Leikkauskokemuksia

Kiitos vastauksesta. Minulla on vahvuudet -9,5 ja -10 ja ikääkin on jo niin paljon että ikänäköä on. Olen pitänyt vuoden piilolaseja niin että toisessa on lievempi vahvuus lukemista varten ja toisessa oikea vahvuus kauaksi katsomista varten. Se on onnistunut hyvin. Minulle voisi varmaan siis leikata jo valmiiksi lukusilmän ja kaukosilmän. Pitää kyllä vielä miettiä tuota leikkausasiaa.

kiinnostunut. kirjoitti:

Kiitos vastauksesta. Minulla on vahvuudet -9,5 ja -10 ja ikääkin on jo niin paljon että ikänäköä on. Olen pitänyt vuoden piilolaseja niin että toisessa on lievempi vahvuus lukemista varten ja toisessa oikea vahvuus kauaksi katsomista varten. Se on onnistunut hyvin. Minulle voisi varmaan siis leikata jo valmiiksi lukusilmän ja kaukosilmän. Pitää kyllä vielä miettiä tuota leikkausasiaa.

Lue lisää

Tervettä silmää ei pidä mennä operoimaan, ei edes laserilla! Likinäköinen silmä ei siis ole sairas, siinä on vain optinen ongelma, joka on korjattavissa sopivilla laseilla. Eli kaihileikkaukseen sitten, kun/jos sellaiseen tulee oikeata tarvetta. Pitää ehdottomasti muistaa, että kaikkiin silmää koskeviin operaatioihin liittyy aina riskejä. Minulla tämä realisoitui siten, että toisen keinomykiön asennuksen jälkeen jouduin uuteen leikkaukseen verkkokalvon irtauman takia.

Minulle on tehty siis 52 v ikäisenä kaihileikkaus, lasit olivat sitä ennen -10 luokkaa. Lääkärin suosituksista visusta ei korjattu normaaliksi vaan jätettiin lähinäköä varten vähän miinusta eli esim. autolla ajamiseen tarvitsen -1,5/-1,5 lasit. Lähihommat ja lukeminen onnistuvat ilman laseja, samoin kuin liikuntakin.

Lopputulokseen olen sinänsä pitkän toipumisajan jälkeen tyytyväinen vaikka laseista en päässytkään täysin eroon. Minusta kaukolasien käyttö on laseihin koko ikäni tottuneena helpompaa kuin lukulasien varsinkin, kun akkomondaatio häviää leikkauksen yhteydessä (keinomykiön muoto ei muutu samalla tavalla kuin alkuperäisen luonnollisen linssin).

leikkauksia! kirjoitti:

Tervettä silmää ei pidä mennä operoimaan, ei edes laserilla! Likinäköinen silmä ei siis ole sairas, siinä on vain optinen ongelma, joka on korjattavissa sopivilla laseilla. Eli kaihileikkaukseen sitten, kun/jos sellaiseen tulee oikeata tarvetta. Pitää ehdottomasti muistaa, että kaikkiin silmää koskeviin operaatioihin liittyy aina riskejä. Minulla tämä realisoitui siten, että toisen keinomykiön asennuksen jälkeen jouduin uuteen leikkaukseen verkkokalvon irtauman takia.

Minulle on tehty siis 52 v ikäisenä kaihileikkaus, lasit olivat sitä ennen -10 luokkaa. Lääkärin suosituksista visusta ei korjattu normaaliksi vaan jätettiin lähinäköä varten vähän miinusta eli esim. autolla ajamiseen tarvitsen -1,5/-1,5 lasit. Lähihommat ja lukeminen onnistuvat ilman laseja, samoin kuin liikuntakin.

Lopputulokseen olen sinänsä pitkän toipumisajan jälkeen tyytyväinen vaikka laseista en päässytkään täysin eroon. Minusta kaukolasien käyttö on laseihin koko ikäni tottuneena helpompaa kuin lukulasien varsinkin, kun akkomondaatio häviää leikkauksen yhteydessä (keinomykiön muoto ei muutu samalla tavalla kuin alkuperäisen luonnollisen linssin).

Lue lisää

Niin. Tuo optinen puoli on vahvoissa miinusrilleissä se ongelma. Itselläni oli ns korkean taitekertoimen lasit, ja otin niihin vielä fotkromaattisen tummennukset (tummuu valon asteen mukaan) helpottamaan elämää. No, -11 lukemissa optinen korjaus on jo kaikesta huolimatta huono: kuvakoko on todella pieni verrattuna normaalinäköisen tai vaikkapa piilolinssit silmässä olevaan verrattuna, sekin haittaa jo täyskorjauksellakin mm. tekstin lukemista kaukaa ja liikennemerkkien sisältö jää arvailuksi kauempaa. Ja rillit kun vähänkään vajoaa nenältä alas niin tarkan näön keskipiste muuttuu mikä epätarkentaa kuvaa entisestään. Tuo fotokromaattisuus ei oikein toiminut: kun olisi ollut hellekeli ja täys auringonpaiste kesäterassilla jne, niin tummuutta ei juuri huomannut. Sitten taas pakkasella ja lumipenkkojen aikaan lasit olivat täysmustat vaikka olisi ollut tumma pilvinen sää lumisateineen -tuohon en tottunut koskaan.

Sinänsä en absoluuttisesti ottaen vaihtaisi enää ICL-linssejä sankalaseihin. Mutta, tämä lähi vs kaukonäön temppuilu kohdallani lienee epänormaali piirre ikänäkö-iässäkin olevalle (44 v) että se on ainoa mikä tässä leikkausoperaatiossa jäi kaivelemaan. Mutta, kun näkö on normaalina eikä temppuile, on tosi mukava katsoa ja aamulla herätessä näkee kelloradiosta myös ajan ilman käsien hapuilemia rillejä. Toivon että tämä kauko-lähinäköprobleema on väliaikaista ja johtuisi uudesta lasittomasta tilanteesta ja siitä että pärjäilin viikon leikkausväliajan toisessa silmässä ilman mitään korjausta eli "puolivaloilla; ehkä se aiheuttaa nyt tottumiskankeutta aivojen näkökeskuksessa tms.

puolisokea kirjoitti:

Niin. Tuo optinen puoli on vahvoissa miinusrilleissä se ongelma. Itselläni oli ns korkean taitekertoimen lasit, ja otin niihin vielä fotkromaattisen tummennukset (tummuu valon asteen mukaan) helpottamaan elämää. No, -11 lukemissa optinen korjaus on jo kaikesta huolimatta huono: kuvakoko on todella pieni verrattuna normaalinäköisen tai vaikkapa piilolinssit silmässä olevaan verrattuna, sekin haittaa jo täyskorjauksellakin mm. tekstin lukemista kaukaa ja liikennemerkkien sisältö jää arvailuksi kauempaa. Ja rillit kun vähänkään vajoaa nenältä alas niin tarkan näön keskipiste muuttuu mikä epätarkentaa kuvaa entisestään. Tuo fotokromaattisuus ei oikein toiminut: kun olisi ollut hellekeli ja täys auringonpaiste kesäterassilla jne, niin tummuutta ei juuri huomannut. Sitten taas pakkasella ja lumipenkkojen aikaan lasit olivat täysmustat vaikka olisi ollut tumma pilvinen sää lumisateineen -tuohon en tottunut koskaan.

Sinänsä en absoluuttisesti ottaen vaihtaisi enää ICL-linssejä sankalaseihin. Mutta, tämä lähi vs kaukonäön temppuilu kohdallani lienee epänormaali piirre ikänäkö-iässäkin olevalle (44 v) että se on ainoa mikä tässä leikkausoperaatiossa jäi kaivelemaan. Mutta, kun näkö on normaalina eikä temppuile, on tosi mukava katsoa ja aamulla herätessä näkee kelloradiosta myös ajan ilman käsien hapuilemia rillejä. Toivon että tämä kauko-lähinäköprobleema on väliaikaista ja johtuisi uudesta lasittomasta tilanteesta ja siitä että pärjäilin viikon leikkausväliajan toisessa silmässä ilman mitään korjausta eli "puolivaloilla; ehkä se aiheuttaa nyt tottumiskankeutta aivojen näkökeskuksessa tms.

Lue lisää

syksyn aikana ICL molempiin silmiin jonka vahvuudet ovat -12 luokkaa. Tekomykiöt tai edes omien mykiöideni ripustaminen tuskin onnistuu sillä mykiöni ovat lilluneet silmän pohjassa nyt 20 vuotta. Tekomykiöihin kun tarvitaan aitojen mykiöiden mykiöpussit. Minulla leikkaukset tulevat kyseeseen näistä syistä: 1. Silmalaseja -12 vahvuuksilla ja ns. lukualueella ei osata tehdä, useammin menee pieleen kuin onnistuu. 2. Silmalasit ovat todella painavat, eivätkä usein mahdu olemassaoleviin kehysmalleihin, hiomisenkin voi suorittaa vain tiettyyn pisteeseen asti eikä se silti tee laseista käyttökelpoisia. 3. Olen vielä nuori, leikkaus on parempi suorittaa nyt. 4. Auttaa jo paljon jos silmäni pystyisi korjaamaan edes -5 asti. 5. Väsymys ja jatkuvat päänsäryt olisi mennyttä elämää. 6. Näkö ei pääsisi heikentymään entisestään. 7. Itsetuntoni on kärsinyt massiiviset tuhot 20 vuoden pullonpohjalinssinä, leikkaus auttaa minun sosiaalistakin elämää. 8. Leikkauksen riskit ovat pienentyneet tekniikan kehittyessä, vaikka kaikissa leikkauksissa on omat riskinsä on hyöty kuitenkin suurempi.

bamse83 kirjoitti:

syksyn aikana ICL molempiin silmiin jonka vahvuudet ovat -12 luokkaa. Tekomykiöt tai edes omien mykiöideni ripustaminen tuskin onnistuu sillä mykiöni ovat lilluneet silmän pohjassa nyt 20 vuotta. Tekomykiöihin kun tarvitaan aitojen mykiöiden mykiöpussit. Minulla leikkaukset tulevat kyseeseen näistä syistä: 1. Silmalaseja -12 vahvuuksilla ja ns. lukualueella ei osata tehdä, useammin menee pieleen kuin onnistuu. 2. Silmalasit ovat todella painavat, eivätkä usein mahdu olemassaoleviin kehysmalleihin, hiomisenkin voi suorittaa vain tiettyyn pisteeseen asti eikä se silti tee laseista käyttökelpoisia. 3. Olen vielä nuori, leikkaus on parempi suorittaa nyt. 4. Auttaa jo paljon jos silmäni pystyisi korjaamaan edes -5 asti. 5. Väsymys ja jatkuvat päänsäryt olisi mennyttä elämää. 6. Näkö ei pääsisi heikentymään entisestään. 7. Itsetuntoni on kärsinyt massiiviset tuhot 20 vuoden pullonpohjalinssinä, leikkaus auttaa minun sosiaalistakin elämää. 8. Leikkauksen riskit ovat pienentyneet tekniikan kehittyessä, vaikka kaikissa leikkauksissa on omat riskinsä on hyöty kuitenkin suurempi.

Lue lisää

leikkaustapa ei oo vielä ihan täysin selvillä niin ne voivat olla siis ICL tai Veriflex/Artisan.

bamse83 kirjoitti:

leikkaustapa ei oo vielä ihan täysin selvillä niin ne voivat olla siis ICL tai Veriflex/Artisan.

Kävin viime perjantaina silmälääkärillä ja leikkaukseen käy tieni noin kuukauden kuluttua.
Minulle laitetaan silmän etuosiin värikalvon päälliset linssit eli verisyse-implantit(linssit). En oo nyt lyhenteestä varma mutta toimenpide on kai nimeltään IOL (ICL?). Minulla ei ole muuta vaihtoehtoa tällä hetkellä kuin ottaa toimenpide vastaan, näkökykyni on huonontunut kuuden vuoden aikana niin että elämänlaatuni on huonontunut merkittävästi. Silmän takaosissa sijaitseviin, pudonneihin mykiöihin ei tällä kertaa kosketa mitenkään, vaan ne jätetään paikoilleen niin kauaksi aikaa kunnes ne rupeavat aiheuttamaan ongelmia, esim. tulehduksia. Olen kaikesta huolimatta positiivisella mielellä leikkauksen suhteen, sillä tämä on ainoa mahdollisuus korjata näinkin vakavia silmäongelmia.

bamse83 kirjoitti:

Kävin viime perjantaina silmälääkärillä ja leikkaukseen käy tieni noin kuukauden kuluttua.
Minulle laitetaan silmän etuosiin värikalvon päälliset linssit eli verisyse-implantit(linssit). En oo nyt lyhenteestä varma mutta toimenpide on kai nimeltään IOL (ICL?). Minulla ei ole muuta vaihtoehtoa tällä hetkellä kuin ottaa toimenpide vastaan, näkökykyni on huonontunut kuuden vuoden aikana niin että elämänlaatuni on huonontunut merkittävästi. Silmän takaosissa sijaitseviin, pudonneihin mykiöihin ei tällä kertaa kosketa mitenkään, vaan ne jätetään paikoilleen niin kauaksi aikaa kunnes ne rupeavat aiheuttamaan ongelmia, esim. tulehduksia. Olen kaikesta huolimatta positiivisella mielellä leikkauksen suhteen, sillä tämä on ainoa mahdollisuus korjata näinkin vakavia silmäongelmia.

Lue lisää

Mulle tehtiin viime vuonna toiseen silmään kaihileikkaus, oli tullut ennenaikainen vanhuusiän harmaakaihi, olin silloin 47-vuotias.

Leikkaus oli helppo, se tehtiin kunnallisella puolella, ja toipuminen nopeaa. En silti meni leikkaukseen uudelleen, sillä implantti eli tekomykiö asetettiin liian syvälle silmään, ja näössä on nyt 3.5 diopterin heitto siihen, mikä oli määritelty tavoitenäöksi. Pitäis tehdä potilasvahinkoilmoitus, mutta olen ollut niin raivona asiasta, etten oo pystynyt tekemään mitään. Keinomykiöleikkaustahan ei voi korjata tai purkaa.

Laitteet olivat huippua, samoin kirurgi, mulle ei vaan tehty missään vaiheessa kunnon näöntarkastusta ennen leikkausta. Koitin sanoa asiasta, mutta kukaan ei kuunnellut.

bamse83 kirjoitti:

Kävin viime perjantaina silmälääkärillä ja leikkaukseen käy tieni noin kuukauden kuluttua.
Minulle laitetaan silmän etuosiin värikalvon päälliset linssit eli verisyse-implantit(linssit). En oo nyt lyhenteestä varma mutta toimenpide on kai nimeltään IOL (ICL?). Minulla ei ole muuta vaihtoehtoa tällä hetkellä kuin ottaa toimenpide vastaan, näkökykyni on huonontunut kuuden vuoden aikana niin että elämänlaatuni on huonontunut merkittävästi. Silmän takaosissa sijaitseviin, pudonneihin mykiöihin ei tällä kertaa kosketa mitenkään, vaan ne jätetään paikoilleen niin kauaksi aikaa kunnes ne rupeavat aiheuttamaan ongelmia, esim. tulehduksia. Olen kaikesta huolimatta positiivisella mielellä leikkauksen suhteen, sillä tämä on ainoa mahdollisuus korjata näinkin vakavia silmäongelmia.

Lue lisää

Kuinka pitkä oli toipumisaika/Verisyse-implantti värikalvoon/ ja saitko minkälaisen näön tarkkuuden?

terv. meriann