Asuntojen hinnat korreloi tunnetusti pörssiromahduksiin (ja nousuihin?) viiveellä. Pörssi romahti 1988-1993, tämän jälkeen alkoi pörssikurssit taas nousta. Asuntojen hinnat romahti tuolloin vastaavasti 1989-1995, jonka jälkeen alkoi hinnat nousta. Viimeksi pörssi romahti keväällä 2000, vaikea sanoa onko pohjat jo nähty, ainakaan ei hirveän kaukana enää olla. Asuntojen hinnat ovat kuitenkin nousseet 2000-2004 alkuun kai 10-20% ?
Itse olin varma vuonna 2001 että asuntojen hinnat romahtaa hyvin pian, näin ei kuitenkaan käynyt. Miksei asuntojen hinnat ole jo romahtaneet? Oliko viimeisin teknokupla sellainen kuplien äiti, ettei sen romahdus ole verrattavissa muihin pörssiromahduksiin....
Itse olin varma vuonna 2001 että asuntojen hinnat romahtaa hyvin pian, näin ei kuitenkaan käynyt. Miksei asuntojen hinnat ole jo romahtaneet? Oliko viimeisin teknokupla sellainen kuplien äiti, ettei sen romahdus ole verrattavissa muihin pörssiromahduksiin....
Vastaukset 5
Vanhimmat
"Itse olin varma vuonna 2001 että asuntojen hinnat romahtaa hyvin pian, näin ei kuitenkaan käynyt. Miksei asuntojen hinnat ole jo romahtaneet? Oliko viimeisin teknokupla sellainen kuplien äiti, ettei sen romahdus ole verrattavissa muihin pörssiromahduksiin...."
Tässä sen sanot itsekin, teknot romahtivat eivät muut osakkeet. Mitään varsinaista romahdusta ei tapahtunut ja koska esim. HEX indeksistä on n.70% Nokiaa näkyy "romahdus" siinä vaikka se koskikin ainoastaan teknologiaosakkeita.
Jos tutkit historiankirjoista korkojen tasoa vuosina 89-95 niin saatat havaita jotain poikkeavaa nykytilanteeseen verrattuna.
Itse asiassa vuonna 2001 tapahtui pieni notkahdus asuntojen hinnoissa koska korko lähti hetkellisesti nousemaan.
Nykyinen tilanne tul(l)ee kehittymään niin että korot lähtevät ensin nousuun USA:ssa ja asuntojen hinnat lähtevät siellä ensin putoamaan. Euroopassa asuntojen hinnat lähtevät tämän jälkeen laskemaan pikkuhiljaa koska markkinat diskonttaavat tulevaa koronnostoa vaikka korko ei vielä ole välttämättä noussut lainkaan euroopassa. Tästä syntyykin sitten itseään ruokkiva kierre ja hinnat putoavat taas toiseen ääripäähän nykyiseen verrattuna.
nyt ollaan EU-ja euroajassa. se tuo talouteen vakautta. mitä tulee tähän tunnettuun sykliseen hintaromahdukseen, niin onhan se tapahtunut jo kerran sodanjälkeisessä suomessa. siitä vaan arvaamaan koska tulee seuraava. minä en usko että koskaan. en usko että asuntojen euromääräinen hinta lähivuosina laskee. reaalihinta voi hiukan laskea, jos hinnat nousevat hitaammin kuin inflaatioprosentti. en ole muuten myymässä enkä ostamassa asuntoa.
vakaumuksen tuomalla varmuudella v. 1989, että asuntojen reaalihinnat voivat laskea, nimellishinnat eivät koskaan. No nyt tiedän paremmin.
Noita syklisiä hintaromahduksiahan on tapahtunut useita Suomessakin. Aiemmin ne olivat pelkästään reaalihintaromahduksia, koska inflaatio oli korkeaa ja asuntolainat kiinteähköön peruskorkoon sidottuja. Hintatason pysyessä paikoillaan inflaatio söii reaalihintaa nopeasti - toisaalta asuntolainan korko saattoi olla huomattavastikin alle inflaatiovauhdin. Ei siinä paljon asuntovelallista stressannut pieni reaalihinnan lasku. Rahoitusmarkkinoiden vapauduttua 80-luvun lopulla tulikin heti kylmää kyytiä. Maailmalla asuntomarkkinoiden hintaheilahtelut ovat perinteisesti suurempia kuin osakemarkkinoiden.