Ensimmäistä asuntoa ostamassa, kaksio pk-seudulla, yksin muutan ja tarkoituskin olisi vielä vuosia yksin asua, perheen perustaminen ei ole ajankohtaista.
Eli ihan peruskysymyksiä, onko paha jos asunto on vuokratontilla, tarkoittaa korkeampaa yhtiövastiketta mutta samalla alhaisempaa hankintahintaa, mitä muuta se tarkoittaa? Jos ostaa 1960-luvulla rakennetun niin putkiremppa piakkoin tulossa, putket kestää 50 vuotta ja putkiremppa maksaa viisisataa euroa neliö?
Eli jos ostaisi 1970-luvulla rakennetun niin ei ainakaan putkiremonttia ole heti tulossa, tosin ovatko muuten järkeviä ostoksia? Tuolla vuosikymmenenä rakennettuja on paljon myynnissä Tarkoitus olisi viitisen vuotta asua.
Onko iso taloyhtiö parempi kuin pieni, luulisi hallituksella olevan asiantuntemusta ja innokkuutta, ei kukaan ole puoliväkisin joutunut?
Eli ihan peruskysymyksiä, onko paha jos asunto on vuokratontilla, tarkoittaa korkeampaa yhtiövastiketta mutta samalla alhaisempaa hankintahintaa, mitä muuta se tarkoittaa? Jos ostaa 1960-luvulla rakennetun niin putkiremppa piakkoin tulossa, putket kestää 50 vuotta ja putkiremppa maksaa viisisataa euroa neliö?
Eli jos ostaisi 1970-luvulla rakennetun niin ei ainakaan putkiremonttia ole heti tulossa, tosin ovatko muuten järkeviä ostoksia? Tuolla vuosikymmenenä rakennettuja on paljon myynnissä Tarkoitus olisi viitisen vuotta asua.
Onko iso taloyhtiö parempi kuin pieni, luulisi hallituksella olevan asiantuntemusta ja innokkuutta, ei kukaan ole puoliväkisin joutunut?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kyllä 70 luvulla rakennettuihinkin on jo tehty putkiremontteja.
Uusi on aina uusi.
Kannattaa meittiä josko oman elämän voisi järjetää jonnekkin muualle kuin pk-seudulle, jää asumisen jälkeen rahaa vähän muuhunkin.
Työpaikat, sukulaiset ja ystävät asuvat pk-seudulla joten muutto muualle ei ole kovin realistinen vaihtoehto, valitettavasti. Muuten kyllä joku Tampere tai Turku olisi ihan hyvä vaihtoehto.
"Eli ihan peruskysymyksiä, onko paha jos asunto on vuokratontilla, tarkoittaa korkeampaa yhtiövastiketta mutta samalla alhaisempaa hankintahintaa, mitä muuta se tarkoittaa?"
Vuokratontista tulee tonttivuokra joka korottaa vähän yhtiövastiketta. Tällä ei ole mitään väliä jos asut asunnossa esimerkiksi vain 5 vuotta.
"Jos ostaa 1960-luvulla rakennetun niin putkiremppa piakkoin tulossa, putket kestää 50 vuotta ja putkiremppa maksaa viisisataa euroa neliö?"
Riippuu asunnosta. Jos asut vain 5 vuotta niin ota selvää tulevista remonteista ja osta asunto johon ei ole remontteja tulossa. 1.7.2010 tulee voimaan uusi asunto-osakeyhtiölaki joka vaatii taloyhtiön tekemään korjaussuunnitelman viideksi vuodeksi eteenpäin.
"Eli jos ostaisi 1970-luvulla rakennetun niin ei ainakaan putkiremonttia ole heti tulossa, tosin ovatko muuten järkeviä ostoksia? Tuolla vuosikymmenenä rakennettuja on paljon myynnissä Tarkoitus olisi viitisen vuotta asua."
Ystäväni asuu -70 luvun asunnossa, äänieristys on hyvää laatua, eikä remontteja näköpiirissä. Seuraava remontti on kuulemma hissiremontti joka tulee muutaman vuoden päästä, maksaa yksiölle noin 1000€. Talokohtaisia eroja on paljon.
"Onko iso taloyhtiö parempi kuin pieni, luulisi hallituksella olevan asiantuntemusta ja innokkuutta, ei kukaan ole puoliväkisin joutunut?"
Talokohtaisia eroja paljon, ihmisiä on kaikenlaisia. Pienissä saattaa joutua talkoohommiin.
Vuokratontti tarkoittaa sitä, että kun tontin vuokra-aika umpeutuu niin taloyhtiö alkaa jatkoneuvottelut tontin omistajan kanssa. Periaatteessa omistaja voi sanoa, että tontti tulee muuhun käyttöö ja talo on purettava. Käytännössä näin ei kuitenkaan tapahdu, vaan sovitaan uusi vuokrasopimus. Tässä vaiheessa vain vuokra saattaa nousta kovasti, mikä näkyy jälleen nousevissa vastikkeissa.
Ei talon kuntoa ja kestävyyttä voi päätellä suoraan rakennusvuodesta tai vuosikymmenestä. Usein kuitenkin vanhat talot ovat kestävämpiä kuin uudemmat. Erityisesti 1970-luvulta alkaen talot ovat suunniteltu kestämään vähemmän aikaa, tyyliin 30 vuotta, mikä on yleensä jo täyttynyt. Itse ostin hyväkuntoisesta 1950-luvulla rakennetusta talosta kaksion, mutta taloyhtiössä onkin hiljattain tehty kaikki isot remontit.
Putket kestävät noin 30-50 vuotta. Jos talo on rakennettu 1960-luvulla eikä siinä ole tehty putkiremonttia, niin varmasti se on edessä pian. Kustannus lienee pikemminkin luokkaa 800 euroa/m2 ja suurempi juttu on se, että se haittaa tehokkaasti asumista 6-12 kk ajan. Ole siis varovainen ja selvitä aina milloin putkiremppa on tehty.
Taloyhtiön paremmuudesta voi olla montaa mieltä. Se on aina uhkapeliä ja selviää vasta menemällä mukaan yhtiökokoukseen. Osittain sen hyvyyttä voi arvella myös siitä, miten aktiivinen tai passiivinen yhtiö on korjausten tekemisen suhteen ja miten hyvin asiat on yleensä hoidettu. Voit myös jutella vaikka jonkun tulevan naapurin kanssa tai kysellä isännöitsijätoimistosta talon toimintatapaa.
Pidä lähtökohtaisesti mielessä, että kun ostat asuntoa saatat asua siinä paljon aiottua pidempään. Vaikka nyt tuntuu siltä, että vain viisi vuotta, niin saatat asua siinä 10 vuotta tai vaikka muuttaisitkin uuteen, niin jatkaa tuon asunnon omistajana. Se saattaa johtua vaikka siitä, että hinnat voivat tippua seuraavan 5 vuoden kuluessa, etkä varmaankaan ole innoissasi myymässä asuntoa omaa ostohintaasi selvästi halvemmalla. Toisaalta muutenkin elämäntilanteista ei koskaan tiedä, joten suunnittele osto ainakin 10 vuoden tähtäintä silmällä pitäen.
Kaupunki tontit omistaa, siitähän meteli nousisi jos se käskisi talon purkamaan. Pitkät vuokrasopimukset, eikö vuokra ole sidottu indeksiin, tuskin siihen mitään hirveitä korotuksia tulee tai jos tulee niin silloin vuokra on ollut alunperin alhainen?
Kuten sanoin, niin käytännössä taloa ei pureta vaan päädytään uuteen vuokrasopimukseen entisen päättyessä, jollei sitten jostain syystä purkaminen sovi kaupungin muuhun kaavoituspolitiikkaan; esimerkiksi juuri siihen kohtaan on kaavailtu uutta kaupungintaloa tms. Jos omistaja on yksityinen taho, niin sitten riski on tietysti suurempi. Siinä on tontin omistaja aina vahvoilla.
Sopimuksen päätyttyä ja uuden alkaessa voidaan tarkistaa vuokra päivän hintoihin, ihan kuin vuokra-asunnoissakin. Todellisuudessa vuotuinen indeksikorotus ei välttämättä kuittaa todellista arvonnousua. Indeksi on läpi maan sama, mutta paikkakunnittain voi arvo olla noussut selvästi yli indeksin sijainnin vuoksi. Ehkä asuinalue on silloin kauan sitten ollut vähemmän haluttu, mutta muuttunut arvostetuksi ja halutuksi sen jälkeen, minkä vuoksi maan hinta on noussut indeksiä enemmän. Kun vuokrasopimus tontista on tehty kymmeniä vuosia sitten, niin esimerkiksi pk-seudulla voi usein näin olla. Silloin tontin omistaja haluaa tehdä tietenkin uuden sopimuksen "päivän hintaan".
Vuokratontti tarkoittaa yleensä hieman korkeampaa vastiketta. Jos vuokra-ajan loppu on lähellä, saattaa vuokra nousta kovastikin kertarysäyksellä. Omalla tontilla taas asunnot ovat tietysti kalliimpia, kun vastike on alempi ja yhtiöllä enemmän omaisuutta.
Putkiremontti voi tulla 70-luvun taloihinkin, ja jopa nopeammin kuin vanhempiin. Vaikka se ei tulisikaan nopeammin, se on luultavasti edessä 10-15 vuoden päästä. Kun olet seuraavan kerran vaihtamassa asuntoa, se on jo paljon lähempänä ja pudottaa myyntihintaa. Meillä tehtiin remontti kolme vuotta sitten ja hinta jäi selvästi alle viidensadan, mutta tässä ollaankin kaukana Helsingistä.
Yhtiöitä on hyviä ja huonoja koosta riippumatta. Hallituksen tehtävä ei ole olla asiantuntijoita vaan etsiä asiantuntijat hoitamaan asioita. Ensi sijassa siis hyvä isännöitsijä.
Paras neuvo lopuksi. Hanki se asunto jostakin muualta kuin pääkaupunkiseudulta. Saat saman asumistason puolella tai kolmasosalla hinnasta. Se tarkoittaa useamman vuoden palkan verran selvää säästöä, joka vuosien varrella kertautuu entistä suuremmaksi.
Ei tietenkään aknnat haankkia asuntoa muualta kuin pääkaupunkiseudulta, jos on pääkaupunkiseudulla töissä, kuten kysyjä aiemmin kertoi.
Kaikkea muuta voit asunnossa myöhemmin muutella, mutta sijainti on ja pysyy.
Tuppukylistä ja pikkukaupungeista voi hankkia asunnon halvemmalla, tottakai. Mutta sitten joutuu asumaan tuppukylässä tai pikkukaupungissa. Olisi todella kamala ajatus hautautua lopppuelämäksi jonnekin jumalanseläntaakse, huh!
Minä olen päätynyt siihen tulokseen, että ne jotka ehdottavat pk-asukille asunnon ostamista tuppukylästä ja näin elämän laadun parantumista, eivät ehdota sitä auttaakseen kysyjää vaan perustellakseen (jälleen kerran) itselleen tekemäänsä ratkaisua. Ehkä epävarmuus ratkaisun mielekkyydestä painaa ja siitä pääsee eroon vain perustelemalla sen mahdollista mielekkyyttä muillekin.
Toinen vaihtoehto on se, että he ovat alusta astikin asuneet tuppukylässä ja eivät ymmärrä miten hankalaa ja epämukavaa olisi esim. pk-seudulla asuneelle mullistaa koko elämänsä, työpaikkansa ja suhdeverkostonsa muuttamalla tuppukylään. He eivät ymmärrä sopeutumisen tuskaa. Itse he eivät kuitenkaan koskaan voisi muuttaa pk-seudulle, kun "siellä on kaikki niin isoa, meluista, nopeatempoista ja liian isoa, etten sinne sopeutuisi".
Tuon varsin tärkeän tiedon aloittaja antoi seitsemän minuuttia sen jälkeen kun minä olin vastannut. Jos kerran asiat ovat noin, ja tilanteen muuttaminen ei käy päinsä, silloin on vain maksettava.
Asun pienenpuoleisessa kaupungissa, jossa vanhojen kaksioiden neliöhinnat ovat 1500 euron luokkaa. Tämä tarkoittaa että olen saanut tarvitsemani asuntopinta-alan suunnilleen satatuhatta euroa halvemmalla kuin Helsingissä. Keskipalkkaiselle se on viiden vuoden nettopalkka tai 10-15 vuoden ajalta kaikki peruselämisestä ylijäävä raha. Nyt keski-iän aikana tämä erotus on sijoitettuna kasvanut sellaiseksi, että se mahdollistaa itse rahoitetun eläkkeen 15 vuotta ennen normaalia eläkeikää. Hieman yksinkertaistaen omistaisin kyllä Helsingissäkin asunnon, mutta tuskin olisi muuta varallisuutta ehtinyt kertyä, ja työtä pitäisi tehdä vielä pitkään. Tässä vaiheessa elämää ratkaisu tuntuu varsin mielekkäältä.
Se on muuten kummallista, että Helsinkiin muuttaminen ei aiheuta mullistuksia, vaikka koko elämä, työpaikka ja suhdeverkosto vaihtuvat. Moni on sinne mennyt ja tuntuvat pärjäävän sosiaalisesti ihan hyvin. Tosin asumisen kalleutta valittavat ja ovat kovin velkaisia. Helsingistä muuttaminen sen sijaan on jo periaatteessakin mahdoton ajatus, kuten olemme nähneet eräiden virastojen siirtotapauksissa. Kuten jo Asterixissa sanottiin: vain Parisiumissa voi elää, muu Gallia sopii villisioille.
Ensinnäkin jos kaikki tutut, sukulaiset ja ystävät asuvat Helsingin seudulla niin ei sitä niin vaan lähdetä. Varsinkaan jos työpaikka on Helsingissä, työttömyyskorvauksilla ei asuntoa maaseudulta makseta, eivät niin halpoja ole!
Onhan Helsingissä kuitenkin palvelut jotain aivan toista varsinkin nuorelle miehelle joka aloittaja lienee. Jossain pikkukaupungissa alkaisi ahdistamaan, kaikki tuntee toisensa, kyyläävät toisiaan, eihän siellä muuta tekemistä ihmisilla ole. Naapurit tietää asiasi paremmin kuin sinä itse!