie ja milloin ei. Onneksi useimmat tiet ja risteykset on sääntöjen suhteen yksikäsitteisiä, mutta silloinkin sääntäjen tuntemus tai noudattaminen puutteellista.
Kun liikenneturva vastaa näin:
Liikenneturva vastaa jonkun kysymykseen asiasta 04.06.2010 näin " Pyörätien jatke on kyseessä aina, kun pyörätie jatkuu ainakin toisella puolella tietä."
Ja myöskin KKO:n ennakkopäätös on tämän pelinsäännön mukainen.
Niin mikä jää epäselväksi?
Eikö se, milloin on kyseessä pyörätien jatkeena oleva suojatie, ja sen saa ylittää pyörällä ajaen, ole nyt selvä asia?
Asiasta on liikkeellä vastakkaisia ohjeita kuten keskustelussa on ilmennyt ja vastakkaisille tulkinnoille esitetään uskottavat perustelut. Jos asia olisi täysin yksikäsitteinen, ei tällaisia keskusteluja tarvittaisi vaan kaikki ymmärtäisivät asian samalla lailla.
että pyöräilyyn liittyviä sääntöjen laatijat ja ohjeiden tekijät sekä teitä suunnittelevat henkilöt, eivät itse juuri koskaan kerkiä kulkemaan saati sitten ajamaan polkupyörällä noilla väylillä. Siltä ainakin tuntuu,sillä niin kömpelöitä kirjoituspöytäratkaisuja monet säännöt ja tiesuunnitelmat ovat.
Tieliikennelaissa määritellään pyöräkaista ja pyörätie tarkoitetuksi polkupyörä- ja mopoliikenteelle, missä niin liikennemerkein on ilmotettu.
Suomessa laki siis rinnastaa polkupyörät, mopot, mopoautot ja moposkootterit. Kevyen liikenteen väylillä kulkee myös jalankulkijoita. Lisäksi kevyen liikenteen väylillä kulkevat nykyään myös rullaluistelijat ja sauvakävelijät.
Meillä kaikilla olisi syytä katsoa peiliin, on tässä aiheessa sen verran monimutkaista tulkintaa, mitä tulee käytäntöön!
tottakai saa ajaa kun pyörätuet jatkuu suoraan suojatien jälkeen. vai oletko nähnyt että joku hyppää pois välillä?? naurettavaa tekstiä.
... panovirhe.
"Suojatiella ei saa ajaa pyörällä."
Joo ei saa. Mut jos se oikeasti on pelkkä suojatie (ei pyörätien jatke), niin silloinhan ajetaan tietysti ajotiellä, koska kyseisellä kohdalla ei ole pyörätietä, joka jatkuisi kulkusuunnassa eteenpäin.
Täällä useinkin siteerattu 1996 KKO:n päätös perustui vanhaan lakiin, joka ei ole enää voimassa. Se siitä.
Oikéus ajaa pyörällä suojatietä pitkin on niin tai näin. Eihän sillä ole käytännössä mitään merkitystä.
Pyöräilijän velvollisuus väistää autoja suojatietä ajaessaan on tärkeä pääsääntö, joka pelastaa pyöräilijän hengen.
... kommenttisi.
Autoilija velvollisuus lähestyä suojatietä sellaisella nopeudella, että hän pystyy aina väistämään suojatienkäyttäjää, on tärkeä sääntö joka pelastaa muiden hengen.
Kaikkien velvollisuus noudattaa tarkkaavaisuutta liikenteessä pelastaa sekä heidän omansa että muiden hengen.
Sitten vasta kun näin ei ole toimittu ruvetaan oikeudessa puimaan kuka maksaa kellekin ja mistä.
Eikä niitä menetettyjä perheenjäseniä silti saada takaisin.
Polkupyöräilijän velvollisuus väistää autoja suojatiellä, luepa Tieliikennelaki ja sen 14§. Lakiahan muutettiin tältä osin 1997, joten sitä edeltävät KKO:n ennakkopäätökset ovat täysin epärelevantteja.
KKO päätös on edelleen relevantti, koska siinä oli kyse pyörätien jatkeesta ja kärkikolmion takaa tulleesta autosta. Ei siitä oliko pyöräilijä väistämisvelvollinen tullessaan pyörätieltä ajoradalle ( 14§ ).
Lakia ei muutettu -97 vaan yhtä pykälää.
Joo kyllä pykälät on olemassa mutta joustavuudella se homma liikenteessä toimii.. joustavuus toimii molempiin suuntiin.
Eniten viimeaikoina harmaita hiuksia liikenteessä on aiheuttanu esim pikkukadulta isommalle liittymässä oleva autoilija, joka ajaa corollansa vikkelästi suojatien päälle ja katselee vain autoliikennettä .. pari kertaa olen meinannut ajaa tuollaisen ikkunasta sisään, mutta asiaan on löytynyt yhteisymmärrys kun autokuski on huomannut mitä tuli tehtyä (minä joustin, odotin että auto menee)
Ja toinen vaaran aiheuttaja on esim tien viereen pysäköivät autot, joista sitten sännätään kevyenliikenteenväylän yli tukkaputkella esim pankkiautomaatille .. eikä yhtään katota ympärille, vaan samalla kaivetaan lompakosta pankkikorttia.
Mulla on alkanut tuntumaan siltä, että jos JOKAINEN tuolla liikenteessä huomioisi kanssaliikennettä yhtä tehokkaasti kuin minä, niin pärjättäisiin ilman kolareita.