Tietenkin voitaisiin siirtyä siihen, että maataloustuotteista saisi tuotantokustannuksia vastaavan hinnan, mutta sitten pitäisi kieltää ulkomaankauppa, missä liikkuu eriä jotka ovat subventoituja.
Ennen näin toimittiinkin suljetuilla markkinoilla, kun valtio sääteli tuontia ja vientiä. Lisäksi tehtiin palkansaajien tuloneuvottelujen ohella maataloustulopoliittiset sopimukset, missä maanviljelijän palkaksi muodostui tuotteiden valtion määräämät hinnat ja joita verrattiin teollisuustyöntekijän palkkatasoon.
Ennen näin toimittiinkin suljetuilla markkinoilla, kun valtio sääteli tuontia ja vientiä. Lisäksi tehtiin palkansaajien tuloneuvottelujen ohella maataloustulopoliittiset sopimukset, missä maanviljelijän palkaksi muodostui tuotteiden valtion määräämät hinnat ja joita verrattiin teollisuustyöntekijän palkkatasoon.
Vastaukset 16
Vanhimmat
tuottajan kannalta se hyvä järjestelmä..
Putois jussitkin pilvistä 13€ 8h-verot 5 päivää viikossa eikä mitään tukia eikä veroetuja.Siinä menis monta lomakohdetta konkkaan.Olis jussilla himmee auto ja housunperse kiiltäs.Nyt se on toisinpäin.
Ei kannata, tuet ja tuotanto on pidettävä erillään, näin on sovittu maailmalla WTO neuvotteluissa, eikä Suomen kaltainen pieni toimija pysty siellä isompiin vaikuttamaan, voima neuvoteluihin löytyy EU:sta, se on riittävän iso vaikuttaja.
Tämä edellyttää tietenkin sitä, että Suomi pysyy EU:n yhteisesti sovitun maatalouspolitiikan takana ja soveltaa sen pelisääntöjä, jota nykyinen maatalous on.
siihen mitään estettä ole
Maatalous on tiukimmin säännelty toimiala EU:ssa ja maatalouspolitiikka kuuluu EU:n yksinomaiseen toimivaltaan koko yhteisön alueella. Tarkoitus on pitää maataloustuotteiden hinnat alhaalla ja kuluttajille kohtuuhintaiset elintarvikkeet, sekä korvata viljelijöille "saamatta jäänyt" tulo tukia maksamalla. Mitään harkinnanvaraisuutta ei tukiin liity. Jäsenmaa ei voi eikä saa keksiä omia tukimuotoja, myös kansallisista tuista päätetään Brysselissä. On lapsellista kuvitella, että Suomi päättäisi erota EU:sta maatalousasioiden takia, muut asiat painavat enemmän.
"Jäsenmaa ei voi eikä saa keksiä omia tukimuotoja, myös kansallisista tuista päätetään Brysselissä. "
Valitettavasti vaan tämä kotikutoinen c-aluetta aluepoliittisesti tukeva systeemi aiheuttaa pahoja vääristymiä maan sisällä
http://www.soininvaara.fi/2009/11/28/maatalouden-siirto-pohjoiseen-on-virhe/
Onneksi kansallisissa tuissa on YKSI hyvä puoli. EU tosiaan määrää mihin tukia saa käyttää sekä MAKSIMIN mitä tukia saa maksaa. EI ei määrää eikä voi määrätä MINIMIÄ. Se on TÄYSIN kansallisessa päätösvallassa. Jos löytyy rohkea eduskunta (toivottavasti ensi vaalien jälkeen) niin voidaan tehdä päätös että sen sijasta että laitetaan 1,1 miljardia kansallisesti rahoitettuun maataloustukeen niin sama raha laitetaan vanhusten hoitoon. Saataisiin sekin asia kohdalleen.
Tuosta sinun kirjoituksestasi jäi vielä pois seuraavat mihin rahaa pitäisi laitaa kun säästäisimme tuon 1.1 miljardia.
Maanviljelijöiden, teurastajien, osa muiden elintarviketyöntekijöiden, lannoitten-. ja rehunvalmistajien, maatalouskoneidenvalmistajien, maatalouskaupan, maatalouskuljetustyöntekijöiden, maatalousvirkamiesten, jne työttömyyskorvauksiin.
Sitten pitäisi luoda korvaavaa vientiä ulkomaille muutaman miljardin arvosta, siis se summa mikä nykyisin jää suomeen maataloustuotteiden hinnoissa.
Sittten vielä pitäisi korvata se summa jojnka saamme eu,lta maataloustukina, sejän jäisi myös pois koska se on "korvamerkittyä" rahaa maataloudelle.
"Maanviljelijöiden, ...jne työttömyyskorvauksiin. "
Maanviljelijät ovat yrittäjiä. Senttiäkään työttymyyskorvauksia ei tulee ennen kuin koko yritystoiminta loppuu joka yleensä tarkoittaa myös omaisuuden realisointia eli myymistä. Pahimmillaan jos on muutama hehtaari metsää niin katsotaan että on metsätalousyrittäjä ja työllistyy siinä. Tai ainakin metsät on realisoitava ennen kuin saa mitään korvauksia.
Että noista ei paljoa kertyisi... Vielä kun olisi peruspäivärahaa, ei ansiosidonnaista...
Kun maatalous loppuisi suomesta, mikä arvo silloin olisi pelloilla.
eihän kaikille maataloustuonnasta vapautuvile pelloille talojakaan rakennettaisi kun maaseutu autioituisi ilman ansiomahdollisuuksia.
Uskoisin että peltomaan arvo laskisi todella alas, mitä ervoa sellaisella maalla olisi josta ei kenellekään olisi mitään taloudellista hyötyä. Esimerkiksi ilman puita olevaa huonoa ja kitukasvuista metsän pohjaa taitaa saada muutamalla sadalla eurolla hehtaari.
Pellothan voisi metsittää mutta silloinkin kuluisi valtiolta rahaa metsitysavustukseen.
"Hehtaaria kohti pellon metsitys voi maksaa 1200–1500 euroa, josta valtaosan ottaa taimien hinta. Sen kustannuksen saa siis täysin avustuksena".
http://www.kauhajoenkunnallislehti.fi/artikkeli.asp?uutinen=5231
Täällä joku kohta kirjoittaa että mikä velvollisuus valtiolla on yksityisiä metsiä rahoittaa.
No jos maanviljely loppuisi, loppuisi myös tulot viljelijätä. Kuvitellaan että jollakin on 100ha peltoa, tuon metsitys siis tulee maksamaan jopa 150000€. Olisiko työttömällä viljelijällä varaa metsittää ilman avustusta omat peltonsa kun vielä niistä ei saisi tuloja muutamaan kymmeneen vuoteen.
ei saa mitään avustusta..
fghghfh
-
-
-
,.,.,.,.,