leikkauksesta.Kiitos kaikille,jotka laittoivat mulle rauhoittavia viestejä ennen leikkausta.Eilen poistettiin rinta kasvaimineen ja illan olin aika pökissä.Tänään pääsinjo kotiin ja aika turhaan leikkausta pelkäsin.Vähän on paikat arat kun käsiä liikuttelee,mutta muuten ei mitään kipua eikä särkyjä,ainakaan vielä.Tälläsen kiristystopin ne laittoi mun rinnan päälle ja kehoitti kotona vaihtamaan rintaliivit.Teen sen vasta huomenna,sen verran toi liikkuminen tuntuu.Että hyvinhän tästä sittenkin selvittiin!!!!
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 35
Vanhimmat
että leikkaus on nyt kohdallasi ohi
Oli syöpä milkä vaan,niin yleensä on melkein pahinta se leikkauksen etukäteen jännittäminen,sitten kun se on ohi,alkaa se toipumisen tie jatkohoitoineen,toipumista sinulle leikkauksesta ja paranemista syövästäsi:))
hienosti meni leikkauksesi naikka sitä aluksi jännittääkin.Toivottavasti sinulle ei kerry nestettä poistettuun rintaan-Minä jouduin muutaman päivän välein käydä poistattaa nestettä,sitä oli kertynyt §-2 dk.3 kertaa viikossa kävin 2 kuukautta.Toivon todella jotta vältyt siltä rumbalta.Ota iisisti vaan,ja tee vapovasti jumppaliikkeitä.Fysiatri sinua neuvoo.Kaikkea hyvää sinulle,ja parane pian,Rintsikat sain vasta arven parannuttua n,2 kuukautta.Maksusitoumuksen saat hoitavalta taholta.Sisältää proteesin,ja liivit joissa proteesi pysyy--Helsingissä jos asut saat ne haettua Bulevardilta jonne aika pitää tilata sovitusta varten.Siitä es lähtee taas normaali arki.Voi hyvin,ja parane pian.Aluksi on parempi nukkua terveellä puolella,ja leikatun puolen kättä ei saa rasittaa.
kaikki apu vastaan mitä saat.Jotta saisit rauhassa parantua,ota itsesi tärkeimmäksi henkilöksi ainakin näin leikkauksen jälkeen.Leppoisia lepopäiviä sinulle.
ainakaan fysiatri (joka on siis erikoislääkäri) neuvonut, fysioterapeutti sen sijaan neuvoi.
Tosi kiva kuulla,että nappiin meni leikkaus,eilen moneen kertaan mietin sinua ja toivoin parasta.
Ne on nyt sitten molemmat puolet käsitelty? tästä se toipuminen alkaa, totta sait hyvät hoito-ohjeet
niin säryn,jumpan,haavanhoidon suhteen.
Vieläkö reeni on mukanasi vai ottivatko pois sairaalassa?
Kirjoittele kun jakselet,paljon aurinkoisia päiviä toipumiseen ,olet hyvä paranija usko pois tv HRO
Kiitos ajatuksista ja myötä-elämisestä!Molemmat puolet on tosiaan käsitelty,en ole vielä katsonut,miltä ne näyttää.Jos huomenna uskaltaisi jo kurkata.Reenin jättivät mulle vielä,viikon päästä menen sen pois ottamaan,mutta ei sekään kivuliaalta tunnu.Toivon,että näin selviän,ettei alakaan pahemmin särkemäänKaippa tämä henkinenkin puoli tästä hoituu,pikkuhiljaa,kun antaa itselleen aikaa vaan.Olin viime yön valvomossa ja käsilaukkuni oli jossakin osastolla.Hävettää tunnustaa,mutta pieni tunteenpurkaus oli aamulla.Mulla on pitkät hiukset ja olen aamuisin tottunut laittamaan ne hiusklipseillä kiinni.Nyt olikin kaikki tarvikkeet siellä käsilaukussa ja minä(aikuinen ihminen)pillahdin itkemään.Hoitajalle kiukuttelin että jos on rinta viety niin kai saa edes hiukset laittaa vai tarvitseeko näyttää hirviöltä,byääh....Hoitaja oli aivan ihana,ihme kun kiireensä keskellä kesti mua.Pyysin sitten ennen lähtöäni anteeksi lapsellista käytöstäni ja nyt on taas ihan hyvä mieli!Jumppaohjeetkin sain ja alan sitten huomenissa vähän harjoittelemaan.Mukavaa perjantai-iltaa kaikille!
yhtään häpeä tuota leikkauksen jälkeistä tilannetta,et ole ainoa jolla on se kokemus.:
Minulle kävi samoin,itkin sairaalassa rinnan poiston jälkeen ja taisin myös kiukutella ihanille hoitajille.
Minulla se ei mennyt ohi ja lääkäri kierroksellaan alkoi kysellä jos haluan jotain rauhoittavaa,sanoin että haluan vain kotiini ja omaan sänkyyni.
Ystävällinen lääkäri kysyi ,haluaisinko puhua sairaalan psygolokin kanssa,itkien toistin vaan että ei,haluan vain kotiin.
Samoin minäkin pyysin kotiin lähtiessäni anteeksi käytöstäni ja varmasti he ymmärsivät,ovat tottuneet meihin syöpäpotilaisiin.Toivotaan ,ettei sinullakaan ala enää kovin särkemään,minulla oli kipua leikkauksen jälkeen vain yhtenä tai kahtena päivänä,yllätyin ettei sen kauempaa ollut mitään särkyä.
Lämpimät halaukset sinulle:)
No,mukava tietää,etten ole ainoa "ulvova mylläri".Ehkä sitten aika yleistäkin itkeä tihrustaminen leikkauksen jälkeen.Nyt jo vähän naurattaa aamuinen itseänikin.
Minulle tehtiin rintaleikkaus viime viikolla, sairaalasta pääsin maanantaina. Olenko tavallista rauhallisempi ihminen koska ei kiukutellut hoitajille enkä lääkäreille. Kukin tavallaan ja tavat kunniaan.
ei itke yhtä herkästi,tapahtui mitä vaan.
kaikissa syövän hoidoissa. Kaikki on normaalia! Joskus kirjoittaminen helpottaa oloa, vaikkapa tänne palstalle. Itsekin kolmisen vuotta sitten muistan kokemuksen ollessani leikkaussalissa, kun heräsin kovaan kipuun tiputuskädessäni. Kiskoin kovin kättäni ylös, kaikki leikkaussalissa olijat hätkähtivät. Muistikuvani on vielä kirkas. Lääkärikierroksella leikannut lääkäri kysyi mikä se oli. Syyksi sanoin että käteni jäi pahaan kramppiin huonossa asennossa. En päässyt kotiin pyhäpäiviksi, murjotin kovin, hoitajat eivät osanneet silti lohduttaa. Viivyin sairaalassa 9 päivää.
Ei tarvitse ihmetellä. Jokainen toipuu aikanaan.
Minä kyllä itkin kovastikin, itken vieläkin mutta en kiukutellut hoitohenkilökunnalle. Hehän pelastavat minun henkeni. Mutta kukin tavallaan. Kaikki me olemme erilaisia ja osoitamme tunteemme eri lailla muuloinkin kuin sairastuttuamme.
saatoin minäkin kiukutella hoitohenkilökunnalle leikkauksen jälkeen,olin niin tokkurainen ettei ole selkeää muistikuvaa,mutta ainakin itkin,sen muistan..
Mitä tuo kiukuttelu sitten on,ehkä jotain sekavaa kun ei herättyään muista missä on ja mitä on tapahtunut,menee tunteja ennen kuin on täsyisn selväjärkinen.
Ja olen nuori, 36.vuotias ja rinnan poisto oli ehkä rankempi henkisesti kuin ehkä 55-60.vuotiaalle,minun lapseni ovat kaikki kolme vielä alle 10.vuotiaita.
Mitään hävettävää ei kenelläkään ole leikkauksen jälkeisessä tokkurassa käyttäytymisessään,ymmärrystä henkilökunnalta riittää:)
en minäkään kiukutellut hoitajille,ja yritin olla häiritsemättä muutenkin.Hain itse juotavani,ja kävin suihkussa.Tietty tuo toisen rinnan poisto on nuoremmalla kova pala.On se minullekkin vaikka olen yli 50.Koskaan en näyttäytyisi miehen nähden,pois sulkien lääkärin.Naiseus menee,eikä voi käyttää kauniita toppeja,tai lyhyt hihasia mekkoja.
perheelleni,aviopuolisolle ja pienille lapsilleni ilman toista rintaa mm.saunomme yhdessä kuten ennenkin.
jälkeen on vielä särkylääkkeiden ja narkoosin takia sekainen olo,kuka vaan voi käyttäytyä silloin normaalista poikkeavasti.
Minä en edes muista mitä kaikkea puhuin kenellekin leikkaus päivän iltana.
Omaiseni vierailivat luonani ja jälkeenpäin kertoivat että olin hieman sekava puheissani,itse en edes muista heidän vierailleen silloin.
KIZZ3,älä yhtään häpeä käytöstäsi,meillä päinvastoin jo osataan nauraa silloiselle käytökselleni.
Hyvää jatkoa sinulle ja toipumista:)
kuin sinä nuori rintasyöpäpotilas,minäkin sairastuin nuorena ja menetin toisen rintani,mutta uskallan näyttäytyä toispuoleisena perheelleni,puolisoni ja lapseni sanovat että ovat onnellisia että säilyin hengissä,rinnan puuttuminen ei heitä haittaa.
Siitä huolimatta oman itseni vuoksi aion laitattaa uuden rinnan poistetun tilalle heti,kun se on mahdollista:)
Hyvää sateisen lauantai päivän jatkoa sinulle nuori 1.-rintainen kuin myös muille syöpää sairastaville:)
Niin kai ne lääkkeet ja narkoosit vaikuttaa.En kyllä ole itkupilli ja viimeksi muistan itkeneeni isäni hautajaisissa v.2002.En ole tätä syöpääkään itkenyt,mutta ehkä kaikki alitajuiset pelot ja paineet sitten mun kohdallani kulminoituivat niinkin naurettavaan juttuun kun hiusklipseihin.Kaikki kunnia hoitohenkilökunnalle,tekevät rankkaa ja vastuullista työtä ja vielä (ainakin mua kohtaan)olivat ihailtavan ystävällisiä ja pitkäpinnaisia.
jokainen on leikkauksen jälkeen aika sekasin,ei siinä pysty järkevästi ajattelemaan moneen tuntiin kun on tuotu osastolle.
Seuraavana aamuna vasta alkoi tajuta mitä on tapahtunut ja aika nopeasti siitä pääsi jalkeille,vessaankin heti kun se katetri(oliko oikein) otettiin pois.
Aika olemattomat muistikuvat siitä on,vahva lääkitys tietenkin kipujen takia.
Että et ole ensimmäinen etkä takuulla viimeinen joka ei ole ollut oma itsensä siinä tilanteessa.
toipumispäiväntoivotuksia minultakin. Ja pomoani lainatakseni totean, että "toivottavasti tänään on parempi päivä kuin eilen mutta huonompi kuin huomenna". Itselläni leikkauksen jälkeen toipuminen lähti hyvin liikkeelle mutta kun tuli niitä takapakkeja, se otti aika koville kun aina oli ollut terve ja muutenkin olin hyvässä fyysisessä kunnossa. Ei oikein antanut itselleen aikaa toipua. Olin silloin kaksi viikkoa leikkauksen jälkeen sairaalassa, eli aika nopeasti teidät rp-potilaat passitetaan kotiin.
2 päivää sairaalassa leikkauksen jälkeen.En itkenyt enkä kiukutellut,vaan kiittelin henkilökuntaa.Itkeä en ole pystynyt enään vuosiin.
tietenkään,sinä täydellisyyden perikuva.
käy niin että kun on odottanut siihen leikkaukseen pääsyä ja kun se on ohi,purkautuvat ne padot jotka on itkua pidätelleet
Minäkään en muista juuri mitään leikkauksen jälkeisestä aamusta mutta luulen että olin sekava ja itkinkin.
Voimia sinulle toipumiseen leikkauksesta.
Heippa MTJ(kiva kuulla sinustakin)ja kaikki muutkin!Hyvin täällä toivutaan ja oikein ihmettelen kuinka pienillä kivuilla olenkaan selvinnyt.Toi dreeni on parina viime päivänä ollut vähän tukala=kylkeä kääntäessä tuntuu kuin joku iskisi paistihaarukalla kainaloon.Pääsen siitä eroon jo torstaina,joten eipä sekään iso huoli ole.Muistanko oikein MTJ,oliko sulla elokuulla se seuraava kontrolli-aika,vai sekoitanko johonkin toiseen?Rattoisaa iltaa kaikille!
se on että kun meidän suolta lyhennettiin niin joutuivat menemään vatsaseudun lihaskerroksen alapuolelle ja siellä toimenpiteet ovatkin monimutkaisenpia ja sen vuoksi kivuloisuus ja toipuminen kesti kauan ja vaikutti niin laajalle alueelle kuten istuminen ja kävely ja sänkystä nousu ja moni muu toiminto oli monta viikkoa tosi hankalaa,rintojen leikkaukset ovat niinkuin maalliiko ajattelee tuossa rintakehän luuston ja lihaksiston ulkopuolella,ellei sitten uutta rakenneta ja oteta korvaavia lihassäikeitä siihen avuksi,tarkentakoon joku tuota asiaa joka on sen kokenut ? Jokos on krillikausi avattu vaunulla,ja onko se siellä entisessä paikassa oottamassa asukkaitaan ;-)
kuultavaa että olet virkistynyt noin hyvin ja voimat palautuu päiväpäivältä ja siitä se elämä lähtee eteenpäin niinkuin meillä muillakin entisillä syöpäläisillä kuunaan.
seuraava kontrollini, tarkemmin 10.8. Turussa (TYKS:issä) minut leikattiin ja siellä myös on ollut kaikki kontrollit. Turkulainen en ole mutta täältä lounais-suomesta kuitenkin.
Grillikausi on vaunulla avattu jo aiemmin keväällä. Nyt menneenä viikonloppuna vein kotoa sinne vanhan kaasugrillin kun kotona sitä ei juuri tule käytettyä. Vaunu on edelleen siellä vanhassa paikassa Tammisaaressa. Merivesi oli jo siedettävän "lämmintä", että saattoi saunasta suoraan muutaman uintivedonkin tehdä. Veikkaisin jotain neljätoista asteista. Kesäloma alkaa heinäkuun puolivälissä joten muutaman viikon tässä vielä joutuu pakertamaan.
Mikä on dreeni?
selviä hengissä ei ainekaan kiiltonahka kengissä.
ainakin tänään.
Oikein mukava kuulla voinnistasi,Kohta saat sen "pistimen" pois se on minunkin muistissa vielä
"inhottavana" niin kuin siitä aikaisemmin kerroin.
Tähän pienennettyyn palaan, jossain vaiheessa auto kyydin töyssyt ovat epämukavia jonkin
aikaa,pieni etukäteis tieto.
Ja toisaalta hyvä jotta ilma ollut raikasta, niin haavat pääsee paremmin hoitumaan ja torstaina
viimeistään kuulemme lisää sinulta.
Juhannukseksi saat jo tikit pois ei jussina kinnaa enää. Muista hyvin ne venytysliikkeet
saamiesi ohjeiden mukaan ,
Täällä K-S niin sateista ollut,ompahan tuulut raivattua kaappeja ja laatikoita
K u u l e m i s i i n terkuin hro
paranemista sinulle,
on sellainen letku,joka laitetaan rintasyöpäleikkauksen jälkeen,sitä letkua pitkin valuu pussukkaan imunesteet,muuten ne kertyisivät haava alueelle.
Yleensä sairaalasta saa lähteä kotiin dreenin kanssa jos itse haluaa,mutta voi jäädä sinne siihen saakka ,kunnes dreeni poistetaan.
Jos tulee dreenin kanssa kotiin joutuu menemään muutaman päivän kuluttua sairaalaan,jossa se poistetaan.
helppo verrattuna hoitoihin,onnea kaikille leikkaukseen manijälle.
sivuvaikutukset ovat yksilöllisiä,toisille tulee enemmän ja osa selviää ilman mainittavia sivuvaikutuksia,luulen että hiusten lähtö on rintasyöpähoidoissa yleisin sivuvaikutus kaikille.
Taxot uuvuttivat minua,mutta nyt ceff-hoitojen alettua ei ole tullut sivuvaikutuksia,voin hyvin.
Etukäteen ei kannata murehtia hoitoja ,tiedän naisen,joka kävi töissä sytostaatti hoitojen aikana ,hän oli vain hoitopäivän ja pari sen jälkeistä päivää lepäämässä.
Leikkauksesta toipumista aloittajalle:))