Ainoa keino selvittää, mikä on Suomen lastensuojelun tila, on että avataan lastensuojelutilastot suurelle yleisölle. Olen varma, että suomalaislasten prosentuaalinen määrä ei eroa venäläistaustaisten huostaanotettujen lasten määrästä.
Hyödyllinen tilastotieto olisi saada selville etnisesti täysin suomalaista alkuperää olevien, suomalais-venäläistäö alkuperää olevien sekä puhtaasti venäläistä alkuperää olevien lasten prosentuaalinen huostaanottoprosentti. Lisäksi selvitys pitäisi ulottaa kuntatasolle, eli kuntien väliset erot, mahdollisesti jopa sosiaalityöntekijäkohtaiset erot.
Onko tällaista tilastoa jo valmiina olemassa?
Venäjä ei voi puhua syrjinnästä, jos tilastot ovat yhteneviä. Suomen ongelma on nyt ennen kaikkea se, että meillä on huostaanotot ylipäätään lisääntyneet. Myös huostaanottojen perusteet ovat olleet usein virheellisiä. Uskoisin asian avautuvat venäläisillekin vasta kun tilastot avataan suurelle yleisölle.
Lisää tietoa lisääntyneistä huostaanotoista sekä huostaanottoperusteista:
http://tutkielmat.uta.fi/haekokoversio.php?id=20396
Hyödyllinen tilastotieto olisi saada selville etnisesti täysin suomalaista alkuperää olevien, suomalais-venäläistäö alkuperää olevien sekä puhtaasti venäläistä alkuperää olevien lasten prosentuaalinen huostaanottoprosentti. Lisäksi selvitys pitäisi ulottaa kuntatasolle, eli kuntien väliset erot, mahdollisesti jopa sosiaalityöntekijäkohtaiset erot.
Onko tällaista tilastoa jo valmiina olemassa?
Venäjä ei voi puhua syrjinnästä, jos tilastot ovat yhteneviä. Suomen ongelma on nyt ennen kaikkea se, että meillä on huostaanotot ylipäätään lisääntyneet. Myös huostaanottojen perusteet ovat olleet usein virheellisiä. Uskoisin asian avautuvat venäläisillekin vasta kun tilastot avataan suurelle yleisölle.
Lisää tietoa lisääntyneistä huostaanotoista sekä huostaanottoperusteista:
http://tutkielmat.uta.fi/haekokoversio.php?id=20396
Vastaukset 21
Vanhimmat
Lastensuojelutilastoja löytyy täältä:
http://www.stakes.fi/FI/Tilastot/Aiheittain/Lapsuusjaperhe/lastensuojelu.htm
Kuten kuvasta näkyy, sijoitusten määrä on ollut jyrkässä kasvussa jo vuosikaudet.
Koko maassa on huostaanotettuina 1,3% 0-17 vuotiaista lapsista. Paikkakuntakohtaiset erot ovat suuria. Kaupungeissa asuvilla lapsilla on 2 kertaa suurempi riski joutua huostaanotetuksi kuin maaseudun lapsilla (1,5% vs 0,8%).
Turussa peräti 1,8% lapsista on otettu huostaan! Outokummussa 2,9% lapsista on huostassa! Puolangassa peräti 3,5% lapsista on huostassa kodin ulkopuolella!!!
Yli 2 % huostaanottolukuihin yltävät ainakin Kemi, Outokumpu, Vampula, Myrskylä, Puolanka, Ullava, Kivijärvi, Jyväskylä, Valtimo, Ilomantsi, Joensuu, Rautavaara, Kaavi, Imatra, Artjärvi, Heinola, Orivesi, Forssa, Pukkila, Helsinki(2,3%).
Taulukossa on myös maininta sellaisistakin kunnista, joissa huostaanottoja ei ole tehty yhtään. Tässä kohdassa lukee, että tiedot saattavat olla puutteelliset johtuen salassapitosäännöksistä. Tilasto ei siis ole kaiken kattava, vaan näyttää näitä lukuja alakanttiin. Todellisten lukujen täytyy olla suurempia.
Huostaanotettujen lasten etninen alkuperä ei selviä tästäkään tilastosta. Varsin suuria huostaanottolukuja kaikesta huolimatta.
Kiitos, nimimerkki "Tilasto10", kun toit linkin Stakesiin tänne! Myös yhteenvetosi on kiinnostava.
Samoin pitää mennä lukemaan keskustelun aloittajan tarjoamaa linkkiä.
Mitenkähän tämän keskustelun nyt käy. Viimeksi tilastoja koskeva keskustelu SENSUROITIIN SUOMI24:STA kokonaan pois! Voisi kuvitella, ettei kai enää vaarattomampaa puheenaihetta ole kuin tilastoluvut, mutta niinpä vain jopa numerot olivat jollekin sensuurinhaluiselle (sosiaalirouvalle) liikaa.
Hämmästyttävää!
Keväällä käymässämme tilastokeskustelussa, jos siis poistettiin täältä, puhuttiin mm. Ahvenanmaa ja muun Suomen eroista huostaanottomäärissä. Ahvenanmaa on paljastava koelaboratorio, sen kautta voi peilailla lastensuojelutyössä käytettäviä viranomaisasenteita yleisemminkin.
Lisäksi sensuroidussa ketjussa oli esillä myös Keski-Suomessa vielähän aikaa sitten sijainnut kunta nimeltä Leivonmäki. Leivonmäen huostaanottolukemat olivat kertakaikkiaan ällistyttävät! Ja tiedättekö, miten kertakaikkiaan hiljainen ja pieni pitäjä on kyseessä?! Ilmeisesti yksi yksittäinen sossu on saanut siellä paljon aikaan... Työparinsa kanssa.
Näyttäisi myös erityisopetustilastot noudattavan samaa kaavaa, Ahvenanmaalla lapsia eritellään vähemmän kuin muualla Suomessa:
http://www.stat.fi/til/erop/2007/erop_2007_2008-06-10_tau_005.html
http://www.stat.fi/til/erop/2007/erop_2007_2008-06-10_tau_007.html
Lakimies Leeni Ikosen mukaan koulu on osallisena huostaanottoprosessin käynnistämisessä yli 50% tapauksista.
Taustalla vaikuttaa yksi vahva edunvalvontajärjestö, joka on saanut aikaan nykytilanteentilanteen, jossa Suomella on nyt maailmanennätysmäärä erityisoppilaita väkilukuun suhteutettuna. Missään muualla lapsia ei jaotella erityisoppilaisiin ja tavallisiin oppilaisiin kuin Suomessa:
http://users.jyu.fi/~saloviit/tutkimus/inclusion.html
OAJ katsoo, että integraatio lisää opettajan töitä (OAJ, 10.2.2009). Järjestö ei tosin vastusta integraatiota sinänsä, jos ylimääräisistä töistä saadaan opettajien itsensä riittäväksi katsoma hyvitys.
Opettajaprofessionalismi tarjoaa selityksen myös erityisopetuksen jatkuvalle kasvulle. Kunnallisessa päätöksenteossa opettajien valta on kasvanut. Tämä käy ilmi vaikkapa Kauko Heurun (2000) väitöskirjasta (http://acta.uta.fi/pdf/951-44-4862-6.pdf). Kunnanvaltuutetut ja lautakuntien jäsenet tyytyvät yhä useammin vahvistamaan ammattilaisten etukäteen tekemät ratkaisut. Näin opettajat ovat päässeet muokkaamaan koululaitosta yhä enemmän mieleisekseen. Myös kansanedustajista suurella osalla on OAJ:n jäsenkirja. Edunvalvonta selittää myös sen erikoisen hurjapäisyyden, jolla inkluusiota vastustetaan - harvemmin kokonaiset ammattiryhmät huutavat naama punaisena muista kuin omista eduistaan.
http://users.jyu.fi/~saloviit/tutkimus/inclusion.html
Nimimerkki "Tilastot esiin!". Kirjoitat koulun osallisuudesta huostaanotoissa ja erityisoppilaiden paljoudesta Suomessa:
"Lakimies Leeni Ikosen mukaan koulu on osallisena huostaanottoprosessin käynnistämisessä yli 50% tapauksista.
Taustalla vaikuttaa yksi vahva edunvalvontajärjestö, joka on saanut aikaan nykytilanteentilanteen, jossa Suomella on nyt maailmanennätysmäärä erityisoppilaita väkilukuun suhteutettuna. Missään muualla lapsia ei jaotella erityisoppilaisiin ja tavallisiin oppilaisiin kuin Suomessa"
Nuo kaksi asiaa liittyvät mielenkiintoisella tavalla toisiinsa. Erityisluokkien rakentelu, oppilaiden siirtely erityisluokille ja koulun vahva osallisuus huostaanottoon johtavassa lastensuojelussa. Todella kiinnostava yksinkertainen havainto!
Suomen hyvä pärjääminen PISA-tutkimuksissa johtuu osaltaan siitä, että erityiskoulut on suljettu tutkimuksen ulkopuolelle. Saamme siis parempia lukuja, kuin mihin olisimme oikeutettuja, koska Suomessa opiskelee suurempi osa oppilaista erityisluokissa kuin missään muussa maassa maailmassa.
PISAssa otannan tarkoituksena on varmistaa se, että tutkimukseen valitut koulut ja oppilaat edustavat mahdollisimman hyvin koko 15-vuotiaiden perusjoukkoa. Tutkitut oppilaat muodostavat ikään kuin pienoiskuvan kaikista suomalaisista 15-vuotiaista. Tällöin edellytetään, että otantaa varten voidaan yksilöidä mahdollisimman kattavasti kaikki perusjoukkoon kuuluvat nuoret ja myös koulut, joissa nämä nuoret opiskelevat. Minimivaatimus on, että otanta kattaa vähintään 95 % perusjoukosta.
Suomessa perusjoukon kattavuus on ollut 97-98 %. Käytännössä lähinnä vain kaikkein vaikeavammaisimmat nuoret ovat jääneet tutkimuksen otannan ulkopuolelle.
Koulut tutkimukseen valitaan satunnaisesti siten, että koulun todennäköisyys tulla valituksi mukaan riippuu sen oppilasmäärästä. Näin ollen suurella koululla on suurempi todennäköisyys tulla valituksi, koska se edustaa suurempaa osaa kaikista suomalaisista 15-vuotiaista. Koulun sisällä oppilaat valitaan satunnaisesti kaikista 15-vuotiaista riippumatta siitä, millä luokalla he ovat. Valinnan perustana käytetään virallisia koulutilastoja ja koulujen tietokannoista poimittuja oppilasluetteloita tutkimuksen ikäkriteerin täyttävistä nuorista."
http://ktl.jyu.fi/ktl/pisa/toteutus/laatu
Otoksen tarkat rajat ovat vaihdelleet eri tutkimuksissa. KTL:n PISA-tutkijoiden mukaan Suomessa noin 4% (kaikki erityisoppilaita) on jäänyt otannan ulkopuolelle. Ulkopuolelle ovat jääneet kaikki erityiskoulut, joissa on muitakin kuin vaikeavammaisia oppilaita.
Yli puolet erityisoppilaista ei siis osallistu kokeeseen.
Suomen PISA-kokeessa menestyminen on osittain harhaa, koska tiedämme, että suuresta määrästä viitosen-kuutosen oppilaista on Suomessa leivottu erityisoppilaita, jotka eivät siis osallistu kokeeseen, kun he muissa maissa ovat mukana tekemässä PISA-koetta ilman erityisoppilaan leimaa.
Todella hyvä kirjoitus! Sinun kannattaisi varmistaa, että ajatuksiasi löytyy netistä muualtakin kuin täältä Suomi24:sta, josta kokonaisia ketjuja saatetaan poistaa.
Näitä tekstejä saa vapaasti levittää ja monistaa. Muutama henkilö näitä levitteleekin netissä, koska tiedotusvälineet eivät ole kiinnostuneita.
Kuitenkaan kukaan ei ole toistaiseksi pystynyt argumentoinnilla kumoamaankaan linkkien takaa löytyviä faktoja. Totuus ei pala tulessakaan!
Vertaa jotain Suomalaista ja Venäläistä lastensuojelua,eroa on niillä kuin yöllä ja päivällä ei meillä suomessa ole varmaan yhtään katulapsia eikä mitään orpokoteja,mutta katsokaa määrää Venäjällä.
Suomessa on kyllä ainakin orpokoteja. Katulapsia meillä ei ole. Kysymys ei olekaan siitä, että vertaisimme Venäjällä asuvien venäläislasten määrää suomalaislasten määrää. Kysymys on siitä, että tutkimme nimenomaan Suomessa asuvien lasten eroja. Näin tehden syrjintäsyytökset saavat toivottavasti väistyä, mutta samalla voidaan nostaa esiin suomalaislasten ihmisoikeustilanne sekä oikeusturva huostaanottotilanteissa.
Tässäkään ketjussa ei kukaan, ei edes keskustelun aloittaja, ole ruvennut vertailemaan Venäjän määriä suomalaisiin. Ei se ole tullut kenellekään mieleenkään.
Kyse on siitä, että venäläiset ja venäläinen media nyt vaan sattuvat puhumaan asiaa, kun tarkastellaan heidän väitteitään lastensuojelutilastojenkin valossa.
Olipa Venäjällä miten paljon tahansa omia ongelmia, se ei heikennä venäläisten väitteisiin sisältyviä totuuksia. He ovat kiusallisen oikeassa. On tietysti erittäin turhauttavaa, että tällainen mallimaa, pohjoismainen hyvinvointivaltio, sortuu näin alkeellisiin virheisiin, ihmisoikeusloukkauksiin, syrjintään...
Mutta venäläiset ovat oikeassa.
Jari Tervo yritti vanhanaikaista kolumnissaan tällä viikolla. Hän ponnisti vanhojen suomalaisasenteiden pohjalta, eikä yhtään perehtynyt itse ongelmaan eli lastensuojeluun. Sitä hallinnonaluetta hän ei ollut selvittänyt lainkaan, mutta kovasti tuli kolumnistilta valmiita mielipiteitä.
Niin, jos on vanhat varmat asenteet, niin miksipä sitä hankkimaan lisää tietoa. Riittää, että esimerkiksi 30 vuotta sitten on omaksunut jotain.
Miksi muuten meidän ylipäätään pitäisi pitää russofobiaa arvokkaampana kuin sitä, että meillä Suomessa on sananvapaus? Russofobian nimissä meidän pitäisi näköjään sulkea suummekin. Tulee ihan 1970-luku ja YYA-ajat mieleen.
Venäläiset ovat oikeassa siinä, että Suomessa lapsia otetaan huostaan liian heppoisin perustein.
Sen sijaan siinä venäläiset ovat väärässä, että huostaanotot kohdistuisivat vain venäläistä alkuperää olevia lapsia kohtaan, eli että kysymyksessä olisi syrjintä.
Avaamalla tilastot huostaanotettujen lasten etnisen alkuperän osalta, tällaisista salaliittotteorioista päästäisiin eroon.
Tuliko tämä nyt riittävän selvästi ilmaistuksi?
"Sen sijaan siinä venäläiset ovat väärässä, että huostaanotot kohdistuisivat vain venäläistä alkuperää olevia lapsia kohtaan, eli että kysymyksessä olisi syrjintä."
Ovatkohan venäläiset ja Venäjän media tuollaista väittäneetkään?
Mielestäni medialla on täysi syy korostaa sitä seikkaa, että venäläisiä syrjitään Suomessa. Se on totta, kun tarkastellaan lastensuojelua. Syrjintää ei mielestäni nimittäin lievennä se, että lastensuojelu Suomessa kohdistaa vääryyksiään ja kohtuuttomuuksiaan myös kantasuomalaisiin perheisiin.
No, tämä on ehkä enemmän pelkkä teoreettinen ongelma. Olet oikeassa siinä, että venäläiset perheet eivät saane Suomessa sen huonompaa kohtelua lastensuojeluviranomaisilta kuin kantasuomalaisetkaan. Mutta mielestäni se ei ole vielä todiste siitä, etteikö venäläistaustaisia perheitä syrjittäisi. Minusta on ihan perusteltua väittää tällaista.
Aivan samoin väitän, että rasistinen luokittelu liittyy myös kansasuomalaisten perheiden parissa tehtävään lastensuojelutyöhön. Se vaan pitää nostaa esiin. On siis oikeutettua, että venäläisten lausuvat ääneen omia tuntemuksiaan. Väärässä he eivät ole.
Täytyy vielä lisätä eräs asia.
Onko meillä oikeastaan mitään todistettava väitteelle, että venäläistaustaisia perheitä syrjitään lastensuojelussa yhtä paljon kuin kantasuomalaisia?
Minä itse arvelen, että venäläistaustaisten (ja mahdollisesti joidenkin muidenkin maahanmuuttajaryhmien) syrjintä on täysin mahdollista. Saattaa tosiaan olla, että lastensuojelun kohtuuttomuus ja epäoikeudenmukaisuus kohdistuu venäläisiin vielä pahemmin kuin suomalaisiin!
Kantasuomalaisten keskuudessa puolestaan saattaa olla saman tyyppisiä rakenteellisia luokkia, joita lastensuojelu erityisesti vainoaa. Aivan varma tieto on, että yksihuoltajaperheet elävät tiukempien pakkotoimien kohteena kuin ydinperheet, joissa on kaksi vanhempaa. Yksinhuoltajat muodostavat kantasuomalaisten keskuudessa syrjityn ryhmän.
Lastensuojelussa rasismi on laillista. Lapsia huostaanotetaan sosio-ekonomisen yhteiskuntaluokkansa vuoksi.
Sinä arvelet sitä ja minä arvelen tätä. Siksi juuri tilastot tulisikin avata. Venäläisvähemmistön syrjintä tai syrjimättömyys jää toteennäyttämättä niin kauan kuin on vain sinun tai minun arveluni asioista.
Ongelma voi olla siinäkin, kuinka lastensuojelutilastot laaditaan. Löytyykö sieltä ollenkaan kategoriaa "venäläiset"? Onko venäläiset upotettu maahanmuuttajien joukkoon?
Olisi tosiaan tosi herkullista päästä kaikenlaisen rasismin jäljille! Paljastamalla apartheidistä voidaan päästä myös eroon.
Pidän varmana sitä, että muitakin rasistisia luokitteluja lastensuojelusta löytyy ja ne koskevat usein juuri kantasuomalaisia. Ihan siitä syystä, että kantasuomalaisia on niin paljon. Kantasuomalaisia varten on myös rakenneltava luokittelutapoja, sillä aivan yhtä silmiinpistäviä eroja meistä tavallisista suomalaista ei voi löytyy kuin maahanmuuttajista, jotka kyllä aina erottuvat joukosta tässä homogeenisessä maassa.
Miten tähän rasismi liittyy? Venäläisethän ovat valkoinen rotu niin kuin suomalaisetkin. Rasismi = rotusyrjintää. Syrjintää voi toki esiintyä ilman että kysymys on rodusta, Suomessa tuskin syrjitään venäläisiä enemmän kuin suomalaisia Venäjällä. Esimerkiksi maakauppoja saavat venäläiset tehdä Suomessa, mutt suomalaiset eivät Venäjällä!
Puhutaanhan ikärasismistakin, vaikka tarkoitetaan ikäsyrjintää. Itärasismi on sitten itäisestä naapurimaasta tulleiden syrjintää. Yhrasismi ei oikein kuulosta ymmärrettävältä nimitykseltä.
Kolmas arvelu: Onko kaiken lastensuojelun takana AINOASTAAN lapselle omassa perheessä aiheutuva väkivalta, jota sossu eikä kukaan muu pysty katsomaan sivusta puuttumatta asiaan.
Tätä lastensuojelun pitäisi olla ja VAIN tätä!
Kuten ei kukaan pysty kuuntelemaan yökausia tyhjässä huoneistossa yksin itkevää naapurin koiraa, puuttumatta asiaan.
Kun venäjän lapsiasiainvaltuutetusta on selvitty, niin tämä suomen sisäinen asia pitäisi perusteellisesti tutkia.
Entäs venäläisten suomalaisiin kohdistama syrjintä? Mitä se on? Jokainen suomalainen voi mennä kokeilemaan rajamuodollisuuksia, liiketoimintaa, maakauppoja, työntekoa jne Venäjälle. Sen jälken voimme verrata, kumpi maa syrjii enemmän toisen maan kansalaisia.
Eiköhän se ole heidän karttasijoituksensa mukaisesti nimeltään länsirasismia, eikä sitä todellakaan venäjältä puutu.
Rasismi-sanan perusta on tosiaan rodussa. Se on silti hyvin käyttökelpoinen sana kuvaamaan ilmiötä, jossa lapsia luokitellaan Suomessa tietyn "rodun" edustajiksi, kun sosiaalityöntekijä koettaa tarkastella lapsen sosioekonomista asemaa ja yhteiskuntaluokkaa.
Mielestäni suomalaisen sosiaalityön käytännöissä on nähtävissä ajautumista ajatustapaan, jossa lapsen taustan oletaan olevan myötäsyntyistä, kuin biologian sanelemaa. Eli suomalainen sosiaalityö ja etenkin lastensuojelu ovat jo sellaisia, että ne eivät välttämättä enää yritäkään kohottaa perheen sosioekonomista asemaa. Sosiaalityöntekijät hyväksyvät jo ajatuksen, että IHMISET OVAT SYNTYNEET TÄHÄN SOSIAALILUOKKAAN ja siihen he jäävätkin. Meillä ei siis enää sanele yhteiskunta, vaan luonto.
Joten yhteiskuntaluokasta on kehittymässä "rodullinen" ilmiö. Se voi olla vielä selvempi rotutekijä kuin vaikkapa ihonväri.
"Syrjintä" on mielestäni hyvin lattea ilmaisu. Siitä tulee mieleen lähinnä sukupuolinen syrjintä työpaikoilla, jota kukaan ei pidä vieläkään oikein minään. Eli syrjintä on kaunisteleva ilmaisu.
***************************************************************
Niin, ja muuten! Venäjän lapsiasiavaltuutettu Pavel Astahov on takuulla lukenut tätä Suomi24:n biovanhemmat-osastoa! Hän on tänään lausunut sellaista, että Suomessa syrjitään lastensuojelussa myös samaan tapaan myös kantasuomalaisia perheitä kuin venäläisiäkin!!
Ihanaa, Pavel Astahov! Suudelmia Sinulle!
Tiesimme, että Sinusta olisi vielä jotain hyötyä, olet ollut pitkään oikeilla jäljillä ja me olemme sen havainneet!