Mietin tässä asumisen ihanuutta ja kurjuutta, valinnanvapautta millaisen asunnon - kodin itselleen on hankkinut eläkepäivikseen.
Tämä tuli mieleeni kun pariskunta joilla lapset ovat lentäneet jo aikoja sitten pois pesästä hankkivat ensikertaa omakotitalon - ei vähempää kuin 150 neliötä ja kahdessa kerroksessa. Siis 5 huonetta ja oluhuonekeittö plus huoltotilat. Ikääkin on 72v jalkaongelmiakin löytyy, no tämä on heidän ratkaisu.
Asun kolmiossa, olen vakuuttunut kaksi huonetta plus keittö kerrostalossa olisi minulle sopivin asuinmuoto. En kertakaikkisesti tarvitse "kävelybaanaa" asunnossa, siivoamistakin on tässä ihan kylliksi ja mitään miesten orpokotia en ole perustamassa näillä vuosilukemilla.
Jos on ylimääräistä tuohta sen voi käyttää johonkin muuhun kun seinien maksamiseen. Kesämökin omistusoikeus siirtyi hänelle joka ainoana lapsista sitä halusi. En enää halua paneutua mökin saneeraushommeleihin jotka auttamattomasti ovat edessä. Olen tyytyväinen tähän asumismuotoon, ei ole hinkua enää taivaita tavoitella. Jos jotakin saneeraan uusin huonekaluja tarpeen mukaan.
Tämä tuli mieleeni kun pariskunta joilla lapset ovat lentäneet jo aikoja sitten pois pesästä hankkivat ensikertaa omakotitalon - ei vähempää kuin 150 neliötä ja kahdessa kerroksessa. Siis 5 huonetta ja oluhuonekeittö plus huoltotilat. Ikääkin on 72v jalkaongelmiakin löytyy, no tämä on heidän ratkaisu.
Asun kolmiossa, olen vakuuttunut kaksi huonetta plus keittö kerrostalossa olisi minulle sopivin asuinmuoto. En kertakaikkisesti tarvitse "kävelybaanaa" asunnossa, siivoamistakin on tässä ihan kylliksi ja mitään miesten orpokotia en ole perustamassa näillä vuosilukemilla.
Jos on ylimääräistä tuohta sen voi käyttää johonkin muuhun kun seinien maksamiseen. Kesämökin omistusoikeus siirtyi hänelle joka ainoana lapsista sitä halusi. En enää halua paneutua mökin saneeraushommeleihin jotka auttamattomasti ovat edessä. Olen tyytyväinen tähän asumismuotoon, ei ole hinkua enää taivaita tavoitella. Jos jotakin saneeraan uusin huonekaluja tarpeen mukaan.
Vastaukset 3
Vanhimmat
kaksio ja olen muuttamassa aivan uusiin ympyröihin ja "kauaksi kotoa", Pyhäjärven rannalle. Paikkakunnalla ei ole tuttuja, kuin kaksi lastani perheineen. Vanhimman pojan kanssa olin allekirjoittamassa kauppakirjoja ja kysyin vielä ennen kuin kirjoitin, että oletko varma tästä. Hän sanoi aivan ihanasti, että sinua tarvitaan täällä. Iloisin mielin lähden ja jätän kaiken taakseni, asuntoni on jo myynnissä, vaikka talo johon muutan, valmistuu vasta marraskuulla. 70:senä vielä aion aloittaa uuden elämän.
On ihan oma ratkaisu miten haluaa asua vanhemmiten. Omakotitalossa on mukavasti puuhaa eläkeläisille, pysyy kuntokin hyvänä. Moni haluaa tarjota lapsenlapsille oikean vanhan ajan mummolan ja kyllä on kiva kulkea huoneesta toiseen rakkaaksi käyneitten esineitten parissa. Siivojan saa, jos ei itse jaksa siivota ja siirtää makuuhuoneen alakertaan tai hankkia portaisiin hissituolin. Outo vaatimus, että ikäihmisten pitäisi muuttaa pois omakotitalosta tai asua ahtaasti, jos ei ole pakko. Onha monella vielä kesämökki tämän lisäksi, ja on mukava ajatus jättää kiinteistöjä jälkipolville.
kun hankittiin omakotitalo eläkepäivksi, siinä varmaan laskettiin sen päälle että
sairautta ei kummallekaan tule eikä tarvita.
Kyllä pitäisi olla niin että työt vähenee kun ikää karttuu, kun voimatkin vähenee,
Minä olen kaikille kertonut että, eläke asunto pitää olla sellainen että siellä on kynnyksiä mahdollisiman vähän, hissi talossa ja maantasalta käynti sisälle, lisäksi palvelut lähellä ja neliöitä juuri senverran että hyvin mahtuu,
Näitä kun noudattaa niin pärjäilee kotonaan melko pitkään,
Suuret omakotitalot on liian työlästä pitää kunnossa, kun vanhuus vie voimia, minä luovuin omakotitalostani juuri senvuoksi, asunto kerrostalosta ja mieluimmin uudesta talosta, ettei remontteihin uppoa rahaa liikaa.
Mielestäni sellainen on hyvä vanhuuden asunto, minulla on sellainen ja olen hyvin tyytyväinen.