Halusin nyt kirjoittaa jonnekin tästä mieltäni vaivaavasta asiasta... Meillä on siis sellainen tilanne, että itse olen kuumeillut omasta vauvasta jo vuosia ja nyt kun se olisi kaikin puolin mahdollista, niin olenkin alkanut perääntymään koko asiasta. Koko asia suoraan sanottuna ahdistaa! :( Olen kokenut kovan elämän ja sen vuoksi olen edelleen aika pelokas, pelkään kovasti myös raskausaikaa ja synnytystä. Pidän kovasti lapsista ja haluaisin pari omaakin sellaista mutta nämä pelkoni tuntuvat olevan sitä luokkaa, että mietin nyt, että kykenenkö koko "projektiin" ollenkaan. Voiko minusta koskaan tullakaan äitiä? Eniten pelkään, että miten itse kestän kaiken "työn" ennen lasta, en niinkään sitä että pärjätäänkö lapsen kanssa tai miten käy parisuhteen. Ja sen takia olisin melkein valmis luopumaan koko asiasta vaikka haluaisinkin oman lapsen :( En osaa ajatella tässä asiassa ollenkaan sitä lasta, jonka vuoksi kaikki tehdään ja joka olisi sitten palkintona koko asiasta. Tuntuu vain mahdottomalta ajatella sinne asti, kun pidän koko raskausaikaa ja ennen kaikkea synnytystä ihan mahdottomana asiana itselleni...
Haluisinkin nyt kysyä, että onko kenelläkään muulla samanlaisia ajatuksia vai olenko yksin asian kanssa? Onko täällä kenties joku sellainen lukija, joka on kärsinyt samanlaisista peloista mutta on nyt kuitenkin raskaana tai jo lapsen äiti? Olisi mukava kuulla muiden kokemuksia asiasta jos saisin niin edes vähän lievitettyä näitä omia pelkojani.
Haluisinkin nyt kysyä, että onko kenelläkään muulla samanlaisia ajatuksia vai olenko yksin asian kanssa? Onko täällä kenties joku sellainen lukija, joka on kärsinyt samanlaisista peloista mutta on nyt kuitenkin raskaana tai jo lapsen äiti? Olisi mukava kuulla muiden kokemuksia asiasta jos saisin niin edes vähän lievitettyä näitä omia pelkojani.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.