Parkkisakot tanskasta

TÄSSÄ KESKUSTELUA ULKOMAISISTA PARKKIVIRHEMAKSUISTA...EI SIIS LIIKENNESAKOISTA..... JOTKA POLIISIN MÄÄRÄÄMÄT




http://keskustelu.suomi24.fi/node/9694708

OPSERVERI kirjoitti:

TÄSSÄ KESKUSTELUA ULKOMAISISTA PARKKIVIRHEMAKSUISTA...EI SIIS LIIKENNESAKOISTA..... JOTKA POLIISIN MÄÄRÄÄMÄT




http://keskustelu.suomi24.fi/node/9694708

Lue lisää

EU-sakkojen täytäntöönpano (ei pysäköintivirhemaksut)
EU:n jäsenmaat ovat sopineet yhteistyöstä sakkojen täytäntöönpanossa. 22.3.2007 lähtien Suomessa asuvalta henkilöltä voidaan periä toisessa EU-jäsenmaassa tuomittu sakko. Vastaavasti Suomi voi lähettää täällä tuomitun sakon täytäntöönpantavaksi toiseen jäsenmaahan.

Toimeenpaneva viranomainen Suomessa on Oikeusrekisterikeskus. Se vastaanottaa muilta jäsenmailta saapuneet täytäntöönpanopyynnöt ja lähettää pyyntöjä muille jäsenmaille.

Täytäntöönpantavaksi voi tulla sakkoja, oikeudenkäynnistä tai hallinnollisesta menettelystä aiheutuneita kuluja ja julkiselle rahastolle tai rikoksen uhrien tukijärjestölle maksettavaksi määrättyjä summia.

Päätettyään täytäntöönpanoon ryhtymisestä Oikeusrekisterikeskus lähettää maksuvelvolliselle päätöksen, valitusosoituksen ja maksukehotuksen. Maksuvelvollinen voi valittaa Oikeusrekisterikeskuksen päätöksestä 30 päivän kuluessa Pirkanmaan käräjäoikeuteen. Jos maksuvelvollinen aloittaa seuraamuksen maksamisen maksukehotuksen saatuaan, hänen katsotaan saaneen tiedon päätöksestä ja 30 päivän valitusaika alkaa kulua maksupäivästä. Muussa tapauksessa maksuvelvollinen saa todisteellisesti tiedon päätöksestä ulosottomieheltä.

Oikeusrekisterikeskus voi kieltäytyä täytäntöönpanosta seuraavilla perusteilla:

1. Todistus puuttuu:
Asiakirjoista puuttuu todistus, jolla asian lähettänyt valtio todistaa, että asia on EU-puitepäätöksen mukainen.

2. Samasta asiasta on annettu päätös kahdesti:
Henkilölle on Suomessa annettu samoja tekoja koskeva päätös.

3. Teko ei ole rangaistava Suomessa:
Päätös liittyy tekoihin, jotka eivät ole rangaistavia Suomen lainsäädännön mukaan. Täytäntöönpanosta ei voida kieltäytyä, jos teko on ns. listarikos. Listarikoksella tarkoitetaan puitepäätöksessä erikseen lueteltuja tekoja.

4. Vanhentuminen:
Oikeus täytäntöönpanoon on vanhentunut Suomen lainsäädännön mukaan.

5. Tekopaikka:
Päätös liittyy tekoihin,jotka katsotaan tehdyiksi kokonaan tai osittain Suomen alueella.

6. Diplomaattinen suoja:
Päätös koskee vieraan valtion diplomaattista edustajaa.

7. Rikosoikeudellinen vastuuikäraja:
Päätös koskee henkilöä, joka tekohetkellä on ollut alle 15 vuotias.

8. Tuomittu poissa ollessa:
Jos henkilö ei ole päätöksen antaneen valtion lainsäädännön mukaisesti saanut henkilökohtaisesti tai edustajan kautta tietoa asian käsittelystä taikka henkilö on tuomittu hänen poissa ollessaan ja hän on ilmoittanut riitauttavansa asian. Kohdan soveltamisen edellytyksenä on, että Oikeusrekisterikeskus saa tässä tarkoitetun tiedon päätösvaltion täyttämästä todistuksesta.

9. Seuraamus on alle 70 euroa tai sitä vastaava summa.

10. Perusoikeuksien loukkaaminen:
Täytäntöönpanosta voidaan kieltäytyä, jos on objektiivisia perusteita katsoa, että taloudellisella seuraamuksella on tarkoitus rangaista henkilöä hänen sukupuolensa, rotunsa, uskontonsa, etnisen alkuperänsä, kansallisuutensa, kielensä, poliittisten mielipiteidensä tai sukupuolisen suuntautumisensa perusteella tai että jokin kyseisistä syistä voi vahingoittaa hänen asemaansa.

Täytäntöönpano

Täytäntöönpano tapahtuu Suomen lainsäädännön mukaisesti. Kertyneet varat jäävät Suomen valtiolle.

Maksuvelvolliselle voidaan myöntää asiassa maksuaikaa samoin kuin kotimaiselle saatavalle.

Jos maksuvelvollinen ei maksa saatavaa Oikeusrekisterikeskuksen lähettämällä maksukehotuksella eikä asiassa tehdä maksuaikapäätöstä, asia lähetetään ulosottoon perittäväksi.

EU-sakkoa ei muunneta vankeudeksi Suomessa.

Lisätietoa hallituksen esityksessä HE 142/2006: linkki Finlexiin

Tiedustelut Oikeusrekisterikeskuksessa:
toimialajohtaja Tauno Aalto, 010 36 65729 tai 050 3258 662

opserveri kirjoitti:

EU-sakkojen täytäntöönpano (ei pysäköintivirhemaksut)
EU:n jäsenmaat ovat sopineet yhteistyöstä sakkojen täytäntöönpanossa. 22.3.2007 lähtien Suomessa asuvalta henkilöltä voidaan periä toisessa EU-jäsenmaassa tuomittu sakko. Vastaavasti Suomi voi lähettää täällä tuomitun sakon täytäntöönpantavaksi toiseen jäsenmaahan.

Toimeenpaneva viranomainen Suomessa on Oikeusrekisterikeskus. Se vastaanottaa muilta jäsenmailta saapuneet täytäntöönpanopyynnöt ja lähettää pyyntöjä muille jäsenmaille.

Täytäntöönpantavaksi voi tulla sakkoja, oikeudenkäynnistä tai hallinnollisesta menettelystä aiheutuneita kuluja ja julkiselle rahastolle tai rikoksen uhrien tukijärjestölle maksettavaksi määrättyjä summia.

Päätettyään täytäntöönpanoon ryhtymisestä Oikeusrekisterikeskus lähettää maksuvelvolliselle päätöksen, valitusosoituksen ja maksukehotuksen. Maksuvelvollinen voi valittaa Oikeusrekisterikeskuksen päätöksestä 30 päivän kuluessa Pirkanmaan käräjäoikeuteen. Jos maksuvelvollinen aloittaa seuraamuksen maksamisen maksukehotuksen saatuaan, hänen katsotaan saaneen tiedon päätöksestä ja 30 päivän valitusaika alkaa kulua maksupäivästä. Muussa tapauksessa maksuvelvollinen saa todisteellisesti tiedon päätöksestä ulosottomieheltä.

Oikeusrekisterikeskus voi kieltäytyä täytäntöönpanosta seuraavilla perusteilla:

1. Todistus puuttuu:
Asiakirjoista puuttuu todistus, jolla asian lähettänyt valtio todistaa, että asia on EU-puitepäätöksen mukainen.

2. Samasta asiasta on annettu päätös kahdesti:
Henkilölle on Suomessa annettu samoja tekoja koskeva päätös.

3. Teko ei ole rangaistava Suomessa:
Päätös liittyy tekoihin, jotka eivät ole rangaistavia Suomen lainsäädännön mukaan. Täytäntöönpanosta ei voida kieltäytyä, jos teko on ns. listarikos. Listarikoksella tarkoitetaan puitepäätöksessä erikseen lueteltuja tekoja.

4. Vanhentuminen:
Oikeus täytäntöönpanoon on vanhentunut Suomen lainsäädännön mukaan.

5. Tekopaikka:
Päätös liittyy tekoihin,jotka katsotaan tehdyiksi kokonaan tai osittain Suomen alueella.

6. Diplomaattinen suoja:
Päätös koskee vieraan valtion diplomaattista edustajaa.

7. Rikosoikeudellinen vastuuikäraja:
Päätös koskee henkilöä, joka tekohetkellä on ollut alle 15 vuotias.

8. Tuomittu poissa ollessa:
Jos henkilö ei ole päätöksen antaneen valtion lainsäädännön mukaisesti saanut henkilökohtaisesti tai edustajan kautta tietoa asian käsittelystä taikka henkilö on tuomittu hänen poissa ollessaan ja hän on ilmoittanut riitauttavansa asian. Kohdan soveltamisen edellytyksenä on, että Oikeusrekisterikeskus saa tässä tarkoitetun tiedon päätösvaltion täyttämästä todistuksesta.

9. Seuraamus on alle 70 euroa tai sitä vastaava summa.

10. Perusoikeuksien loukkaaminen:
Täytäntöönpanosta voidaan kieltäytyä, jos on objektiivisia perusteita katsoa, että taloudellisella seuraamuksella on tarkoitus rangaista henkilöä hänen sukupuolensa, rotunsa, uskontonsa, etnisen alkuperänsä, kansallisuutensa, kielensä, poliittisten mielipiteidensä tai sukupuolisen suuntautumisensa perusteella tai että jokin kyseisistä syistä voi vahingoittaa hänen asemaansa.

Täytäntöönpano

Täytäntöönpano tapahtuu Suomen lainsäädännön mukaisesti. Kertyneet varat jäävät Suomen valtiolle.

Maksuvelvolliselle voidaan myöntää asiassa maksuaikaa samoin kuin kotimaiselle saatavalle.

Jos maksuvelvollinen ei maksa saatavaa Oikeusrekisterikeskuksen lähettämällä maksukehotuksella eikä asiassa tehdä maksuaikapäätöstä, asia lähetetään ulosottoon perittäväksi.

EU-sakkoa ei muunneta vankeudeksi Suomessa.

Lisätietoa hallituksen esityksessä HE 142/2006: linkki Finlexiin

Tiedustelut Oikeusrekisterikeskuksessa:
toimialajohtaja Tauno Aalto, 010 36 65729 tai 050 3258 662

Lue lisää

Saatavan lopullisesta vanhentumisesta on syytä pitää erillään saatavan "normaali" vanhentuminen. Tätä koskee 1.1.2004 voimaan tullut laki velan vanhentumisesta. On hyvä pitää mielessä, että yleinen vanhentumisaika on nykyään kolme vuotta ja aika alkaa kulua velan erääntymisestä niissä tilanteissa, joissa eräpäivästä on etukäteen sovittu. Tilanteissa, joissa eräpäivää ei ole velallista sitovasti sovittu, vanhentuminen alkaa siitä, kun myyjä on luovuttanut kaupan kohteen ostajalle tai kun velkojana oleva osapuoli on täyttänyt oman velvoitteensa. Kolmen vuoden vanhentumisaika koskee myös vahingonkorvausvelkaa sopimusrikkomustilanteessa ja muitakin kuin sopimussuhteeseen perustuvia vahinkoja. Samaten määräaika koskee perusteettoman edun palauttamista.



Toissijaisesti velka vanhentuu kymmenessä vuodessa tilanteissa, joissa mikään muu vanhentumisaika ei sovellu. Sitä siis sovelletaan mm. toistaiseksi myönnettyihin velkoihin, joissa eräpäivää ei ole ennalta määrätty ("maksetaan vaadittaessa"). Samaten kymmenen vuoden vanhentumisaika koskee ehdollista velkaa, kuten esim. takuusitoumusta. On huomattava, että tämä vanhentumisaika alkaa kyseisen velvoitteen oikeusperusteen syntymisestä. Kun velka on velkojan vaatimuksesta tai muusta syystä erääntynyt suoritettavaksi, noudatetaan tämän jälkeen kolmen vuoden vanhentumisaikaa erääntymisestä lukien.



Saatavan vanhentuminen voidaan katkaista vapaamuotoisilla tai oikeudellisilla katkaisutoimilla. Molemmat katkaisutavat ovat lähtökohtaisesti yhtä päteviä, joskin lainsäädäntö edellyttää tietyissä tilanteissa oikeudellista eli viralliskatkaisua. Vapaamuotoisia katkaisutoimia ovat osapuolten sopimus maksujen järjestelyistä, velan tunnustaminen tai suoritus (velallisen toimenpide) taikka velasta muistuttaminen (velkojan toimenpide). Mainitut toimenpiteet ovat vapaamuotoisia, mutta jälkeenpäin esim. riitatilanteessa kirjallinen allekirjoitettu ja mahdollisesti todisteellisesti laadittu/annettu asiakirja helpottavat todistelua. Todistustaakka ja näyttövelvoite vanhentumisen katkaisusta ovat lähtökohtaisesti aina velkojalla.



Oikeudelliseksi vanhentumisen katkaisutoimeksi katsotaan kanne tuomioistuimessa tai muussa asianomaisessa ratkaisuvallan omaavassa toimivaltaisessa viranomaisessa. Kanteen on tultava vireille ennen vanhentumisajan päättymistä. Sen sijaan tiedoksiantoa velalliselle ei edellytetä, eli velallinen ei voi pakoilemalla välttää näin tapahtuvaa vanhentumisen katkaisemista. Lisäksi oikeudellisiksi katkaisutoimiksi katsotaan saatavan ilmoittaminen julkisen haasteen johdosta, konkurssissa tai yrityssaneerauksessa ja yksityishenkilön velkajärjestelyssä.



Vanhentumisen katkaisemisesta alkaa uusi entisen pituinen vanhentumisaika. Kun velasta on annettu lainvoimainen tuomio, vanhenee se kuitenkin viidessä vuodessa. Velkojan on tärkeä pitää mielessä, että lainvoimainenkin tuomio siis vanhenee yhtä lailla, ja haettava ulosottoa ajoissa. Ulosoton osalta on lisäksi hyvä muistaa, että silloin kun velalliselta ei löydetä ulosmitattavaa omaisuutta tai tuloa, ulosottoasian vireillä olo päättyy normaalisti varattomuustodistuksen antamiseen (=alkaa uusi viiden vuoden vanhentumisaika). Tämän jälkeen velkojan on huolehdittava, ettei tuomio jää pöytälaatikkoon liian pitkäksi aikaa.

SAATAVAN PERINTÄAIKA kirjoitti:

Saatavan lopullisesta vanhentumisesta on syytä pitää erillään saatavan "normaali" vanhentuminen. Tätä koskee 1.1.2004 voimaan tullut laki velan vanhentumisesta. On hyvä pitää mielessä, että yleinen vanhentumisaika on nykyään kolme vuotta ja aika alkaa kulua velan erääntymisestä niissä tilanteissa, joissa eräpäivästä on etukäteen sovittu. Tilanteissa, joissa eräpäivää ei ole velallista sitovasti sovittu, vanhentuminen alkaa siitä, kun myyjä on luovuttanut kaupan kohteen ostajalle tai kun velkojana oleva osapuoli on täyttänyt oman velvoitteensa. Kolmen vuoden vanhentumisaika koskee myös vahingonkorvausvelkaa sopimusrikkomustilanteessa ja muitakin kuin sopimussuhteeseen perustuvia vahinkoja. Samaten määräaika koskee perusteettoman edun palauttamista.



Toissijaisesti velka vanhentuu kymmenessä vuodessa tilanteissa, joissa mikään muu vanhentumisaika ei sovellu. Sitä siis sovelletaan mm. toistaiseksi myönnettyihin velkoihin, joissa eräpäivää ei ole ennalta määrätty ("maksetaan vaadittaessa"). Samaten kymmenen vuoden vanhentumisaika koskee ehdollista velkaa, kuten esim. takuusitoumusta. On huomattava, että tämä vanhentumisaika alkaa kyseisen velvoitteen oikeusperusteen syntymisestä. Kun velka on velkojan vaatimuksesta tai muusta syystä erääntynyt suoritettavaksi, noudatetaan tämän jälkeen kolmen vuoden vanhentumisaikaa erääntymisestä lukien.



Saatavan vanhentuminen voidaan katkaista vapaamuotoisilla tai oikeudellisilla katkaisutoimilla. Molemmat katkaisutavat ovat lähtökohtaisesti yhtä päteviä, joskin lainsäädäntö edellyttää tietyissä tilanteissa oikeudellista eli viralliskatkaisua. Vapaamuotoisia katkaisutoimia ovat osapuolten sopimus maksujen järjestelyistä, velan tunnustaminen tai suoritus (velallisen toimenpide) taikka velasta muistuttaminen (velkojan toimenpide). Mainitut toimenpiteet ovat vapaamuotoisia, mutta jälkeenpäin esim. riitatilanteessa kirjallinen allekirjoitettu ja mahdollisesti todisteellisesti laadittu/annettu asiakirja helpottavat todistelua. Todistustaakka ja näyttövelvoite vanhentumisen katkaisusta ovat lähtökohtaisesti aina velkojalla.



Oikeudelliseksi vanhentumisen katkaisutoimeksi katsotaan kanne tuomioistuimessa tai muussa asianomaisessa ratkaisuvallan omaavassa toimivaltaisessa viranomaisessa. Kanteen on tultava vireille ennen vanhentumisajan päättymistä. Sen sijaan tiedoksiantoa velalliselle ei edellytetä, eli velallinen ei voi pakoilemalla välttää näin tapahtuvaa vanhentumisen katkaisemista. Lisäksi oikeudellisiksi katkaisutoimiksi katsotaan saatavan ilmoittaminen julkisen haasteen johdosta, konkurssissa tai yrityssaneerauksessa ja yksityishenkilön velkajärjestelyssä.



Vanhentumisen katkaisemisesta alkaa uusi entisen pituinen vanhentumisaika. Kun velasta on annettu lainvoimainen tuomio, vanhenee se kuitenkin viidessä vuodessa. Velkojan on tärkeä pitää mielessä, että lainvoimainenkin tuomio siis vanhenee yhtä lailla, ja haettava ulosottoa ajoissa. Ulosoton osalta on lisäksi hyvä muistaa, että silloin kun velalliselta ei löydetä ulosmitattavaa omaisuutta tai tuloa, ulosottoasian vireillä olo päättyy normaalisti varattomuustodistuksen antamiseen (=alkaa uusi viiden vuoden vanhentumisaika). Tämän jälkeen velkojan on huolehdittava, ettei tuomio jää pöytälaatikkoon liian pitkäksi aikaa.

Lue lisää

Maksuvaatimus eroaa maksumuistuksesta kahdella tavalla. Ensinnäkin maksuvaatimuksen lähettää perintätoimisto, kun taas maksumuistutuksen lähettää velkoja itse tai perintätoimisto velkojan asiamiehenä. Lisäksi maksuvaatimus tarkoittaa varsinaisen perinnän alkamista. Maksuvaatimus on määrämuotoinen perintäkirje ja oikeudellisen perinnän aloittamisen edellytys.

Maksuvaatimus on siis perintäkirje, kirjallinen maksuvaatimus, jonka laatii perintätoiminnan ammattilainen eli perintätoimisto. Määrämuotoisessa kirjeessä on mainittava velkojan nimi ja osoite, saatavan peruste, saatavan pääoma, korko, viivästyskorko ja perintäkulut ja vaadittu kokonaissumma eräpäivineen. Saatava peruste on velan peruste, toisin sanoen se velvoite tai sopimus, johon saatava perustuu ja jonka suhteen velallinen on tehnyt sopimusrikkeen jättämällä maksun suorittamatta.
Maksuvaatimus ja velallisen oikeudet

Maksuvaatimuksessa on ilmoitettava velallisen oikeus esittää omat huomautuksensa saatavaa koskevista tiedoista, kuten saatavan määrästä tai perusteesta. Maksuvaatimuksesta tulee siis ilmetä, kenelle velallinen voi osoittaa mahdolliset huomautuksensa, millä tavoin ja mihin mennessä.

Perintätoimisto lähettää tavallisimmin kaksi maksuvaatimusta ennen saatavan perinnän siirtymistä oikeudelliseen perintään haastehakemuksella. Maksuvaatimus ei aiheuta häiriömerkintää luottotietorekisteriin.

Maksuvaatimukset ja muut saatavienperinnän toimenpiteet on määritelty ja säännelty perintälaissa. Lain lisäksi perintätoimistoilta edellytetään hyvän perintätavan noudattamista, myös maksuvaatimuksissa.

Kyllä tuo valitettavasti pitää maksaa. Sama juttu meillä, sakko tuli 10kk myöhässä perinnän kautta ja kolminkertaisella hinnalla. Olisi ollut fiksumpi maksaa heti, mut kuvittelimme ettei lähetä ulkomaille perään.

Reissulady kirjoitti:

Kyllä tuo valitettavasti pitää maksaa. Sama juttu meillä, sakko tuli 10kk myöhässä perinnän kautta ja kolminkertaisella hinnalla. Olisi ollut fiksumpi maksaa heti, mut kuvittelimme ettei lähetä ulkomaille perään.

Lue lisää

Tuo on alle satasen. Ei tarvitse mmaksaa. Vasta kun se nousee yli satasen tarvitsee maksaa. Vasta seuraavalla perintäkierroksella tarvitsee. Nyt ei

dejligt kirjoitti:

Tuo on alle satasen. Ei tarvitse mmaksaa. Vasta kun se nousee yli satasen tarvitsee maksaa. Vasta seuraavalla perintäkierroksella tarvitsee. Nyt ei

Alkuperäinen kysymys oli: "Onko tuolla perinnällä lainvoimaa?". Yhdessäkään vastauksessa ei tunnu olevan tietoa siitä että onko lainvoimaa vai ei. Sanotaan että ei tarvitse maksaa ennenkuin menee yli satasen. No siinähän taas ei ole mitään järkeä vetkutella asian kanssa huvin vuoksi ja maksaa sitten ENEMMÄN vapaaehtoisesti.

Halusin tietää että onko mitään laillista perustetta, jonka nojalla tuota peritään. Ulkomainen perintätoimisto saa ihan rauhassa lähetellä kirjeitään, nehän ovat lähinnä maksupyyntöjä. Ei niillä ole Suomessa mitään sen kummempaa lainvoimaa, pelkkiä paperilappuja ovat. Saahan sitä halutessaan maksaa ihan minkä laskun tahansa. Mutta _tarvitseeko_ maksaa? Vaikuttaa kovasti siltä, että lähettelevät vain kirjeiitään, mutta ulosottokelpoinen tuo maksu ei ilmeisesti ole. Eli ts. sitä ei tarvitse maksaa ellei vapaaehtoisesti halua.

DK-FI auto kirjoitti:

Alkuperäinen kysymys oli: "Onko tuolla perinnällä lainvoimaa?". Yhdessäkään vastauksessa ei tunnu olevan tietoa siitä että onko lainvoimaa vai ei. Sanotaan että ei tarvitse maksaa ennenkuin menee yli satasen. No siinähän taas ei ole mitään järkeä vetkutella asian kanssa huvin vuoksi ja maksaa sitten ENEMMÄN vapaaehtoisesti.

Halusin tietää että onko mitään laillista perustetta, jonka nojalla tuota peritään. Ulkomainen perintätoimisto saa ihan rauhassa lähetellä kirjeitään, nehän ovat lähinnä maksupyyntöjä. Ei niillä ole Suomessa mitään sen kummempaa lainvoimaa, pelkkiä paperilappuja ovat. Saahan sitä halutessaan maksaa ihan minkä laskun tahansa. Mutta _tarvitseeko_ maksaa? Vaikuttaa kovasti siltä, että lähettelevät vain kirjeiitään, mutta ulosottokelpoinen tuo maksu ei ilmeisesti ole. Eli ts. sitä ei tarvitse maksaa ellei vapaaehtoisesti halua.

Lue lisää

nyttei ole muutamaan kuukauteen kuulunut mitään, taitaa olla linnareissu eessä?

DK-FI auto kirjoitti:

Alkuperäinen kysymys oli: "Onko tuolla perinnällä lainvoimaa?". Yhdessäkään vastauksessa ei tunnu olevan tietoa siitä että onko lainvoimaa vai ei. Sanotaan että ei tarvitse maksaa ennenkuin menee yli satasen. No siinähän taas ei ole mitään järkeä vetkutella asian kanssa huvin vuoksi ja maksaa sitten ENEMMÄN vapaaehtoisesti.

Halusin tietää että onko mitään laillista perustetta, jonka nojalla tuota peritään. Ulkomainen perintätoimisto saa ihan rauhassa lähetellä kirjeitään, nehän ovat lähinnä maksupyyntöjä. Ei niillä ole Suomessa mitään sen kummempaa lainvoimaa, pelkkiä paperilappuja ovat. Saahan sitä halutessaan maksaa ihan minkä laskun tahansa. Mutta _tarvitseeko_ maksaa? Vaikuttaa kovasti siltä, että lähettelevät vain kirjeiitään, mutta ulosottokelpoinen tuo maksu ei ilmeisesti ole. Eli ts. sitä ei tarvitse maksaa ellei vapaaehtoisesti halua.

Lue lisää

vaikuttaa kovasti siltä että olet jo päättänyt kantasi. Elä siis sen mukaan äläkä täältä kysele niiltä jotka kuitenkin joutuivat lopulta maksamaan.

dejligt kirjoitti:

vaikuttaa kovasti siltä että olet jo päättänyt kantasi. Elä siis sen mukaan äläkä täältä kysele niiltä jotka kuitenkin joutuivat lopulta maksamaan.

dejligt: Siis maksoitko oman laskusi vapaaehtoisesti ulkomaalaiselle perintätoimistolle, vai huhuiliko suomalainen ulosottomies sen perään?

DK-FI auto kirjoitti:

Alkuperäinen kysymys oli: "Onko tuolla perinnällä lainvoimaa?". Yhdessäkään vastauksessa ei tunnu olevan tietoa siitä että onko lainvoimaa vai ei. Sanotaan että ei tarvitse maksaa ennenkuin menee yli satasen. No siinähän taas ei ole mitään järkeä vetkutella asian kanssa huvin vuoksi ja maksaa sitten ENEMMÄN vapaaehtoisesti.

Halusin tietää että onko mitään laillista perustetta, jonka nojalla tuota peritään. Ulkomainen perintätoimisto saa ihan rauhassa lähetellä kirjeitään, nehän ovat lähinnä maksupyyntöjä. Ei niillä ole Suomessa mitään sen kummempaa lainvoimaa, pelkkiä paperilappuja ovat. Saahan sitä halutessaan maksaa ihan minkä laskun tahansa. Mutta _tarvitseeko_ maksaa? Vaikuttaa kovasti siltä, että lähettelevät vain kirjeiitään, mutta ulosottokelpoinen tuo maksu ei ilmeisesti ole. Eli ts. sitä ei tarvitse maksaa ellei vapaaehtoisesti halua.

Lue lisää

KIISTÄ MAKSUVAATIMUS JA VAADI KIRJALLISET TODISTEET

JOLLEI NIITÄ LÖYDY niin TOTEA ETTÄ SITTEN TAVATAAN OIKEUDESSA JA AIOT VAATIA VAHINGONKORVAUSTA PERINTÄYHTIÖLTÄ

DK-FI auto kirjoitti:

Alkuperäinen kysymys oli: "Onko tuolla perinnällä lainvoimaa?". Yhdessäkään vastauksessa ei tunnu olevan tietoa siitä että onko lainvoimaa vai ei. Sanotaan että ei tarvitse maksaa ennenkuin menee yli satasen. No siinähän taas ei ole mitään järkeä vetkutella asian kanssa huvin vuoksi ja maksaa sitten ENEMMÄN vapaaehtoisesti.

Halusin tietää että onko mitään laillista perustetta, jonka nojalla tuota peritään. Ulkomainen perintätoimisto saa ihan rauhassa lähetellä kirjeitään, nehän ovat lähinnä maksupyyntöjä. Ei niillä ole Suomessa mitään sen kummempaa lainvoimaa, pelkkiä paperilappuja ovat. Saahan sitä halutessaan maksaa ihan minkä laskun tahansa. Mutta _tarvitseeko_ maksaa? Vaikuttaa kovasti siltä, että lähettelevät vain kirjeiitään, mutta ulosottokelpoinen tuo maksu ei ilmeisesti ole. Eli ts. sitä ei tarvitse maksaa ellei vapaaehtoisesti halua.

Lue lisää

JOS OLET SAANUT VIRANOMAISEN KIRJOITTMAN PYSÄKÖINTIVIRHEMSUN, ON SILLÄ LAINVOIMA....

MUTTA JOS KIISTÄT SEN NIIN MAKSU VOIDAAN PERIÄ VAIN OIKEUDEN PÄÄTÖKSELLÄ JOKA TAAS VOI OLLA PALJON KALLIIMPAA