Aloitin juuri lääkkeiden käytön enkä oikein tiedä mitä odottaa niitä. En jaksa uskoa, että mitään dramaattista muutosta parempaan tapahtuu.
Kertokaa te joilla kokemusta on, että mitne lääkkeet vaikuttavat ja miltä teistä tuntuu kun käytätte lääkkeitä verrattuna siihen kun ette käyttäneet. Mitkä ovat suurimmat muutokset (niin hyvässä kuin pahassa)?
Kertokaa te joilla kokemusta on, että mitne lääkkeet vaikuttavat ja miltä teistä tuntuu kun käytätte lääkkeitä verrattuna siihen kun ette käyttäneet. Mitkä ovat suurimmat muutokset (niin hyvässä kuin pahassa)?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Minun kokemukseni koskevat sitalopraamia lääkkeenä vaikeaan masennukseen. Se vaikuttaa nimenomaan siten, että masentunut ja ahdistunut mieliala palautuu takaisin normaaliksi, ei sitä vaikutusta mitenkään muuten huomaa, ei siis "tunnu" miltään.
Minäänlaista dramatiikkaa ei lääkeiden käyttöön todellakaan liityy, niiden normalisoiva vaikutuskin tapahtuu vähitellen, viikkojen kuluessa. Huomaat, että lääke toimii, kun taas pystyt nauttimaan aurinkoisesta päivästä tai nauramaan vaikka vitsille.
Pystyn jo nyt ilman lääkkeitäkin nauramaan hyvälle vitsille ja joskus auringossakin tuntuu ihan mukavalta, mutta silti elämä tuntuu merkityksettömältä ja olen haluton tekemään yhtään mitään.
Tämän vuoksi juuri tuossa alemmassa otsikossa kyselin, että mitähän lääkkeillä mahdollisesti saadaan aikaan ja voiko tilanteeni tästä parantua?
Lääkkeet normalisoivat olotilaa siten, että voimia palautuu ja täten syntyy edellytyksiä alkaa kohentaa elämäänsä eli etsiä esim. sisintään ja merkitystä olemassaololleen - toiset tarvitsevat tähän terapiaa avukseen, jotkut lueskelevat ja tutkivat omin päin asioita, jotkut kamppailevat ystävien tuella eteenpäin.
niin.. no mulla on lääkeistä vaan huonoja kokemuksia. seroxat kun ei auttanut ja lääkäri vaihtui sain efexoria ja siitä se elämän alamäki alkoikin. olin juuri löytänyt itselleni ihanan poika ystävän ja kaiken piti olla kunnossa. no.. ei ollut mielessä pyöri vaan kuinka haluun kuolla ja oon ihan paska ja itkin koko ajan. kaikki sano kuinka oon muuttunu ihan toiseks henkilöksi.en jaksanut enää mitään ja olin poissa oleva.voin pahoin ja näin painajaisia.just kaikkea mitä niitten lääkkeitten syönnin olis pitäny estää.. olin ihan paskassa kunnossa. ehkä pahemmassa ku ikinä.jopa syömishäiriö paheni.ei ne mua hoitoon laittanu vaikka olin jo tätä enne pyytäny. lopetin lääkkeiden käytön koska tiesin oloni johtuvan siitä. yhtään en oo sitä katunut. menne tosi hyvin enkä ees käy terapiassa enää.
Mun mielestä ei liikaa sais laittaa niitä odotuksia lääkkeisiin vaan miettiä mitä konkreettista vois tehdä oloansa parantaakseen ja mistä se paha olo johtuu. Liikaa nykyään omasta mielestäni tuputetaan lääkkeitä.
Mitä kysymykseen tulee niin jos sattuu hyvä lääke niin ei tule sivuvaikutuksiakaan ja et oikeastaan koko lääkettä huomaa. Onko siitä sitten todellista tehoa niin sitä en tiedä sen saat itse kokea.
Riipuu siitä mihin tilanteeseen ne on määrätty. Itse sairastin vakavan masennuksen. Minulla oli käytössä useita lääkkeitä ja lääkitys oli liian kova muutaman vuoden ajan.
Jos lääkitys on onnistunut se toimii kainalokeppinä ja auttaa pahimman yli. Se vie kovimmat ahdistuspiikit pois ja auttaa jaksamaan terapian läpikäymisen.
Pahimmassa tapauksessa sinulta katoaa kaikki tunteet ja olet täysin turta (= ylilääkitty). Et tunne yhtään mitään. Syöt, hengität ja nukut..