Joskus tapailin muutaman kerran miestä, joka vakaasti uskoi, että vain naisilla on tunne-elämä. Miehet ajattelevat kaiken vain järjellä. No, se "suhde" kariutui sitten siihen...
Olen siis nainen, 32v. Olin aviossa mielenterveysongelmaisen kanssa usean vuoden ajan, josta liitosta lapset, nyt olen vuoden kokeilusuhteen jälkeen ollu vapaalla jalalla jokusen kuukauden.
Mikään kiire ei nyt ole parisuhteeseen, mutta asiat mietityttävät....
Onko edes teoriassa mahdollista löytää mies,
-joka vähintäänkin pitää lapsista (jos ei ole omia jostain syystä siunaantunut), yh kun olen, niin pakostakin lapset kuuluvat elämääni
-osaa arvostaa naista ja ylipäätään puolison juttuja, en tarkoita, että joka neulepiiristä pitäisi olla intoa piukassa, mutta että ymmärtää, että harrastukset yms. ovat tärkeitä ja siksi niitä tulisi kunnioittaa
-seisoo henkisesti omilla jaloillaan, eli ei kaipaa äitiä, jolle voi kiukutella ja kaataa kaiken pahan olonsa ja jonka voi luottaa hoitavan kaikki asiat, vaan on isoimmat kasvukriisinsä käynyt läpi ja ehkä jopa harjoittaisi jotain henkisen kasvun metodia tai jollain lailla pitäisi korvien välistä huolta
-olisi rehellinen, itselleen ja minulle
-olisi taloudellisesti omillaan toimeentuleva (en jaksa elättää enää yhtäkään renttua)
ja tietenkin ne perinteiset hellä, herkkä, miehekäs, hyvännäköinen ym -kriteerit siihen päälle. :)
Seksiseuraa kyllä saisin, mutta kun ei se tahdo enää minulle riittää, haluaisin jotain syvempää. Vai onko se vaan niin, että jos mies on yli kolmekymppiseksi päässyt lapsettomana ja naimattomana, ei siitä enää parisuhteeseen (perinteisessä mielessä) ole?
Asiallisia vastauksia, kiitos, niin miehet, kuin naiset.
Olen siis nainen, 32v. Olin aviossa mielenterveysongelmaisen kanssa usean vuoden ajan, josta liitosta lapset, nyt olen vuoden kokeilusuhteen jälkeen ollu vapaalla jalalla jokusen kuukauden.
Mikään kiire ei nyt ole parisuhteeseen, mutta asiat mietityttävät....
Onko edes teoriassa mahdollista löytää mies,
-joka vähintäänkin pitää lapsista (jos ei ole omia jostain syystä siunaantunut), yh kun olen, niin pakostakin lapset kuuluvat elämääni
-osaa arvostaa naista ja ylipäätään puolison juttuja, en tarkoita, että joka neulepiiristä pitäisi olla intoa piukassa, mutta että ymmärtää, että harrastukset yms. ovat tärkeitä ja siksi niitä tulisi kunnioittaa
-seisoo henkisesti omilla jaloillaan, eli ei kaipaa äitiä, jolle voi kiukutella ja kaataa kaiken pahan olonsa ja jonka voi luottaa hoitavan kaikki asiat, vaan on isoimmat kasvukriisinsä käynyt läpi ja ehkä jopa harjoittaisi jotain henkisen kasvun metodia tai jollain lailla pitäisi korvien välistä huolta
-olisi rehellinen, itselleen ja minulle
-olisi taloudellisesti omillaan toimeentuleva (en jaksa elättää enää yhtäkään renttua)
ja tietenkin ne perinteiset hellä, herkkä, miehekäs, hyvännäköinen ym -kriteerit siihen päälle. :)
Seksiseuraa kyllä saisin, mutta kun ei se tahdo enää minulle riittää, haluaisin jotain syvempää. Vai onko se vaan niin, että jos mies on yli kolmekymppiseksi päässyt lapsettomana ja naimattomana, ei siitä enää parisuhteeseen (perinteisessä mielessä) ole?
Asiallisia vastauksia, kiitos, niin miehet, kuin naiset.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Ei tällaisia miehiä ole olemassa.Kaikki ovat joko alkoholisoituneita,mielisairaita tai muuten niin v..sia,että ei heidän kanssaan voisi kuvitellakaan mitään suhdetta.
Allekirjoitan kuuluvani tähän ryhmään - tosin en käytä alkoholia laisinkaan, mutta toisinaan vittumainen ja rasittava persoona senkin edestä :)
Suurin osa vapaista miehistä ei halua yksinhuoltajaa kumppanikseen.
Syyt:
- ex. mies & lasten tapaamiset
- nainen ei ehkä kyennyt sitoutumaan vastoinkäymisissä (=epäluotettava)
- parisuhde vaikeampi aloittaa tutustumismielessä, kun kersat pyörii kuviossa
Ehkäpä kannattaisi harkita mitä jatkossa haluat?
Olisiko hyvä ystävyys toisen samassa tilanteessa olevan yh:n kanssa kuitenkin antoisampi?
hello
minusta olisi syvenpään suhteeseen. en kaada minnekkään omia juttuja. tosion mun mun elämässä ei ole mitään syviä juttua...vain harmaata (päin vastoin kuin teillä)...nämä sun äitis juttut, en ymmärrä vaikka olen...
"Vai onko se vaan niin, että jos mies on yli kolmekymppiseksi päässyt lapsettomana ja naimattomana, ei siitä enää parisuhteeseen (perinteisessä mielessä) ole?"
Omalla kohdallani tämä pitää täysin paikkansa.
"- joka vähintäänkin pitää lapsista (jos ei ole omia jostain syystä siunaantunut), yh kun olen, niin pakostakin lapset kuuluvat elämääni"
-- Useat miehet ottavat naisen jolla on valmiiksi lapsia ja useat pistävät vielä pari omaa perään. Miehet jotka tekevät näin pariutuvat nopeammin. Kysynnän ja tarjonnan laki...
"-osaa arvostaa naista ja ylipäätään puolison juttuja, en tarkoita, että joka neulepiiristä pitäisi olla intoa piukassa, mutta että ymmärtää, että harrastukset yms. ovat tärkeitä ja siksi niitä tulisi kunnioittaa"
-- Miehen kunniotuksen puute neuletöihin tai tupperware kutsuihin ei ole kait vielä estänyt naisia niitä harrastamasta. Tarviiko neulekerho todella fani klubia?
"-seisoo henkisesti omilla jaloillaan, eli ei kaipaa äitiä, jolle voi kiukutella ja kaataa kaiken pahan olonsa ja jonka voi luottaa hoitavan kaikki asiat, vaan on isoimmat kasvukriisinsä käynyt läpi ja ehkä jopa harjoittaisi jotain henkisen kasvun metodia tai jollain lailla pitäisi korvien välistä huolta"
-- Minä kun olen ymmärtänyt että suomalaiset miehet pitävät henkiset asiat omana tietonaan. Nuo "henkisen kasvun metodit" ovat jonkun naistenkanavan myynti slogan. Miesten maailmassa vastaavat ovat "se on joskus sellasta, suotta sitä miettii".
"-olisi rehellinen, itselleen ja minulle"
-- Joo, olet lihava ja ajoittain tosi ärsyttävä, edellinen muija oli parempi sängyssä, teet paskaa ruokaa ja syön sen takia macissä usein, joo sutasin sitä lapsuuden tuttua kun deittailimme ja tiedän että kävit itte exäs hoitelemassa. Loppujen lopuksi et ole mikään palkinto mutta hei, ei tässä itekkään olla mitään A- luokkaa niin eiköhän meillä iha hyvin mee... Vai kertoisko että tuo mekko sopii sinulle ja korostaa sinun kauniita silmiäsi...
"-olisi taloudellisesti omillaan toimeentuleva (en jaksa elättää enää yhtäkään renttua)"
-- Kohtuullinen vaatimus. Suurin osa miehistä käy töissä ja tienaa omat rahansa. Suurin osa naisista vaatii että miehet maksavat vähän enemmän kuin omat menonsa, eikös? Jokatapauksessa kannattaa varmaan katsella lähikippolaa pidemmältä jos osuu renttu joka kerta.
"ja tietenkin ne perinteiset hellä, herkkä, miehekäs, hyvännäköinen ym -kriteerit siihen päälle. :)"
-- Näitä on pilvin pimein. He liikkuvat yleensä kauniitten, fiksujen ja mukavien naisten kanssa.
"Seksiseuraa kyllä saisin, mutta kun ei se tahdo enää minulle riittää, haluaisin jotain syvempää. Vai onko se vaan niin, että jos mies on yli kolmekymppiseksi päässyt lapsettomana ja naimattomana, ei siitä enää parisuhteeseen (perinteisessä mielessä) ole?"
-- Vai onko se niin että tuo mies etsii lapsetonta kolmekymppistä naista tasa-arvoiseen parisuhteeseen ja yh puuma saa tyytyä satunnaiseen seksiin?
On taas niin kyynistä kirjoittelua etten tiedä itkeä vai nauraa.
Ensimmäinen ehto hyvään uuteen parisuhteeseen on lapset omaavan naisen oma itsekunnioitus.
Ei aina ole helppoa olla sinut itsensä kanssa, kuka olen ja tuntea edes omaa kroppaansa ja mitä se haluaisi. Ehkä ei ole tuntenut mitään sellaista missä joku toinen on halunut hyvinvointia edes sängyssä.
Noista lähtökohdista on jo joskus vaikea ponnahtaa siihen tietoisuuteen missä ylpeänä voisi katsoa itseään peilistä. Usko tai älä mutta tämä on tärkein kriteeri parempaan ja terveempään parisuhteeseen.
Tuon kun saavutatte niin luonto hoitaa yleensä lopun.
Edellinen kirjoittaja on "mies" joka ei humalantilan vuoksi pystynyt itseään hillitsemään, eikä siten voi edes muita hallita...paljon puolittaista kivaa ja kuningas olo..jep jep.
Moni mies kuvittelee olevansa herkkä, miehekäs, hyvännäköinen jne...mutta miksi et laittanut kriteereihin niitä vieläkin tärkeimpiä asioita. Epäitsekkyys omilla toimeentulevassa persoonassa joka ei muita elämäänsä tarvitse mutta haluaa naisen kumppanikseen..etsi sellaista.
Voin sanoa olevani ns. rakkauden ammattilainen joka on monia asioita kokenut eri ihmisten kanssa.
Luota itseesi, älä ajattele muiden tuovan jotain hyvää elämääsi..ja jos joku tuo ole iloinen..se ei ole sääntö vaan poikkeus. Hallitse elämääsi ja ota joku sellainen sitä sotkemaan joka ei välttämättä edes tarvitse sinua...haluaa kuitenkin, syytä et oikein tiedä..ehkä se on ihastumista tai rakkautta.
Lapset ovat ns. rasite uudessa parisuhteessa. Vaatii oikeasti miehen joka ryhtyy sellaiseen suhteeseen missä ex-miehen lapset ja uusi keski-ikäinen nainen..anteeksi jos kirjoitan näin..mutta se ei ole helppoa.
Tärkeintä on se mitä sinä ja uusi mies tunnette toisianne kohtaan, lapset tulevat siinä sivussa jos tunteet ovat riittävän syvällä ettei tunnu muuta vaihtoehtoa olevan kun parisuhteen aloittaminen kaikesta huolimatta. Kunnioitan noita miehiä jos he pystyvät tuollaiseen suhteeseen. He ovat miehiä isolla M:llä.
Moni mies haluaa antaa ja vastaanottaa hellyyttä mutta kuinka moni on oikeasti valmis tekemään todellista työtä uusioperheen hyväksi menneisyyttään tukien ?
Eli tuo leipää pöytään kuskaa ja huolehtii lapsista ja tekee kuten nainen käskee. He ovat miehiä isolla ämmällä. Taas tätä naisen käsitystä kunnon miehistä. No ehkä se niin sitten menee.
ilman lukematta on--- olet nolla koska et tiedä.
Tilanteesi on kuin suoraan omasta elämästäni! En ole onneksi ketään renttua joutunut elättämään, mutta muuten sietämään kaikenlaista kohtelua nimenomaan kypsymättömältä mieheltä, joka ei tiedä ihan tarkkaan haluaako äidin, palvelijattaren, rakastajattaren vai normaalin suomalaisen naisen...
Täällä kovasti ihmetyttää sinullekin tulleissa vastauksissa oletus, että naispuoliset yh:t etsisivät lapselleen ja itselleenkin elättäjää sekä lapsenvahtia, jotta äiti saa käydä radalla ja harrastuksissa..? Ensinnäkin, monella nykyään vapaana pyörivällä yli 30-v. miehellä on itselläänkin jo lapsia, joita he tapaavat ja joista huolehtivat. Yksikään mies ei ole vielä etsinyt (tai ainakaan sanonut suoraan etsivänsä) äitiä lapsilleen. Emme me naisetkaan niin tee, tai ainakaan suurin osa meistä. Lapsilla on kuitenkin ne biologiset isänsäkin, kenellä enemmän ja kenellä vähemmän. Lapsi on kuitenkin luonnollisesti iso osa vakavaa seurustelusuhdetta, mutta niin siis on miestenkin jälkikasvu! On myös toimivia ja onnellisia uusperheitä, haasteista huolimatta.
Tsemppiä siis meille, toivottavasti täältä maailmasta vielä, tai mielellään pian, löytyy täyspäisiä, omanikäisiä, normaaleja, sitoutumiseen valmiita miehiä! :)
Itse vasta erosin pitkästä avoliitosta ja nyt riittää kodin leikkiminen. Onneks ei ole lapsia. Yksin paljon helpompi olla. Ei tartte kuunnella akkojen vittuiluja ym. kiukutteluja mitä naurettavimmista aiheista. Olen siisti mies. osaan tehdä kotityöt ja pidän oikeasti kämpän siistinä. Osaan huomioida kumppania suhteessa ja annan omaa aikaa ja blaa, blaa, blaa... Mutta jollakin tavalla se jatkuva toisen ajattelu kaikessa alkoi ahdistamaan. Nyt kun on yksin voi tehdä ja mennä just niin kuin itse haluaa. Nautin viehättävästä ja ihanasta naisseurasta, mutta vain siihen asti kun osaavat pitää päänsä kiinni. Heti kun aletaan kiukuttelemaan ja vittuilemaan, niin mä häivyn. Hankala vaan löytää mukavaa naisseuraa, joka ei heti viikon, tai kahden jälkeen alkais lässyttää tunteistaan mua kohtaan. Eli pitäiskö mun alkaa käyttäytyä vittumaisemmin, jotta he ei heti ihastuis. Itse kun en todellakaan kaipaa mitään vakavampaa.
Mitä tekemistä "vittuilulla ja kiukuttelulla" on tunne-elämän kanssa ? Miten ne kuuluvat samaan 'pakettiin' ? Miksi tunteista puhuminen on "lässyttämistä" ? - Ollet tunnevammainen, jolle nainen on vain 'sen-kantoteline', muunlaiset mieähet eivät ainakaan ääneen sano: " ... siihen asti kun osaavat pitää päänsä kiinni."
Niimpä niin . . . Miehen elämänkaari on vain sellainen . .. Nuorempana ei kykene elämään tunne-elämää ja sit näin jo keski-iän kynnyksellä on tunne, että elämää on, mut tavaroita on liikaa ;))) kun ne on aina hukassa. . . Keski-iän merkkihän on, että ajatus harhailee, mut onneksi tulee vielä takaisin ;)))
Jotta on siinä kyllä naisilla kestämistä!!!
Jumalan kanta homoseksuaalisuuteen
3 Moos 18: Älä makaa miehenpuolen kanssa, niinkuin naisen kanssa maataan; se on kauhistus. Älä sekaannu mihinkään eläimeen, ettet siten itseäsi saastuttaisi. Älköönkä nainen tarjoutuko eläimelle pariutuaksensa sen kanssa; se on iljettävyys. Älkää saastuttako itseänne millään näistä, sillä näillä kaikilla ovat itsensä saastuttaneet ne kansat, jotka minä karkoitan teidän tieltänne. Ja maa tuli saastaiseksi, ja minä kostin sille sen pahat teot, niin että maa oksensi ulos asujamensa. Sentähden noudattakaa minun käskyjäni ja säädöksiäni älkääkä mitään näistä kauhistuksista tehkö, älköön maassa syntynyt älköönkä muukalainen, joka asuu teidän keskellänne- sillä kaikkia näitä kauhistuksia ovat tehneet tämän maan asukkaat, jotka olivat ennen teitä, niin että maa tuli saastaiseksi- ettei maa teitäkin oksentaisi, jos te sen saastutatte, niinkuin se on oksentanut ulos sen kansan, joka oli ennen teitä. Sillä jokainen, joka tekee minkä tahansa näistä kauhistuksista, hävitettäköön kansastansa, kaikki, jotka semmoista tekevät.. Sentähden noudattakaa minun määräyksiäni, ettette seuraisi niitä kauhistavia tapoja, joita on seurattu ennen teitä, ettekä saastuttaisi itseänne niillä. Minä olen Herra, teidän Jumalanne."
Omalla kohdallani voin rehellisesti vastata, että näin parisuhdetta ei kannata edes harkitakaan. Vapauteen on jo niin tottunut, että on lähes mahdotonta edes ajatellakaan sitoutuvansa. Mutta meneehän se elämä näinkin :)
Miehet ovat nykyään kovin aktiivisia oman elämänsä suhteen, eikä heillä jää aikaa sosiaaliselle elämälle saatika perhe-elämälle. Naiset ei tee poikkeusta miehista tämän asian ssuhteen. Tunnen monia miehiä joita ei saa koskaan mukaan viettämään iltaa tai lähtemään tapahtumiin, koska ovat aina tekemässä tai lähtemässä tekemään niitä omia asioita. Nainen ja liiallinen sosiaalinen elämä on ongelma monelle miehelle ja tämä voi aiheuttaa miehissä masentumista. Kaikki miehet ja naiset eivät halua tai voi elää niin yksinkertaista elämää miten ns. normi elämä määritellään. Kaiken lisäksi on täysin turhaa edes kuvitella itselleen toisten ihmisten olemista tai tekemistä. Emme elä enään yhteilöllisesti vaan jokainen elää omassa yksikössä tehden niitä omia asioita, emme siis tarvitse toisiamme selvitäkseen elämästä.
Lapsien hankkiminen on nyt se viimeinen virhe minkä ihminen voi tehdä nykyisenkaltaisessa vapaassa maailmassa. Etkö ole katsonut ympärillesi miten perheelliset ihmiset elävät standardi elämää vaikka voisivat saada elämästä paljon enemmän irti. Sitä on jo itse viisikymppinen, kun lapset lähtevät jaloista pyörimästä.
Ei pidä vertailla omaa ja muiden elämää toisiinsa, koska vertaileminen luo vain mieluvia oikeanlaisesta elämästä ja saa vain ihmisen masentumaan, jos elämä ei ole samanlaista kuin muiden ihmisten. Elämä on paljon muutakin kuin mitä päällepäin näyttää ja sitä ei osaa hakea, jos ei ole kokenut erillaisuutta.
Tässä on ilmiselviä virheitä: Ihminen on VASTA viisikymppinen kun ... Juuri mikään muu asia elämässä ei kehitä ihmistä niin paljon kuin (omien) lasten kasvattaminen / ohjaaminen elämään ja yhteiskuntaan kelvollisiksi kansalaisiksi. Sitä luulee itse kasvattavansa, mutta oikeasti siinä käy niin, että se onkin lapsi, joka muokkaa aikuisen maailmaa ja kuvaa siitä.
Näin tapahtuu tietysti vain heille, jotka kulkevat ja elävät ilman läppyjä ohimoilla, jotka estävät näkemästä, kuulemasta ymmärtämästä ja tajuamasta, että "standardit" ja rajoittavat karsinat on tehty rikottaviksi, hajotettaviksi, uhmattaviksi ja elämä nautittavaksi, oli lapsia tai ei.
Omalla kohdalla voin vastata rehellisest: Olen kelvoton yhteenkään parisuhteeseen.
Vapauden kukka kukkii heti kun vähänkin sitoutumista tuoksahtaa ilmassa. Joten... Antaa kaikkien kukkien kukkia vaan.
>Onko edes teoriassa mahdollista löytää mies,
Teoriassa melkein mikä tahansa on mahdollista. Käytännössä ei.
>-joka vähintäänkin pitää lapsista (jos ei ole omia jostain syystä siunaantunut),
En tiedä, itsellä ei ole lapsia, enkä tule lasten kanssa toimeen. Luulisin että on harvinaista siinä tapauksessa.
>-osaa arvostaa naista ja ylipäätään puolison juttuja,
Jos ei tää kriteeri täyty niin tuskin kannattaa edes harkita?
>-seisoo henkisesti omilla jaloillaan,
Toinen yksinhuoltaja, joka on tottunut elättämään yksin lapsensa. Muut henkisesti omilla jaloillaan olevat ovat lähinnä joko varattuja jo pitkään tai eivät ole kiinnostuneet vakavasta suhteesta.
>-olisi rehellinen, itselleen ja minulle
Täysi rehellisyys on äärimmäisen harvinaista miehissä tai naisissa. Luulisin että kuuluu satuolennoille ja mielenvikaisille.
>-olisi taloudellisesti omillaan toimeentuleva (en jaksa elättää enää yhtäkään renttua)
Oletko varma, että et halua itse elättäjää ja helpotusta taloudelliseen tilanteeseen?
>ja tietenkin ne perinteiset hellä, herkkä,
Näitä löytyy lähinnä niistä rentuista, joten epätodennäköistä.
>miehekäs,
Miehekäs ja herkkä ovat yleensä päinvastaisten ihmisten juttuja. Valitse jompikumpi.
>hyvännäköinen ym -kriteerit siihen päälle. :)
Jos hyvännäköinen on joku pop-idoli tai rantaleijona niin taitaa olla mahdotonta.
Sanotaanko näin, että noilla kriteereillä et varmasti löydä ketään tämän elämän aikana. Jostain on pakko joustaa.
Realistisemmat kriteerit:
- pitää lapsista / itsekin yh
- hyvätahtoinen / arvostaa naista itsenään
- pitää itsestään huolta / ei ole persaukinen
- siedettävän näköinen
Muista että toisessa päässä on myös kriteerit sinulle. Tuollaisen esittämäsi kuvitteellisen miehen kriteerit naiselle:
nuorempi kuin sinä, lapseton... jne.