Siltä varalta, jos se oikea jossain sattumalta lukisi tämän...
Olen pahoillani viime aikojen käytöksestäni, mutta ymmärräthän, että tämä koko alkuvuosi on ollut raskasta aikaa minulle. Kaikki näytti hetken paremmalta, kun annoin tunteilleni vallan, mutta totuushan on se, että olet naimisissa ja siksi ei voi olla "meitä". Se oli hetken kaunis huuma, jonka olisi toivonut jatkuvan. Sitä on ollut myös hiukan raskasta hyväksyä, sillä mitä enemmän olen oppinut sinua tuntemaan ja viettänyt aikaa kanssasi, sitä enemmän tiedän, että juuri sinun kanssasi haluaisin olla. Olemme niin hassun samanlaisia sielunkumppaneita, että ymmärrän ja hyväksyn kaiken sinussa, sillä on minullakin huonot puoleni, mutta on minussa myös paljon hyvää, kuten sinussakin. Ottaisin sinut sellaisena kuin olet, jos kelpaisin sinullekin sellaisena kuin olen.
Mutta mutta... Se ei taida olla tällä hetkellä mikään todellinen vaihtoehto, mutta silti minä kaipaan ja ikävöin. Haluaisin kuulla miten sinulla menee, istua kanssasi iltaa kuten joskus ennenkin, ja olen usein miettinyt sitä yhtä iltaa silloin syksyllä. Et tiedäkään kuinka hyvältä seurasi ja sanasi tuntuivat silloin. Näinä kuluneina kahtena vuotena (etenkään) ei ole tainnut olla montaakaan päivää, ettenkö olisi hetken ajatellut sinua. En todellakaan tiedä mitä minun pitäisi tehdä sinun suhteesi. Töiden vuoksi olemme kuitenkin yhä tekemisissä ja ystävyys on vaikeaa tunteitten vuoksi - en silti myöskään haluaisi menettää sinua täysin, ja tiedän ettei se muuttaisi lopulta mitään - eihän sekään muuttanut mitään etten nähnyt sinua vuoteen.
Ja minä kirjoitan tänne, kun ei koe voivani kirjoittaa suoraan sinullekaan, mutta silti haluaisin. En tiedä. En todellakaan tiedä miten ratkaista tämä tilanne ennen kuin rikon itseni täysin olemalla niin usein jotain muuta kuin haluaisin olla. *k
Olen pahoillani viime aikojen käytöksestäni, mutta ymmärräthän, että tämä koko alkuvuosi on ollut raskasta aikaa minulle. Kaikki näytti hetken paremmalta, kun annoin tunteilleni vallan, mutta totuushan on se, että olet naimisissa ja siksi ei voi olla "meitä". Se oli hetken kaunis huuma, jonka olisi toivonut jatkuvan. Sitä on ollut myös hiukan raskasta hyväksyä, sillä mitä enemmän olen oppinut sinua tuntemaan ja viettänyt aikaa kanssasi, sitä enemmän tiedän, että juuri sinun kanssasi haluaisin olla. Olemme niin hassun samanlaisia sielunkumppaneita, että ymmärrän ja hyväksyn kaiken sinussa, sillä on minullakin huonot puoleni, mutta on minussa myös paljon hyvää, kuten sinussakin. Ottaisin sinut sellaisena kuin olet, jos kelpaisin sinullekin sellaisena kuin olen.
Mutta mutta... Se ei taida olla tällä hetkellä mikään todellinen vaihtoehto, mutta silti minä kaipaan ja ikävöin. Haluaisin kuulla miten sinulla menee, istua kanssasi iltaa kuten joskus ennenkin, ja olen usein miettinyt sitä yhtä iltaa silloin syksyllä. Et tiedäkään kuinka hyvältä seurasi ja sanasi tuntuivat silloin. Näinä kuluneina kahtena vuotena (etenkään) ei ole tainnut olla montaakaan päivää, ettenkö olisi hetken ajatellut sinua. En todellakaan tiedä mitä minun pitäisi tehdä sinun suhteesi. Töiden vuoksi olemme kuitenkin yhä tekemisissä ja ystävyys on vaikeaa tunteitten vuoksi - en silti myöskään haluaisi menettää sinua täysin, ja tiedän ettei se muuttaisi lopulta mitään - eihän sekään muuttanut mitään etten nähnyt sinua vuoteen.
Ja minä kirjoitan tänne, kun ei koe voivani kirjoittaa suoraan sinullekaan, mutta silti haluaisin. En tiedä. En todellakaan tiedä miten ratkaista tämä tilanne ennen kuin rikon itseni täysin olemalla niin usein jotain muuta kuin haluaisin olla. *k
Vastaukset 5
Vanhimmat
oloinen kun asia mielestäsi jollakin tavalla järjestyi. Tietenkin toivottomat suhteet katkeaa jossakin vaiheessa. Silti hieman ihmettelen täällä monissa kirjoituksissa olevaa helpotusta kun suhde ei jatkukkaan. Taitaa ainakin joskus olla tarkoituksellinen ero, siis ero pelkästään helpottaa, suhde jatkuu samanlaisena jonkun toisen kanssa josta sitten taas saa helpotukseksi erota.
viimeinen kirjain että kyseessä on K - nainen ? Mistäpäin ?
Ei ole minulta tämä viesti.. Onkohan häneltä?
se k naiselta näytä olevan.
ole sinulta, koska minä sen kirjoitin. Samanlaisia elämäntarinoita mahtuu maailmaan varmasti monia, ja mitä tulee ensimmäisen, ylinnä olevan kirjoittajan kommenttiin - niin helpotuksellinen ero on kaukana omasta tilanteestani. Pikemminkin on olosuhteista johtuva helvetillinen pakkoero, jota on vaikea hyväksyä ja sietää kauniisti, sillä tiedän tulevani aina vertaamaan kaikkia muita siihen, mitä minulla ja hänellä on tavallaan ollut.
"Love is all a matter of timing. It's no good meeting the right person too soon or too late." - 2046