Paljon on puhuttu etävanhemmuudesta ja sen tuomista ongelmista mutta asioiden ratkaisemiseksi ei olla valmiita tekemään mitään. Mielestäni ongelman luo narsistiset ja omavaltatoimintaa harjoittava vanhempi joka vie riistäen lapsen pois suhteen rikkoutuessa ja sulkiessa samalla vieden lapsen oikeudet. Narsistiset ihmiset haluavat vain oikeudet itselleen aiheuttaen lapselle mielipahaa ja vieden tältä oikeuden olla osa isän perhettä. Se on lapsen oikeus mutta se ei toteudu. Entä isän oikeudet? Niitäkään ei asiassa huomioita vaikka laki sanoo yhtä ja toista mutta miksi?. Näyttäisi siltä että Suomen laissa jota eri viranomaiset ja virkamiehet säätävät ja lukevat, tuntevat selkesäti merkityksettämiä lainkohtia joilla ei ole varsinaista merkitystä tai mitään merkitystä. Ainakin sen käsityksen tämä kaikki toiminta Suomessa antaa niin ymmärtää mikä käytännössä on nähty ettei laki päde eikä ole uskottava jos virkamiehet ja muut passivoituvat asiassa vähätellen asiaa ja tapahtunutta. Kuinka moni näkee nämä lain epäkohdat ja osaa sekä uskaltaa lähteä taistelemaan omien ja lapsten oikeuksien puolesta, jossa tietää mitä todennnäköisemmin häviävät ja joutuvat maksumieheksi viimekädessä?. Näin toimii Suomen oikeusjärjestelmä 2010 luvulla vieden kansalaisen mahdollisuuden puolustautua lain sallimalla tavalla. jäljelle ei jää kuin mahdollisuus äänestää jaloilla. Tämän vuoksi lain uskottavuus on omissa silmissämi menettänyt merkityksensä jo aikoja sitten koska virkamiehet ja viranomaiset eivät tee asioille mitään vaan aiheuttavat lisää tuskaan ja yhteiskunnan monimuotoista pahoivointia. Jos perhesuhteet eivät ole kunnossa miten ihmeessa kukaan jaksaa tehdä töitä ja tuottaa verotuloja valtiolle. Missä on päättäjien ja virkamiesten todellinen järki 2010 luvulla? Koulujen opetus on kehittynyttä mutta valmistumisten jälkeen asennoituminen virkamiehillä ja sosiaalitoimen ihmisillä on kaukana ammattietiikasta, moraalista ja tasa arvosta.
Etävanhemman tuska ja helvetti
Etävanhempi jkl
6419
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tarkennukseksi..
Oma kannanottoni asiassa on tämä, että tapahtuuko oikeudessä, sosiaalijärjestelmässä oikeus ja kohtuus?. Kyseenalaistan Suomen lain ja sen uskottavuuden ja kuinka moni tämän näkee samalla tavoin kun itse näen. Antakaan suora näkemyksenne asiasta, miten asiat oikeasti teidän mielestänne ovat?
Juuri näin siinä käy. Itsekään en ole nähnyt lapsiamme pitkään aikaan. Ties koska viimeksi. Lapset asuu äitinsä kanssa Helsingissä ja äiti juoksentelee belettämässä ja juo myös salaa kätköpulostaan kotona lasten aikana. Pitää olla pienessä hiprakassa kaiken aikaa. Se vähän on paha hiprakka ja täysin holtitonta jota näin suhteemme aikana ihan riittävästi. Mikään ei auttanut vaikka kuinka yritin selvittää tilannetta ja ottaa ongelmaa puheeksi ja jos otin asian puheeksi, puoliso syytti riitelemisestä minua. Olisi vain pitänyt olla hiljaa eikä sanoa mitään niin ei olisi syytetty riitelemisestä. Eli asian selvitteleminen tai ongelman puhuminen on riitelyä ex-puolison mielestä.
Suhteessamme oli ongelmia vaikka muille jakaa. Sosiaaliviranomaiset eivät tiedä ex-puolisoni huumehörhöilyä jota on myös mukana raskauden aikana lukemattomia kertoja. Koskaan ex-puolisoni ei ole tietääkseni narahtanut kiinni toilailuistaan ja jos narahtaa, ei mitään siihen sosiaaliviranomaiset eivät sano. Viimeisin tieto on että lapset elävät sotkussa ja kärsivät vuodesta toiseen unettomuudesta ja säännöllisestä ruokailun puutteesta. Lapset ovat aliravittuja ja arkoja. Sosiaaliviranomaiset kävivät asunnossa pian eromme jälkeen ex-puolisoni luona ja sanoivat katsovan tilannetta mutta kun kyselin asiaa suoraan sosiaaliviranomaisilta mitä tehdä kun asiat eivät ole muuttuneet, sosiaalitoimen väki vain levittelevät käsiään ja nostelevat hartioitaan sanoen että ei voi mitään. En tiedä edes missä lapset nyt ovat ja koska näen ja näenko enää koskaan. Sosiaaliviranomaisetkaan eivät tienneet viimeksi kun kysyi missä lapseni ovat ja näin ollen sosiaalityöntekijät eivät voi tehdä valvontaa. Lasten hyvinvoinnista kun kyselin soskusta sanottiin että lapset voi oikein hyvin. Kysyin oletteko käyneet tai nähneet lapsiamme, vastaus oli että emme ole nähneet. Sanoivat vaan että lasten äiti kertoi lasten voivan hyvin viimeksi, ja tämä useita kuukausia sitten. Kun kysyin että kuka kertoi, vastaus oli lasten äiti puheimessa kertoi.
Asiat selvisivät jonkin aikaa sitten kun asianajajani selvitti asioita todenteolla. Todellinen shokkiuutinen tuli kun sain tietää että ex-puolisoni miesystävä on käyttänyt pitkään lapsiamme seksuaalisesti hyväksi ja juonut lasten aikana. Miehellä sekoiluja ja tuomioita johon liittyy huumeet ja seksuaalinen hyväksikäyttö. En yhtään ihmettele enää miksi ex-puolisoni ja tämän miesystävä yhdessä ovat. Jospa nuo päihteet ja huumeet yhdistävät heitä. Aivan käsittämätöntä ja ettei lapsia otettu jo aikaisemmin pois äidiltä tapahtuman johdosta tai ilmoitettu asiasta minulle. Lapset ovat yhä äitinsä ja huumemiesystävän kanssa ja sama hyväksikäyttö jatkuu sosiaalitoimiston ja oikeuden suojeluksessa. Itse olen aivan romuna kun mitään en voi tehdä.
Lasteni äiti vei eron jälkeen itselleen omavaltaisesti "lapset turvaa", mutta mikä turva se on jossa lapsi joutuu hyväksikäytetyksi huumeiden ja alkoholistien keskelle. En vain käsitä tätä sosiaalijärjestelmää ja valvonnan puutetta. Sosiaalitoimen lastensuojelulla ei ole mitään halua hoitaa näitä asioita kuten pitäisi. Hoidetaan jos jaksetaan ja vedotaan että kun niitä autettavia on niin paljon.
Mitä ihmettä? Mihin maailma on menossa?
Auta armias jos sosiaalitoimiston omille lapsille käy huonosti niin siitä tulee helvetin moinen häly että niin ei saa tehdä. Sosiaalitoimiston toimia voisi kutsua kaksinaamaiseksi ja täysin moraalittomaksi.
Koko sosiaalijärjestelmä Suomessa on kuriton joka tekee mielivaltaisia päätöksiä unohtaen lastensuojelun, oikeudenmukaisuuden ja ammattietiikan täysin kokonaan. Kauankohan tätä paskaa jaksan ja kestän.
Voiko tätä nykypäivän lastensuojelua nyt sitten kutsua oikeasti lastensuojeluksi?
Näettekö lain ja oikeuden tapahtuvan etävanhempana uhohtamatta lapsen oikeutta?
Kertokaan hyvät ihmiset onko teillä vastaavia kokemuksia ja miten toimitte?
Oletko facebookissa?
Liity: http://www.facebook.com/group.php?gid=127961980568516
Muuta juttua viranomaistoiminnasta: http://www.valtakunta.fi
on täysin perseestä kuten oikeuslaitosten toimintakin.Suomessa lapsilla on vain ÄITI vaikka olisikin juoppo ja huumehörhö.Olen luovuttanut ajat sitten.Aikani ravasin eri oikeudenkäynneissä ja "lastenvalvojin"luona exäni vaatimukesta ja kaikki vetävät yhtäköyttä eli ÄITI ON ÄITI vaikka olisi millainen paska tahansa.
Toki lliittyminen kiinnostaa. Voiko sinulle kirjoittaa sähköpostia ja mihin osoitteeseen?
Samaa mieltä mutta nyt tuossa puhutaan toisesta vanhemmasta eli isästä joka ei ole nähnyt lapsiaan. Huoli on varmasti suuri. Ainakin itselläni olisi kova huoli miten lapset jaksavat ja voivat. Kyllä isillä on oikeus yhtä lailla olla omien lasten kanssa tasapuolisesti äiteihin nähden. Äidillä ei ole mitään oikeutta tehdä kiusaa tai estellä lasta näkemästä isäänsä. Törkeää minun mielestä. Oli äiti narkomaani tai alkoholisti sillä ei ole oikeutta estellä lasten ja isän välisen oikeuksien toteutumista. Tuohan jo laissakin kiellettyä.
Äidit haluavat vain tehdä kiusaa lapsilla mikä on lapsellista touhua. Kaikkein paras on kuin kummatkin vanhemmat näkevät lapsia saman verran. Lapsen omiminen no jo liikaa kokonaan itselleen on jo aivan käsittämätöntä narsistimaisuutta. Niitä tuntuu olevan kovin paljon.
Ei hyvää päivää mihin tämä kaikki onkaan menossa.
Mikäli lapsen lähihuoltaja on alkkis, narkkari tms ja mikäli lasta on seksuaalisesti hyväksikäytetty huoltajansa puolison toimesta, lapsi on mitä suurimmalla todennäköisyydellä siirretty toisen vanhempansa huostaan mikäli tämä on kykeneväinen lapsesta huolehtimaan. Sitä kutsutaan lastensuojeluksi. Täällä itketään jatkuvasti miten kamalan epistä ja törkeää käytöstä etät saavat kestää kun narkkisäidit vievät lapset eivätkä sossut usko isejä. Kuka uskoo näitä tarinoita? Kerta toisensa jälkeen kerrotaan toinen toistaan uskomattomampia tarinoita hirviöäideistä jotka dokaavat yöelämässä lasten kärsiessä kotona ja isukkiparan taistellessa sossutantta-armeijaa vastaan tuloksetta. Uskotteko te että suomessa tapahtuu tällaista? Tuollaiset narkkari ja juoppoepäilyt on helppo todistaa, miten se hirviöäiti oikein onnistuu huijaamaan sossuja?
Tapaamisten estäminen on perkeleen ikävää, mutta suomessa on lait. Tapaamissopimus sitoo lähivanhempaa (etää ei) ja etä voi viedä asian eteenpäin mikäli tapaamiset eivät onnistu sovitusti. Se on itsestä kiinni. Helpointa varmasti on jäädä kotiin koneelle kirjoittamaan katkeria vuodatuksia epiksestä oikeuslaitoksesta ja sossutätien salaliitosta narsistiäitien kanssa, mutta ei se asiaa auta. Jos äiti on oikeasti kelvoton, se voidaan todistaa. Jos lapset ovat oikeasti vaarassa, heidät otetaan pois huoltajaltaan. Lastensuojelu suojelee lasta, ei heitä kiinnosta katkerien vanhempien loanheitto.